Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu kovasti hiertävän kihlautuminen...
05.08.2014 |
... vailla päätöstä avioitumisesta. Mitä se on keneltäkään pois, jos haluaa mennä kihloihin, mutta naimisiin meno on vielä avoin kysymys? Kumpikaan ei siis kosi eikä kysy, mennäänkö naimisiin vaan nimenomaan mennään kihloihin, sitoudutaan siten ja katsellaan naimisiinmenoa myöhemmin.
Tiedän kyllä, että "teinikihlat" on paheksuttavia ja tiedän myös, mikä kihlautumisen tarkoitus on (ollut). Silti, jos minä - tai jopa jotkut muutkin - haluaa kihlautua (tai vaikka sitten vaan ostaa sormukset nimettömiin) niin vähentääkö se kenenkään muun kosimalla kihlautuneen sitoumusta tai kihlausta?
Ihan vaan mietin...
Kommentit (37)
Eihän se mitään sitoutumista ole, vaan korujen ostelua vailla päätöstä sitoutumisesta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai. Ei meillä ollut tollasta. Oltiin kihloissa 5 vuotta ennen kuin mentiin naimisiin ja naimisiinmenosta päätettiin vasta vuosi ennen häitä. Ei kukaan koskaan siihen mitään kommentoinut.
No mietipä. Se siinä hiertää että käytetään vääriä ilmaisuja. Sanoo vaikka että ostettiin sormukset sitoutumisen merkiksi. Mutta ne ei ole kihlat. Kihlaus solmitaan silloin kun ollaan sovittu että mennään naimisiin, eikä siinä tarvita mitään sormuksia.
ihmettelin samaa kun menimme kihloihin. Hirveää mitätöintiä ja angstia. Ihan piruuttamme olimme 11 vuotta kihloissa ja menimme vasta sitten naimisiin :D
Noh... oli munkin vanhemmat 11 v kihloissa ennen kuin sitten erosivat, eivät koskaan naimisiin menneet. Mun mielestä hieman hölmöä, halutaan näyttää (muille?), että tässä nyt ollaan tosissaan ja varattuja. Mutta ei kuitenkaan ole kanttia sitoutua kunnolla. Ilman merkitystä, se kuitenkin on vain koru muiden joukossa. Mutta kukin tyylillään! Ei ole multa pois :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et tule tähän juurikaan asiallisia vastauksia saamaan, valitan.
Tavallaan kyllä ymmärrän kumpaakin vastakkaista mielipidettä. Toisaalta tuntuu daijulta nimittää jotain asiaa sitä kuvaamattomalla termillä (ihmiset tuppaavat olemaan näistä tarkkoja, koitapa sanoa olevasi naimisissa ilman, että liittoa on virallistettu mitenkään), toisaalta ketäpä se haittaakaan.
Tarvittaisiin joku muu termi kuin "kihloissa" kuvaamaan sormusten vaihtoa merkkinä seurustelukumppaniin sitoutumisesta.
Et sinä voi päättää muuttaa sanojen merkitystä ihan oman mielesi mukaan. Jos laissa sanotaan, että ihmiset jotka ovat päättäneet solmia avioliiton, ovat kihlautuneet, ei se ole mikään mielipidekysymys. Ei siinä sanota että ihmiset jotka ostaa toisilleen sormuksen vasempaan nimettömään ovat kihlautuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs pari, joka kihlautuu aikomuksenaan mennä naimisiin JOSKUS...? Sekö riittää (lain ja palstalaisten edessä)... kun on sovittu naimisiinmenosta, vaikka se tapahtuisikin esim. 20 vuoden päästä...?
En ymmärrä, miksi mennä kihloihin, jos ei ole aikeita avioitua.
Mitä se kihlautuminen siis on, jos sen ei ole tarkoitus johtaa mihinkään? Onko ideana nimenomaan se, että ei luvata mitään, ei sitouduta, ei haluta olla yhdessä vaan ostetaan koruja, joilla ei parille itselleen ole mitään syvempää merkitystä, mutta joiden avulla saadaan keskustelua aikaan.
Tuollaiset kihloihinmenot on ihmeen usein sille miehelle yllyke käydä vieraissa :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaa miehen kanssa oltu nyt 5 vuotta kihloissa. Katotaa.milloin sit häät vietetää vai vietetäänkö ollenkaan. Aika sen näyttää.
Ja kyllä me olemme KIHLOISSA, vaikka se nyt jolleki onkin sitten elämää suurempi ongelma.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 18:00"]
Entäs pari, joka kihlautuu aikomuksenaan mennä naimisiin JOSKUS...? Sekö riittää (lain ja palstalaisten edessä)... kun on sovittu naimisiinmenosta, vaikka se tapahtuisikin esim. 20 vuoden päästä...?
[/quote]
Se riittää. Olette sopineet avioliitosta = olette kihloissa. Ei laissa lue koska se avioliitto pitää solmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 18:01"]
Me ollaa miehen kanssa oltu nyt 5 vuotta kihloissa. Katotaa.milloin sit häät vietetää vai vietetäänkö ollenkaan. Aika sen näyttää.
Ja kyllä me olemme KIHLOISSA, vaikka se nyt jolleki onkin sitten elämää suurempi ongelma.
[/quote]
No ette muuten ole, jos ette ole päättäneet mennä naimisiin! Kannattaisi se terminologia opetella ja avautua vasta sitten.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 18:01"]
Me ollaa miehen kanssa oltu nyt 5 vuotta kihloissa. Katotaa.milloin sit häät vietetää vai vietetäänkö ollenkaan. Aika sen näyttää.
Ja kyllä me olemme KIHLOISSA, vaikka se nyt jolleki onkin sitten elämää suurempi ongelma.
[/quote]
Saatte te toki sanoa olevanne, mutta jos ette aio naimisiin, ette ole kihloissa. Ei sillä, että tämä minua hiertäisi mitenkään, mutta kun sanan merkitys nyt vain on jotain muuta kuin miten sinä sitä käytät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi käyttää jotain muuta termiä: sormustus, kultautuminen, koristautuminen. Keksit kyllä jotain. Ongelma on, että puhut teidän korujen ostamisesta kihlautumisena ja kihlaushan ei siis ole kyseessä. Kihlauksella on juridisiakin vaikutuksia. Esim. ette voi eron sattuessa enää pyydellä pois toiselle antamianne arvokkaitakaan lahjoja.
Samasta syystä puhutaan avioliitosta ja avoliitosta. Ehkä teillä on esi-kihlaus. Ikään kuin vihjaus mahdollisesta kihlautumisesta sitten joskus.
Höpöhöpö, kihlauksella ei ole mitään juridista merkitystä enää...
Minä en myöskään ymmärrä, mikä on kihlautumisen idea.
Mies on kosinut minua kysymällä mennäänkö kihloihin. Sanoin en.
Myöhemmin Mies on kosinut minua, että mennäänkö naimisiin. Olen vastannut myöntävästi. Menemme ensi kesänä. Virallisesti olemme siis kihloissa - mutta sormuksia meillä ei ole. En arvosta kihlautumista yhtään, miksi siis hankkisin sormuksen? Jokin muu koru, vaikka kaulaan, voisi olla kiva lahja. Mut ei mitään "olen varattu"-merkkiä.
2 luku
Kihlaus.
6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Sille, joka ei saa mennä avioliittoon toisen suostumuksetta, ei kihlauksesta, milloin suostumusta siihen ei ole annettu, johdu muita velvoituksia, kuin mitä 7 ja 9 §:ssä mainitaan.
7§
Jos kihlaus puretaan, olkoon kumpaisellakin kihlakumppanilla oikeus saada takaisin ne lahjat, mitkä hän kihlauksen johdosta on kihlatulleen antanut.
Jos jompikumpi kuolee, saakoon eloonjäänyt niin ikään takaisin toiselle antamansa lahjat, mutka pitäköön, mitä hän itse on saanut.
Milloin lahja ei ole tallella, harkitkoon oikeus, onko sen arvo korvattava.
8§
Kihlakumppani, joka pätevättä aiheetta on purkanut kihlauksen, voidaan, sikäli kuin harkitaan kohtuulliseksi, velvoittaa suorittamaan kihlatulleen tai tämän vanhemmille taikka muulle henkilölle korvausta siitä vahingosta, mikä näille on koitunut niistä toimenpiteistä, joihin ovat ryhtyneet kihlauksen johdosta tai aiottua avioliittoa varten.
Jos kihlauksen purkamiseen on ollut pätevä aihe, joka on luettava jommankumman kihlakumppanin syyksi, olkoon tämä korvausvelvollinen sen mukaan, kuin 1 momentissa on sanottu.
Kihlauksen purkamisen johtuessa pätevästä aiheesta, jota ei käy lukeminen kumpaisenkaan kihlakumppanin syyksi, voidaan toinen heistä, jos erittäin painavia syitä on, velvoittaa osaksi korvaamaan sellainen vahinko, josta 1 momentissa puhutaan.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 18:12"]
Minä en myöskään ymmärrä, mikä on kihlautumisen idea.
[/quote]
No jopa onkin vaikea käsite. Kihlaus ei ole KORU. Kihlaus on SOPIMUS. Kihlaus tarkoittaa sitä tapahtumaa, jossa jompikumpi ehdottaa avioliittoa ja toinen suostuu, tai yhteisesti sovitaan joskus solmittavasta avioliitosta. Se on kihlaus kun ollaan sovittu että mennään joskus naimisiin. Korut on koruja, niillä ei ole mitään tekemistä kihlauksen kanssa.
Miten vanhaa lakia siteeraat, 19??? =D
olet nolo