mies petti vaikka kaikki oli hyvin

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 12:04"]

Kiitos mielenkiinnosta. Ehkä tärkein kommentti oli tuo että se on totta että todella rakastan miestäni eniten nykyään sen takia kun hän on lapsilleni niin ihana eli lastemme isä. Perheenä toimimme erittäin  hyvin, lapsia hoidamme yhtä paljon ja lapsemme eivät ole mielestäni ahdistuneita tianteesta. Pariskuntana emme  vaan enää toimi, minua loukannutta aviomiestä en miehenä ehkä enää rakasta, tunteita on vaikea erotella.

Haluan kuitenkin jatkaa perheenä ja niin mieskin. On vaan niin vaikea motivoitua parisuhdetta ja kehoakin hoitamaan , hullua mutta ikäänkuin hiljaisena kostona  tekee mieli olla pehmeänä  taviksena kuin  entisenä treenattuna ja huoliteltuna. Mikä minua lohduttaa on se, että menin takaisin töihin ja pystyiisin ylläpitämään  elintasoni yh:nakin, eli onneksi raha ei ratkaise  tässä mitään vaan aito halu saada lapsille turvallinen ja onnellinen  lapsuus oman äidin ja isän kanssa. Tuntuu vaan niin tyhjältä kun meillä oli kaikki ja nyt  myös paljon mutta mukana iso varjo. Miksi tästä kirjoitan niin siksi että luulen etten ole ainoa tässä tilanteessa.

AP

[/quote]

Voitko tavallaan hankkia miehen ulkopuoleisen ja hänestä riippumattoman elämän vaikka jatkaisittekin yhdessä? Harrastuksia?

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 19:42"]

Omat kokemukset aika lähellä, mies ei tosin sänkyyn mennyt, mutta on ollut ihastunut toiseen ja pitkään vielä kirjoitellut kuinka ikävöi tätä ja tavannut tätä toista minulta salaa. Kaikki siis tämä samalla, kun meillä kotona kaikki hyvin, ihana pieni lapsi, jolle mies todella hyvä isä yms. Kun sitten sain (muutamaan eri kertaan, tyhmyyksissäni luulin jo, että viestittely oli loppunut) tietää näistä miehen teoista, ei pystynyt selittämään, miksi piti pettää minua näin ja miksi ei silti jättänyt. Kuulemma vain "halusi olla minun kanssani", mutta samalla puhui toiselle, kuinka minun kanssani on niin vaikea olla.

No, summa summarum, tätä taakkaa on nyt kannettu sisällä muutama vuosi, ja ei todellakaan helpota. Itse en halua lapsen takia myöskään erota, ja koska ollaan läheisiä miehen vanhempien kanssa, niin lapsi menettäisi samalla helposti myös isovanhempansa, koska eron sattuessa muuttaisin toiselle puolelle suomea.

Olen myös tajunnut, ettei mies terapiassa tms avautuisi aiheesta yhtään enempää, joten en ole ollenkaan varma, että siitä teillekään olisi apua, jos nytkään ei yhtään asiasta keskustele. Itsestäni kuitenkin tuntuu, ettei tämän taakan kanssa voi loppuelämää kulkea, vaan jossain vaiheessa ero on kyllä edessä.

[/quote]

Kukaan muu kuin sinä ei usko, että miehesi ei ole mennyt panemaan tän naisen kanssa! Miten voit olla noin naiivi?! Luuletko todella, että kävi vain kahvilla useasti tään naisen kanssa ja viestitteli kuinka ikävöi tätä..kukaan ei voi olla noin tyhmä että tollasta uskoo!!!!!

Jos oletkin sellainen "tuulella käyvä" josta mies ei innostu?

Toi niin vahvasti mieleen omat muistot ja kokemukset... tuo teksti voisi olla mun kirjoittama.

Hali sinulle!

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 02:09"]

Mies petti minua vaikka kaikki oli hyvin. Olin laiha, kaunis, kiltit lapset, joista toinen vasta vauva. Rakastin miestäni hulluna, teimme paljon kaikkea yhdessäkin. Pettämisen syytä ei osaa vielä tänäkään päivänä sanoa, pettäminen tapahtui useamman kerran ja oli systemaattista. Annoin nimellisesti anteeksi, halusin ehjän perheen. Masennuin, lihoin, nyt ehkä ymmärtäisin jos minua petettäisiin, myös luonteeltani olen kuin  varjo entisestä. Lapset ovat kaikki kaikessa.

Mieheni on hyvä isä ja ei petä enää. Nyt kolmen vuoden jälkeem mieheni huomautti lihomisestani, otin sen raskaasti, loukkaannuin koska en ole vieläkään ylipainoinen. En tiedä mitä tunnen häntä kohtaan ja mitä tehdä. Emme tappele ja arki sujuu. Haluan niin kiihkeästi lapsilleni ehjän perheen että erota en voi. Takaisin langanlaihaksi laihduttaminen ärsyttää, seksiä en ole lihomis-kommenttien jälkeen halunnut. Valvon yöt ja ahdistaa, olen loukossa.  Miestäni ehkä yhä rakastan mutta en kunnioita ja olen katkera.

[/quote]

Kuka sulle on opettanut että laiha on kaunista? Laiha on jotain, mikä on alipainoisen ja normaalipainoisen välimaastossa. Sellainenko haluat olla?

Mies nyt saattaa pettää vaikka kotona olisi minkälainen ruusu. Joitakin toi alapää ohjaa ja järki sumenee

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 10:21"]Langanlaihan Victoria Beckhamin mies David petti kurvikkaan naisen kanssa ja oli kommentoinut, että vihdoinkin nainen, joka on seksikäs ja on mistä ottaa kiinni. Nainen oli kurvikas, mutta normaalipainoinen. ...

[/quote]

Victoria on kyllä liian laiha

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 08:44"]Miehillä on luonnollinen tarve ja tehtävä paritella mahdollisimman monen (kauniin) naisen kanssa (ja levittää näin geeniperimäänsä) Samalla tavalla kuin naisilla on tehtävänä hoitaa lapsia ja tehdä voileipiä. Tämä on täysin normaalia, ja odotettavissakin koska olet lihavakin.

[/quote]

Ehkä joo joskus oli, kun esi-isämme olivat apinannäkäköisiä luolissa asuvia.

Ei enää.

Niin, pettäjämieshän ei koskaan ole naisen oma valinta. Itse en pettäisi koskaan mm. siitä syystä, että olen liian ruma, kiltti ja uskollinen siihen. Tosin juuri noista syistä en parisuhteeseen koskaan päädykään. Suosikaa susirumia, nössöjä ja köyhiä miehiä, niin ei ole pelkoa pettämisestä. Vai eikö se monogaamisuus enää olekaan niin tärkeää?

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 09:39"]Niin sinun mielestäsi asiat olivat kunnossa. Kysyitkö koskaan miehesi mielipidettä asiaan? Kuvittelitko että miehellesi riittää että sinä ole hyvännäköinen?

[/quote]

Eli jälleen: vastuu ei ole pettäjällä... Huonossakaan suhteessa ei ole oikeutta pettää. Eikä ap:n mies edes ollut kertovansa olevansa tyytymätön suhteeseen.

Vastenmielinen ajatusmaailma joillakin.

Omat kokemukset aika lähellä, mies ei tosin sänkyyn mennyt, mutta on ollut ihastunut toiseen ja pitkään vielä kirjoitellut kuinka ikävöi tätä ja tavannut tätä toista minulta salaa. Kaikki siis tämä samalla, kun meillä kotona kaikki hyvin, ihana pieni lapsi, jolle mies todella hyvä isä yms. Kun sitten sain (muutamaan eri kertaan, tyhmyyksissäni luulin jo, että viestittely oli loppunut) tietää näistä miehen teoista, ei pystynyt selittämään, miksi piti pettää minua näin ja miksi ei silti jättänyt. Kuulemma vain "halusi olla minun kanssani", mutta samalla puhui toiselle, kuinka minun kanssani on niin vaikea olla.

No, summa summarum, tätä taakkaa on nyt kannettu sisällä muutama vuosi, ja ei todellakaan helpota. Itse en halua lapsen takia myöskään erota, ja koska ollaan läheisiä miehen vanhempien kanssa, niin lapsi menettäisi samalla helposti myös isovanhempansa, koska eron sattuessa muuttaisin toiselle puolelle suomea.

Olen myös tajunnut, ettei mies terapiassa tms avautuisi aiheesta yhtään enempää, joten en ole ollenkaan varma, että siitä teillekään olisi apua, jos nytkään ei yhtään asiasta keskustele. Itsestäni kuitenkin tuntuu, ettei tämän taakan kanssa voi loppuelämää kulkea, vaan jossain vaiheessa ero on kyllä edessä.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 19:35"]

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 09:39"]Niin sinun mielestäsi asiat olivat kunnossa. Kysyitkö koskaan miehesi mielipidettä asiaan? Kuvittelitko että miehellesi riittää että sinä ole hyvännäköinen?

[/quote]

Eli jälleen: vastuu ei ole pettäjällä... Huonossakaan suhteessa ei ole oikeutta pettää. Eikä ap:n mies edes ollut kertovansa olevansa tyytymätön suhteeseen.

Vastenmielinen ajatusmaailma joillakin.

[/quote]

20-vuotias neljän lapsen, joilla kaikilla eri isät, ylipainoinen yksinhuoltajaäitikin voi todeta, että hänen markkina-arvonsa ei ole matala hänen omien toimiensa vuoksi vaan siksi, että miehet ovat sikoja.

Nro 50, minä niin ymmärrän miltä sinusta tuntuu :(. Meillä mies jäi chättäilystä kiinni useamman kerran... Luultavasti, ehkä, kenties mitään ei tapahtunut, mutta ikuisen arven homma jätti.

Koen itseni ihan hirveän rumaksi ja kulhahtaneeksi. Itsetunto on laskenut paljon. En luota mieheeni ja se nakertaa suhdetta.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 19:42"]

Omat kokemukset aika lähellä, mies ei tosin sänkyyn mennyt, mutta on ollut ihastunut toiseen ja pitkään vielä kirjoitellut kuinka ikävöi tätä ja tavannut tätä toista minulta salaa. Kaikki siis tämä samalla, kun meillä kotona kaikki hyvin, ihana pieni lapsi, jolle mies todella hyvä isä yms. Kun sitten sain (muutamaan eri kertaan, tyhmyyksissäni luulin jo, että viestittely oli loppunut) tietää näistä miehen teoista, ei pystynyt selittämään, miksi piti pettää minua näin ja miksi ei silti jättänyt. Kuulemma vain "halusi olla minun kanssani", mutta samalla puhui toiselle, kuinka minun kanssani on niin vaikea olla.

No, summa summarum, tätä taakkaa on nyt kannettu sisällä muutama vuosi, ja ei todellakaan helpota. Itse en halua lapsen takia myöskään erota, ja koska ollaan läheisiä miehen vanhempien kanssa, niin lapsi menettäisi samalla helposti myös isovanhempansa, koska eron sattuessa muuttaisin toiselle puolelle suomea.

Olen myös tajunnut, ettei mies terapiassa tms avautuisi aiheesta yhtään enempää, joten en ole ollenkaan varma, että siitä teillekään olisi apua, jos nytkään ei yhtään asiasta keskustele. Itsestäni kuitenkin tuntuu, ettei tämän taakan kanssa voi loppuelämää kulkea, vaan jossain vaiheessa ero on kyllä edessä.

[/quote]

terapia tekee terää itse kullekin. Mutta nykyihmisen on vaikea olla rehellinen itselleen ja toisilleen. Kristinusko voisi auttaa asiassa?

Tämä voi siis olla provo mutta vastaan silti.

Ihan vain itsesi vuoksi kannattaa opetella antamaan anteeksi ja lisäksi mikään ei ole katkeruuden arvoista. Itsekin olen kokenut lähes vastaavaa, mutta päätin että katkeraksi en halua tulla. Vain omista kömmähdyksistään voi ottaa vastuun, ei toisen. Ja sitten jos toinen todella katuu tekoaan niin sitten voi yhdessäeloakin jatkaa. Et ole kuitenkaan omassa elämässäsi sivuosassa vaan päätöksilläsi on väliä! Varmasti tämä ajatus hieman voimaannuttaa sinua. Yritä nauttia elämästä! On tärkeää lapsellesikin että äiti on onnellinen.

Aika usein petturiksi tiedetyn miehen vaimo on lihonut/rupsahtanut ennem miestä ja ympäristö "hyväksyy" pettämisen siksi. Tosiasiassa pettämistä on tapahtunut jo aiemminkin ja vaimo sen takia masentunut ja lopettanut itsestä huolehtimisen.

Jos ei riidellä muttei keskustellakaan, ei kaikkinole hyvin. Teidän kannattaisi mennä perheneuvolaan.

Puolison ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä pettämisen kanssa. Komistuksia ja kaunottaria petetään myös. Pettämisen syy aina pettäjässä, jolla on huono itsetunto ja narsistinen luonne.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 02:21"]Aika usein petturiksi tiedetyn miehen vaimo on lihonut/rupsahtanut ennem miestä ja ympäristö "hyväksyy" pettämisen siksi. Tosiasiassa pettämistä on tapahtunut jo aiemminkin ja vaimo sen takia masentunut ja lopettanut itsestä huolehtimisen.

[/quote]

Minä olen lihonut vuosien saatossa ja olen onnellinen. Huolta pidän silti itsestäni. Kun olin masentunut joskus nuorena, kuihduin ja en syönyt mitään.

Lihominen on miehen pettämistä. Sinä, ap, olet nyt petturi. Mene itseesi!