Miten puoliso saa suhtautua työttömään?
Ehkä vähän erikoisesti asetettu kysymys, mutta selitän tarkemmin:
Olemme olleet pitkään yhdessä, molemmat aina työelämässä, kaksi lastakin on. Minä jouduin työttömäksi keväällä. Olen hakenut aktiivisesti töitä mutta ei kovin lupaavalta näytä, haen silti koko ajan. Saan ansiosidonnaista mutta ei se suuri ole, käytän sen kaiken yhteisiin asumis-, ruoka- ja lasten kuluihin. Kotona olevana olen tehnyt isomman osan kotitöistä jne. En valita työttömyydestä vaikka se ahdistaa minua kyllä. Olen karsinut kaikki kuluni minimiin, edes kahvilassa en koskaan käy.
Aviomieheni on kuitenkin alkanut olemaan ärsyyntynyt ja vihainenkin työttömyydestäni, kiukuttelee siitä ja tekee selväksi että se häntä ärsyttää. Valittaa koko ajan siitä miten hän joutuu ”elättämään” minua (vaikka siis saan ansiosidonnaista jonka kaiken laitan yhteiselle taloustilillemme). Jne.
Minua tämä harmittaa aika paljon. En minä hänen kiusaksi työtön ole enkä voi vain päättää mennä töihin.
Joten: miten puoliso ”saa” suhtautua työttömään niin, että se ei ole lähes henkistä väkivaltaa?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Että asettaisi itselle pieniä tavoitteita, esim. väh 3 työhakemusta viikossa, ruokalaskun pienentäminen X0:een euroon kuukaudessa per hlö sekä yhden kielen, esimerkiksi englannin tai ruotsin, opiskelu Duolingossa. Lisäksi kannattaa ottaa kaikki ilo irti työkkärin ilmaiskursseista, esimerkiksi työturvallisuuskortti ja projektinjohtamiskurssi ovat hyviä ja yleishyödyllisiä.
Työkkäristä ei kyllä saa mitään turvakortteja käytyä ilmaiseksi, tai pitää olla hyvin painavat perustelut. Jos menee koulutukseen niin saattavat olla osa pakettia.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut jopa vuosien työttömyysjaksoja, miehellä työ on pysynyt yhtä parin viikon lomautusta lukuunottamatta. Meillä on pienet menot, joten pystyin omalla ansiosidonnaisella maksamaan osuuteni. Tein myös kaikki kotityöt yksin. Mies ei koskaan sanonut, miksen mene töihin.
Ap, kysy mieheltä, mitä hän tykkää, jos laajennat työnahaun koko Suomen alueelle. Siinä teidän pitää keskustella sekin, missä lapset asuvat, jos saat työpaikan kaukaa.
Minä olen aina ollut se joka lapset pääosin hoitaa, mies tehnyt aina (omasta tahdostaan) pitkää päivää. Ei hän ilman minua lasten kanssa suostuisi asumaan, nuorempi on vielä päiväkodissa ja minä olen se joka vie ja hakee, aina ollut koska mies on töissä. Eli jos muuttaisin työn perässä niin kyllä se tarkoittaisi muuttoa myös lapsille. Mutta ei olisi reilua erottaa lapsia kotiympyröistään ja isästään muuttamalla toiselle puolelle Suomea. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että asettaisi itselle pieniä tavoitteita, esim. väh 3 työhakemusta viikossa, ruokalaskun pienentäminen X0:een euroon kuukaudessa per hlö sekä yhden kielen, esimerkiksi englannin tai ruotsin, opiskelu Duolingossa. Lisäksi kannattaa ottaa kaikki ilo irti työkkärin ilmaiskursseista, esimerkiksi työturvallisuuskortti ja projektinjohtamiskurssi ovat hyviä ja yleishyödyllisiä.
Työkkäristä ei kyllä saa mitään turvakortteja käytyä ilmaiseksi, tai pitää olla hyvin painavat perustelut. Jos menee koulutukseen niin saattavat olla osa pakettia.
Työkkärin kursseille ei tosiaan pääse mielensä mukaan, useimmiten niille ei mahdu vaikka olisikin perustelut päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että asettaisi itselle pieniä tavoitteita, esim. väh 3 työhakemusta viikossa, ruokalaskun pienentäminen X0:een euroon kuukaudessa per hlö sekä yhden kielen, esimerkiksi englannin tai ruotsin, opiskelu Duolingossa. Lisäksi kannattaa ottaa kaikki ilo irti työkkärin ilmaiskursseista, esimerkiksi työturvallisuuskortti ja projektinjohtamiskurssi ovat hyviä ja yleishyödyllisiä.
Työkkäristä ei kyllä saa mitään turvakortteja käytyä ilmaiseksi, tai pitää olla hyvin painavat perustelut. Jos menee koulutukseen niin saattavat olla osa pakettia.
Itse kävin reilu kk sitten työturvallisuuskoulutuksessa. Kurssi suoritettiin etäyhteydellä ja se oli itselleni ilmainen. Kannattaa plärätä niitä työkkärin sivuja. Ne on työnantajalle rahanarvoisia koulutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut jopa vuosien työttömyysjaksoja, miehellä työ on pysynyt yhtä parin viikon lomautusta lukuunottamatta. Meillä on pienet menot, joten pystyin omalla ansiosidonnaisella maksamaan osuuteni. Tein myös kaikki kotityöt yksin. Mies ei koskaan sanonut, miksen mene töihin.
Ap, kysy mieheltä, mitä hän tykkää, jos laajennat työnahaun koko Suomen alueelle. Siinä teidän pitää keskustella sekin, missä lapset asuvat, jos saat työpaikan kaukaa.
Minä olen aina ollut se joka lapset pääosin hoitaa, mies tehnyt aina (omasta tahdostaan) pitkää päivää. Ei hän ilman minua lasten kanssa suostuisi asumaan, nuorempi on vielä päiväkodissa ja minä olen se joka vie ja hakee, aina ollut koska mies on töissä. Eli jos muuttaisin työn perässä niin kyllä se tarkoittaisi muuttoa myös lapsille. Mutta ei olisi reilua erottaa lapsia kotiympyröistään ja isästään muuttamalla toiselle puolelle Suomea. Ap
No laitat ukolle kovan kovaa vasten. Sinä laajennat työnhakualuetta. Mies joko jää asumaan isoon asuntoon lasten kanssa ja luopuu määrättömästä työnteosta, tai sinä muutat lasten kanssa perähikiälle perheasuntoon ja mies jää asuttamaan jotain kustannustehokasta yksiötä.
Tai sitten mies lopettaa naljailun ja ymmärtää, että on pirun vaikeaa löytää työtä kymmenen muutaman km päästä nykyisestä kodista.
Minä olen tyytyväinen työtön. Naiseni käy töissä ja hoitaa lisäksi kodin ja laittaa hyvää ruokaa, kantaa minulle kaljaakin kaupasta ihan kysymättä. Oikeastaan ainoa asia mitä hän minulta odottaa ja mikä riittää tekemään hänet onnelliseksi, on että panen häntä riittävän säännöllisesti ja pitkään. Ja sitä teen oikein mielelläni, koska naiseni on varsin pantava pakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että asettaisi itselle pieniä tavoitteita, esim. väh 3 työhakemusta viikossa, ruokalaskun pienentäminen X0:een euroon kuukaudessa per hlö sekä yhden kielen, esimerkiksi englannin tai ruotsin, opiskelu Duolingossa. Lisäksi kannattaa ottaa kaikki ilo irti työkkärin ilmaiskursseista, esimerkiksi työturvallisuuskortti ja projektinjohtamiskurssi ovat hyviä ja yleishyödyllisiä.
Työkkäristä ei kyllä saa mitään turvakortteja käytyä ilmaiseksi, tai pitää olla hyvin painavat perustelut. Jos menee koulutukseen niin saattavat olla osa pakettia.
Itse kävin reilu kk sitten työturvallisuuskoulutuksessa. Kurssi suoritettiin etäyhteydellä ja se oli itselleni ilmainen. Kannattaa plärätä niitä työkkärin sivuja. Ne on työnantajalle rahanarvoisia koulutuksia.
Plärätty on monta kertaa. Tykkään opiskelusta niin kävisin ihan mielelläni vaikka työturvallisuuskorttikoulutuksessa mutta en minä mitään sen tapaistakaan voi hyödyntää edes omaa alaa sivuavissa töissä, joten en pääse sellaiselle kurssille, olen näitä asioita kyllä kysellyt. Ap
Taattua av:ta. Ketjun aiheena on puolison törkeä käytös ja vastaajat keskittyy antamaan nollatason neuvoja ap:lle työnhakuun.
Miten se tilanne muuttuu oli työtön puoliso vai joku random tyyppi?
Ihminen, joka ei arvosta työttömiä niin tuskin arvostaa työttömänä loisivaa puolisoaankaan.
Mulla kävi niin, että ex mies oli töissä ja itse opiskelin. Asuttiin yhdessä. Tämä oli ok kuvio, että minulla oli aina vähemmän rahaa. Kun valmistuin ja jäin työttömäksi, niin mies otti eron kun ei jaksanut katsella minua koska olin kuulemma omasta tahdostani työtön. Mies tiesi tasan tarkkaan, että työttömyyteeni vaikutti myös sairaus, mutta samalla myös huono työtilanne. Miehen mielestä olin laiska vätys joka haluaa loisia ja suunnittelin kuulemma alusta alkaen miehen rahoilla elämistä. Tämä on aika yleinen tilanne, jos toinen jää työttömäksi. Työssäkäyvä ikäänkuin on kateellinen työttömälle kun luulee, että työtön tekee sen kiusallaan. No, siinä paljastui taas yksi k*sipää.
Naiset ei kiukuttele, ne ottavat eron. Koska miehestä ei ole enää taloudellista hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi niin, että ex mies oli töissä ja itse opiskelin. Asuttiin yhdessä. Tämä oli ok kuvio, että minulla oli aina vähemmän rahaa. Kun valmistuin ja jäin työttömäksi, niin mies otti eron kun ei jaksanut katsella minua koska olin kuulemma omasta tahdostani työtön. Mies tiesi tasan tarkkaan, että työttömyyteeni vaikutti myös sairaus, mutta samalla myös huono työtilanne. Miehen mielestä olin laiska vätys joka haluaa loisia ja suunnittelin kuulemma alusta alkaen miehen rahoilla elämistä. Tämä on aika yleinen tilanne, jos toinen jää työttömäksi. Työssäkäyvä ikäänkuin on kateellinen työttömälle kun luulee, että työtön tekee sen kiusallaan. No, siinä paljastui taas yksi k*sipää.
Ikävä vain meillä tämä paljastui vasta kun lapsia jo on :( . Ap
Mistä päin Suomea aloittaja on? Veikkaan että siivoustyötä tms löytyy monelta paikkakunnalta? Jos siis työhaluja on?
Vierailija kirjoitti:
Mistä päin Suomea aloittaja on? Veikkaan että siivoustyötä tms löytyy monelta paikkakunnalta? Jos siis työhaluja on?
Helsingissä asumme. Ei minua haluta siivoustyöhön, olen kremppainen (selkä ja polvet rikki). Ap
Mies tarvitsee realismia elämäänsä.
Että muutatteko pienempään ja halvempaan asuntoon, jotta rahaa riittää arkielämään.
Laajennat työnhakualuetta niin, että työmatkoihin kuluva aika on pois kotitöistä: mm mies kuskaa lapsia, kun sinä istut junassa.
Muutatko sinä töiden perässä ja mies ottaa vastuun perheestä. Lähetät rahaa kotiin.
Muutatko lasten kanssa töiden perässä ja mies jää kotipaikkakunnalle tehoyksiöön. Mies lähettää teille rahaa.
Laitatteko perheen puoliksi niin, että nuorin jää sinulle ja isommat lapset isälleen.
Sinä haet töitä Suomen laajuudelta ja kun saat työn, mies etsii töitä läheltä ja muutatte perheenä.
Virittele keskustelua. Mies pitää saada ymmärtämään, että jos sinut halutaan töihin asap, niin se työ ei ole ehkä kiva, ei lähellä eikä salli nykyistä perheensisäistä työnjakoa.
Jos mies ei sittenkään vaikene ja ymmärrä tilannetta, niin se menee jo luonnevian puolelle. Vaakakupissa on perheen hajottaminen vs toisen työttömyys. Kiukuttelijan pitää ryhdistäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Mistä päin Suomea aloittaja on? Veikkaan että siivoustyötä tms löytyy monelta paikkakunnalta? Jos siis työhaluja on?
Ap on vanha maisterikoulutettu tyyppi, joka ei kylläkään pääse siivoojaksi koska tuollaisia ikääntyneitä ylikoulutettuja ei sinne palkata kun nuoria ja ma mu ja on saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Mistä päin Suomea aloittaja on? Veikkaan että siivoustyötä tms löytyy monelta paikkakunnalta? Jos siis työhaluja on?
On ihan harhaa että kaikki pääsisi siivoojaksi. Siinä työssä vaaditaan kuntoa ja nopeutta ja tehokkuutta. Ja sitä ei kaikilla ole vaikka työhaluja olisi.
Minulla on ollut jopa vuosien työttömyysjaksoja, miehellä työ on pysynyt yhtä parin viikon lomautusta lukuunottamatta. Meillä on pienet menot, joten pystyin omalla ansiosidonnaisella maksamaan osuuteni. Tein myös kaikki kotityöt yksin. Mies ei koskaan sanonut, miksen mene töihin.
Ap, kysy mieheltä, mitä hän tykkää, jos laajennat työnahaun koko Suomen alueelle. Siinä teidän pitää keskustella sekin, missä lapset asuvat, jos saat työpaikan kaukaa.