Onko kaikki kenellä on huusholli sekaisin joku vamma päässä???

Meillä lapsella on alkava uhmis ja auttaminen on sitä, että lapetaan likaisia astioita lattialle pesukoneesta, kaadetaan juomat ja muut mahdolliset lattioille, nakellaan puhtaat pyykit pyykkikorista likaiseen maahan ja siinä välillä roikutaan äidin lahkeessa ja huudetaan kurkku suorana. Ei siinä huvita siivota.

Tällä hetkellä on kaaos, likaista ja sekaista. Vessa on remontissa, vesi vahinko ja nyt sitä kuivataan, esikoinen tekee muuttoa opiskelupaikkakunnalle ja kaikki kipot ja purnukat, täkit ja lakanat on kaivettu koloistaan, mummot on tuoneet tavaroita " jos opiskelijalle kelpais" . Minulla on yleensä periaatteena tavarat sikinsokin ei ole pahasta, kunhan pahimmat liat ja hiekat tulee imuroitua. Mutta nyt ahistaa, en edes jaksa siivota ennen kuin tämä hässäkkä on ohi.

Meillä kullakin on omat siisteysvaatimuksemme. Ap:nkin koti on takuulla jonkin oikein siivousneuroottisen ihmisen mielestä sekainen!



Itse tykkään, että kerran viikossa siivoaminen ja pari krt viikossa keskeisten tilojen (keittiö, olohuone, eteinen) imurointi sen lisäksi riittää erinomaisesti. Tiskit nostelen heti ruokailun jälkeen tiskikoneeseen ja leluja raivaan illalla. Mutta mitenkään vimpan päälle järjestyksessä kotimme ei ole, lapset saavat rakennella majoja huusholliin ja askarella jne. Ap:n mielestä kaiketi kotimme on kaaos, minusta ei ollenkaan.



Ja sitten on koteja, joita minäkin pidän siivottomina.



Mutta kuka nyt mitäkin kenenkin huushollista ajattelee, YHTÄ AINOAA ARVOSTELUASTEIKKOA SIIVOSTA EI OLE.



Ihmisillä on niiiiiin erilaiset tarpeet ja arvostukset, paha mennä ketään tuomitsemaan.

Mulla on se. Vamma-alue sijaistee vasemmassa otsalohkossa lähellä aivokurkiaista.



Ja sitten toinen vamma, josta ei moni taida tietää on se, joka aiheuttaa piereskelyä kylässä. Se vamma sijoittuu aivossa lähes vastakkaiselle puolelle eli oikealle aivopuoliskolle takaraivon tuntumaan.



Lukisitte edes vähän sivistäviä kirjoja, jotta tietäisitte tällaisia perusasioita!

mutta opiskelen töiden lomassa ja jälkeen eli usein jään yliopistolle. Kotona iltaisin luen ja opiskelen. Mies on töissä 5-6, usein 9-10 illalla.

Vuorotellen haetaan lapsia hoidosta sitten.



Meillä on kaksi uhmaikäistä, jotka sotkevat paljon eli maidot, ruuat lentelevät ja tavarat ovat pitkin lattioita. Suuri osa ajasta menee käytännössä lasten kasvattamiseen ja opastamiseen nyt tässä iässä.



Lasten sotkiessa saatan antaa heille rätin käteen ja käsken pyyhkiä itse sotkunsa. Niin sitä oppii pikku hiljaa, miten kotona toimitaan.



Hyvä konsti pitää koti siistinä on se, että hankkiutuu kaikesta ylimääräisestä tavarasta eroon. Voi vaikkapa kerran viikossa käydä kämppää läpi ja katsoa, mitä voisi heittää pois. Eli ei mitään turhaa roinaa nurkkiin!



Toinen hyvä siisteysniksi on se, että siivoa perusteellisemmin aina pienemmän alueen, vaikkapa yhden huoneen. Eli heittää sieltä tavaraa pois ja hinkkaa kunnolla paikat puhtaaksi. Sillä lailla pysyy kauemmin paikat siistinä. Jos aina vaan käy hätäisesti kiinni siihen yleiskaaokseen, ei saa kunnolla mitään paikkaa puhtaaksi.



31

t. Neljän (sotkevan) äiti

Onko hiukkasen kireää?

9v, 5½v, 4½v ja 3½v kaksosten yh-äiti...

jaksa siivota, kun mies ei katso lasta sitä aikaa ja jos alan jostain siivota, lapsi alkaa sotkea muualla kahta kauheammin. Siispä en jaksa siivota. Sotkuista on ja pölyistä.

P.S ja kaikilla meillä kenellä on paikat kondiksessa on varaa siitä huomauttaa sottapytyille!!

Minä haluan olla lasten kanssa illat. Teen perusteellisemman siivouksen kerran viikossa. Muuten kasaan lelut lasten nukkumaanmenon jälkeen.



Lapset 2 ja 4

käymään koska vaan

olis levällään, mutta esim likanen vessa, monenviikon pölyt, likanen keittiö...yäk.

siistii omat huoneensa ja yhteisen leikkitilan joka ilta ennen nukkumaan menoa (tietenkään sellasia leikkejä jotka jatkuu myöhemmin ei siivota). Itse käyn töissä ja sen lisäksi teen jatko-opintoja (tosin hyvin verkkaisella tahdilla). Meillä tehdään niin, että kerran viikossa imuroin silloin, kun lapset katsovat pikkukakkosen ja kerran viikossa perjantaisin siivotaan koko talo porukalla (silloin menee aikaa n.2-3t) ja lapset auttaa mielellään esim. pölyjen pyyhkimisessä tai lattianpesussa (usein käy kyllä niin, että isä tulee töistä kotiin siivouksen viimemetreillä). Ja tämän jälkeen syömme jotain " perjanatiruokaa" ja lekotellaan rauhassa koko perhe.



Eli ei tuo siivoaminen nyt ihan älyttömän vaikeeta oo, kun perussiisteyden pitää kunossa päivittäin! Ja aika ei tosiaan ole poissa lapsilta, kun tehdään yhdessä tai eikö teillä sitten lapset nuku päiväunia tai katso lastenohjelmia?

Emme me missään läävässä elä, mutta kyllä kotona saa elämisen jälkikin näkyä. Mieluummin elän rennosti vähän sekasortoisessa asunnossa kuin niuhotan luutun kanssa kiiltävässä lukaalissa.

talo kuin pommin jäljiltä, mies ja lapset sotkee koko ajan enkä itsekään esimerkiksi ruoan jälkeen ala heti tiskaamaan.

Oletteko TE nyt juuri se porukka, jotka kuluttavat immunologisia resurssejamme puunaamalla kaikki paikat antibakteriaalisilla pesuaineilla ja hankkivat lapsilleen allergian imuroimalla ja jynssäämällä paikkoja jatkuvasti?

Joillakin vaan ihan oikeasti on parempaakin tekemistä.



Hygieniaan liittyvästä puhtaudesta pidän kyllä huolen (=keittiö ja vessa), mutta meillä kyllä välillä lojuu vanhoja lehtiä ja käytettyjä vaatteita sekä lasten leluja siellä sun täällä. Pahimmat hiekat imuroidaan kerran viikossa, ja kunnon siivous yleensä kerran kuussa (=mun PMS-hepuli). Olen luovuttanut taistelun sotkuisuutta vastaan, ja todennut, että elämä on mukavampaa näin. Jos vieraita häiritsee nenänkuva ikkunassa tai lelut lattialla, sopii siivota tai poistua:)

Mutta sehän ei kuulu kenellekään muulle kuin meille, jotka asumme täällä, kuten eivät muiden siivoukset tai sotkut kiinnosta minua. Elämässäni on muutakin kuin miettiä muiden siisteystasoa.

musta on kans ihanaa käydä tutuilla katsomassa niiden taloa. jos kaikki ei ole tiptop niin kyllä mua harmittaa. ei mua siis niinkään kiinnosta ihmiset kuin niiden kotien siivous. äitien ehdottomasti pitäisi siivota enemmän hyi hyi!



HEHEE!Taitoa on sekin, ettei aina kulje rätin kanssa vaan rauhoittuu ja antaa aikaa itselle ja lapsille. Hyvän ystävän kanssa juttelee vaikka sikolätissä;-)