Lue keskustelun säännöt.
Loppu elämä ilman miestä?
04.08.2014 |
Olen nelikymppinen, eronnut nainen. Tapaan miehiä hyvin vähän missään ja olen eroni jälkeen viettänyt aikani täysin ilman miehiä. Lapseni kanssa, töissä ja harrastuksissa.
Käyn joskus ulkona, yöelämässä. Saan jonkun verran huomiota osakseni, mutta miehet ovat olleet varattuja, paljon paljon nuorempia, todella humalassa tai kaikkea tätä. Netistäkin olen etsinyt seuraa, mutta löytänyt miehiä, jotka hakivat lähinnä kirjeenvaihtokavereita.
Kyllä minun elämässäni olisi miehen paikka vapaana, vaikka en mitään jatkuvaa yhdessäoloa tai uutta aviolittoa kaipaakaan, en edes avolittoa. Mutta tällä saralla elämä näyttää täydellisen autiolta. Miten saisin siihen muutoksen?
Kommentit (11)
Kiitos!
Harmittaa, ettei ihmisiä tapaa kuin jahtaamalla :)
Ystäviä mulla kyllä on, mutta ei yhtään miestä. Ja musta miehet on kivoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eivät ole. Mä olen kokeillut niin monia, ja toinen toistaan paskamaisempia hyväksikäyttäviä väkivaltaisia kusipäitä ne ovat kaikki. Kyllä niitä löytää mutta eivät ne ole alkamassa vakavaan suhteeseen vaikka ensin niin esittävätkin. Tai sitten niillä on ollut se katsottuna jo, jonka jättävät kertomatta.
7 vuotta on sinnikkäin laitellut ilmeisesti pilden toivossa perään viestiä, eikä tajua että se juna meni jo. Silläkin vanhenevalla 160-senttisellä ukolla varmaan riittää irtotavaraa niin ettei tarvitse "omaa lehmää ostaa". Tai sitten jäi luu käteen kun ei älynnyt alta viiskymppisenä toimia kun olis huolittu.
Voin laittaa sulle useamman ukon puhelinnumeroa tulemaan (vaikka jätettäis ne juopot poiskin), niistä et saa sitä avoliittoa, mutta sängynlämmittäjää aika ajoin kuitenkin. Mä tarvitsisin jotain muuta.
Komeita eivät ole yksikään, paree on pitää silmät kiinni, eikä tosiaan pitkiä, mutta on niillä nakki jalkovälissä.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 19:28"]
No eivät ole. Mä olen kokeillut niin monia, ja toinen toistaan paskamaisempia hyväksikäyttäviä väkivaltaisia kusipäitä ne ovat kaikki. Kyllä niitä löytää mutta eivät ne ole alkamassa vakavaan suhteeseen vaikka ensin niin esittävätkin. Tai sitten niillä on ollut se katsottuna jo, jonka jättävät kertomatta.
7 vuotta on sinnikkäin laitellut ilmeisesti pilden toivossa perään viestiä, eikä tajua että se juna meni jo. Silläkin vanhenevalla 160-senttisellä ukolla varmaan riittää irtotavaraa niin ettei tarvitse "omaa lehmää ostaa". Tai sitten jäi luu käteen kun ei älynnyt alta viiskymppisenä toimia kun olis huolittu.
Voin laittaa sulle useamman ukon puhelinnumeroa tulemaan (vaikka jätettäis ne juopot poiskin), niistä et saa sitä avoliittoa, mutta sängynlämmittäjää aika ajoin kuitenkin. Mä tarvitsisin jotain muuta.
Komeita eivät ole yksikään, paree on pitää silmät kiinni, eikä tosiaan pitkiä, mutta on niillä nakki jalkovälissä.
[/quote]siis eivät ole miehet kivoja
No niin. Ei ne tosiaan ole kaikki kivoja, siksi olenkin eronnut. Joku raja sentään. Jos olisi edes joku kiva - ja pitkä ;)
Enhän mä mieheltä yhtään enempää odota kuin itseltänikään, päinvastoin. Ei pitäisi mahdotonta olla. Loppu elämä edessä sentään.
Voi ap. Ei kannata miehettömyyden takia olla alakuloinen.
Itse olin 6 vuotta sinkkuna ja sitten muka tapasin elämäni miehen. Oli alussa NIIN ihana ja seksi oli täydellistä. Vajaa 4 v takana ja mies on täysi vätys. Seksiä ehkä kerran kahdessa viikossa. Muutenkaan ei ole läheisyyttä tms. En oikeasti edes tiedä, miksi olemme yhdessä, kun en miestäni kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä opettelemaan hyväksymään sen mahdollisuuden, että jäät yksin?
Mun erosta on jo kymmenen vuotta, ja edelleen olen yksin lasten kanssa. Mä en tosin etsikään miestä, silti niitä on muutama ollut tyrkyllä, ei valitettavasti mulle sopivia. No, yksi oli, mutta se ei ollut lapsille sopiva, harmi.
No kuulostaapa tutulta, erosin tuontyyppisestä miehestä. Paitsi että seksiä ei ollut juuri koskaan. Miestäni ei kiinnostanut, mutta ei näytä kiinnostavan muitakaan. Miehet ei taida naisia kaivata.
Olen siis käytännössä elellyt ilman miehiä jo pitempään, vaikka en haluaisi. Ei se silti tarkoita, että kuka tahansa vielä menisi!
En mä kovin alakuloinen ole, mutta en haluaisi olla aina pelkässä naisseurassakaan. Onneks edes työkaverit tykkää musta, miehetkin, mutta varattuja nekin. Muuten olisin kai jo luovuttanut.
Kiitos vastaajille!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi yksin kuin liian vaativan tai heikkotasoisen kanssa. Jättäydyin tarkoituksella jo nuorena miehenä pariutumismarkkinoiden ulkopuolelle, koska en tuntenut olevani tarpeeksi impulsiivinen parisuhteeseen.
Parempi yksin kuin huonossa seurassa. Mutta siinäkö ne vaihtoehdot ovat?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa lähteä katsomaan miestä paikkakunnille jossa miehiä enemmän. Suuremmissa kaupungeissa naisia on enemmän joten kunnollisen miehen löytyminen aika heikkoa.
Älä lannistu. Muista olla positiivinen ja ylpeä itsestäsi. Kyllä se mies vielä löytyy. Tsemppiä jahtiin.