Lue keskustelun säännöt.
Mis ei halua koskaan olla kaksin!
05.08.2014 |
Kaikki illanvietot kaveriporukassa tai tuttavapariskuntien kanssa. Lomalla aina isompi porukka. Olen itsekin ihan seurallinen, mutta yhtäkkiä havahduin tähän....
Mitään swingersejä ei olla joten sen voi pois teorioista. Onko muita, joilla sama tilanne tai teorioita?
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehesi muutenkin luonteeltaan teinipoika? t-paita päällä? astiat jää tiskipöydällä? raha on tärkeää?
Eihön tämä voi tarkoittaa muuta kuin että olet tylsä, sorry :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja itse asiassa meidän häämatkakin tehtiin kaupunkiin, jossa asui muutamia miehen kaveri(pariskuntia) ja heidän kanssaan sitten aina käytiin ravintolassa ym. Ei kai tämä yleistä ole.....
Mies on taloudellisesti menestyvä ja näitä matjoaj ja illanviettoja on paljon. Mutta tosiaan viime aikoina havahtunut siihen, että kaksin ei juuri koskaan olla missään. Ja ylipäätään kotona ollaan tosi vähän, aina menossa.
Jos olisin vaan niin tylsä kai mies pystyisi mut vaihtamaan. Mutta kai tämä on joku mua laajempi juttu, lähinnä miehen juttu siis.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sä olet vain esittelykappale?
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 15:45"]
Onko miehesi muutenkin luonteeltaan teinipoika? t-paita päällä? astiat jää tiskipöydällä? raha on tärkeää?
[/quote]
Kai jotain tällaista, pärjää siis rahallisesti mutta se onkin sitten aika tärkeää
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 15:41"]
Jotkut on laumaihmisiä.
[/quote]
Samaa mieltä. Mies vaan on tuonluontoinen, että viihtyy laumassa ja menossa, ei halua hiljaisuutta, pysähtymistä ja kaksin tai yksinoloa. Osa ihmisistä on tuollaisia, eikä se ole mikään ongelma, kunhan kumppanin valitsee sitten kanssa niin että hänkin vähintään sietää menevää elämää. Introvertille tuollainen olisi painajaiskumppani, mutta toiselle laumaeläjälle ihan hyvä.
Jaksaisitteko itse tämmäöistä elämäntapaa. Meillä on pieni lapsiksin eikä mikään ole sen myötä muuttunut. Mulla ei oikein ole omaa uraa/työtä, me asutaan ulkomailla, joten en tiedä mitä teen. Kuljen mukana vai....mitä sitten. Tuntuu että tämä elämäntapa on miehelle niin tärkeää että ei rauhoita sitä minun tai lapsen vuoksi. Ja tavallaan itsekin tykkään vaihtelusta, mutta joskus ahdistaa, kun me ei sillä lailla olla läheisiä, että oltaisiin luontevasti kaksin tai oman perheen kesken.
ap