Asiakaspalvelutyössä olevat: Oletteko lähteneet asiakkaan "matkaan"?

up

Tein aspatyötä, ja sain jonkin verran ehdotuksia. Olen blondi, ja tuolloin suht vielä nuori, ja asiakkaissa oli paljon ulkomaalaisia nuoria miehiä, jotka usein oli hyvinkin suorasukaisia ja kiinnostuneita suomalaisista blongeista tytöistä. En kuitenkaan koskaan lähtenyt asiakkaiden mukaan, ei vain kiinnostanut. Ja olin itse asiassa kuitenkin näitä vanhempikin, kolmekymppinen, koska nämä miehet oli sellaisia vähän päälle kaksikymppisiä.

Tapasin mieheni ihan vapaa-ajalla baarissa, mutta myöhemmin selvisi että hänkin oli ollut asiakkaanani muutamaan otteeseen! Ei siis ollut rakkautta ensi silmäyksellä kummankaan puolelta, mutta yhdessä ollaan yhä.

Olen tarjoilija, ja olen lähtenyt. Mies oli kanta-asiakas, aina hurmaava ja kohtelias, ja todella seksikäs. Sitten yhtenä päivänä hän kirjoitti puhelinnumeronsa lautasliinaan ja jätti sen pöydälle lähtiessään, katsoi minua syvälle silmiin ja hymyili. Heitin lautasliinan pois, varsinkin kun olin varattu. Mies kuitenkin palasi aina ravintolaan lounaalle, ja sitten eräs kaunis päivä kysyi lähtisinkö hänen kanssaan joku ilta lasilliselle. Hämmennyin ja kieltäydyin nopeasti. Asia kuitenkin jäi mieleeni. 

Miestä ei pitkään aikaan näkynyt ravintolassa ja täytyy myöntää, että ikävöin hänen hymyään. Sitten kuukausien kuluttua hän palasi, ja kysyi olinko muuttanut mieltäni. Olinhan minä. 

Se oli aivan upea yö, parasta seksiä ikinä. Asia johti toiseen, ja puolen vuoden kuluttua muutimme yhteen. Olemme yhä yhdessä. Harmittaa, etten säästänyt sitä lautasliinaa. Siitä olisi tullut ihana romanttinen muisto. 

Iskin nuorena baarimikon. Ei siitä sen vakavampaa kehkeytynyt mutta kivaa oli. :) 

Saako potkut jos paljastuu

Ihastuin parturiini. Siinä on jotaan niin intiimiä, kun kaunis nainen hieroo päänahkaa sormillaan pestessään hiuksia. Hyvin eroottinen kokemus. En ole varmasti ainoa mies jolla alkaa ottamaan eteen. Viimein sain naisen houkuteltua treffeille ja olihan se unohtumatonta kaikin tavoin. 

- mies

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 00:45"]

Saako potkut jos paljastuu

[/quote]

Miksi saisi? Ja ainahan asiakas voi vaihtaa toiseen firmaan. 

2

En todellakaan ole lähtenyt enkä lähtisi, jos niitä hommia yhä tekisin.

Kaikenlaista yrittäjää siinä kyllä kohtasi; joitakin ihan kiinnostavia tapauksia mutta ylivoimaisesti suurin osa oli näitä epätoivoisia hyypiötä (selkeästi mt-ongelmaiset, vanhat papat, mamut jne...) jotka tulkitsivat tavallisen aspa-kohteliaisuuden kiinnostukseksi itseään kohtaan. 

Pokasin portsarin. Ison ja mustan, Lontoossa. Nuorena sitä uskalsi elää... *huoh* 

Työskentelin nuorena baaritarjoilijana ja meille kyllä ohjeistettiin, että asiakkaan treffipyyntöihin ei saisi suostua. Onko käytäntö sitten muuttunut...?

Kyllä. Opetan aikuislukiossa. Eräs opiskelija katsoi minua aina kauan silmiin tunnilla ja jäi tunnin jälkeenkin kyselemään ja juttelemaan. En tietenkään ryhtynyt hänen kanssaan mihinkään niin kauan kuin hän oli opiskelijani, mutta valmistuttuaan hän lähestyi minua punaisen ruusun kanssa ja kysyi illalliselle. Yhdessä ollaan yhä. :) 

Tiedän myös, että yliopistolla moni romanssi on alkanut opiskelijan ja proffan välillä. Joskus johtavat avioliittoon. Jos molemmat ovat aikuisia, en näe ongelmaa asiassa. Ihmisiähän me olemme ja joskus sitä rakastuu asiakkaaseen ja päinvastoin. 

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 00:55"]

Pokasin portsarin. Ison ja mustan, Lontoossa. Nuorena sitä uskalsi elää... *huoh* 

[/quote]

Miten?

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 00:57"]

Työskentelin nuorena baaritarjoilijana ja meille kyllä ohjeistettiin, että asiakkaan treffipyyntöihin ei saisi suostua. Onko käytäntö sitten muuttunut...?

[/quote]

Ei tietenkään saisi mutta mistäpä kukaan tietää jos et kerro? 

Tyypillisin iskuyritys: mies jättää käyntikorttinsa tai kirjoittaa numeronsa kuittiin. Ensimmäistä suosivat jonkinlaista menestystä työelämässä hankkineet henkilöt ja/tai pelimiehet, jotka ovat printtaileet kortteja vain kyseistä tarkoitusta varten, jälkimmäistä totaaliluuserit ja sekopäät.

Toiseksi yleisin: mies pyytää aspan numeroa. Kyseessä joko täysin todellisuudesta irrallaan oleva hullu tai erittäin itsevarma tyyppi. 

Epätyypillistä: mikä tahansa omaperäisyys...

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 01:01"]

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 00:55"]

Pokasin portsarin. Ison ja mustan, Lontoossa. Nuorena sitä uskalsi elää... *huoh* 

[/quote]

Miten?

[/quote]

Odotas kun muistelen... Juttelin aina hänen kanssaan jonossa ja kysyin nimeäkin kerran. Hän aina tervehti minua "hello gorgeous!" Sitten yksi ilta kun lähdin valomerkin jälkeen yöbussille, niin Michael (se portsari) kysyi voisiko antaa mulle kyydin. Ja kyydin hän tosiaan antoikin :D siis ajoi myös kotiin asti. Olin nuorena kova flirttailemaan. Pilkettä aina silmäkulmassa. Voi kun olis yhä... mutta ei vanha jaksa eikä kehtaa. 

Itse olen ollut yli 20v kahvilassa töissä. Ikinä ei ole treffipyyntöjä tms. tullut, mutta vähän väliä joku tuttu kyselee että mitä vastailen treffipyyntöihin, "kun niitä varmasti aina satelee".

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 00:57"]

Työskentelin nuorena baaritarjoilijana ja meille kyllä ohjeistettiin, että asiakkaan treffipyyntöihin ei saisi suostua. Onko käytäntö sitten muuttunut...?

[/quote]Luuletko, että yhden työpaikan käytäntö koskee koko ravintola-alaa tai kaikkea asiakaspalvelua? Äly hoi.

Jep kerran. Tai no kolmesti, mutta kahdella kertaa vaan ystävänä. :D Yllättävän läheisiksi ne asiakkaat muotoutuu, kun toisesta tietää koko elämäntarinan.

Minäkin kokkina kerran lähdin kanta-asiakkaan matkaan. Suljin ravintolan ja istuimme siellä viiniä nauttien kahdestaan. Oli se rakkauden kesä. 

Kyllä näitä sattuu vaikka kuinka paljon, mutta ymmärrettävästi asiasta ei paljon huudella. Tietenkään työnantaja ei katso sitä hyvällä, mutta jos olet varovainen etkä kerro asiasta kellekään, ei kukaan saa tietää. Ja työajan ulkopuolella se paljon kuuluu kellekään mitä teet ja kenen kanssa. Kyllä asiakaspalvelijallakin on oikeus yksityiselämään, vaikka sitten asiakkaan kanssa. Asiakas voi tosiaan vaihtaa kantista, jos siltä tuntuu, ja sittenhän siinä ei ole enää MITÄÄN ongelmaa. 

Olen töissä kaupan kassalla, muutaman kerran on joku jotain kysellyt mutta yksi jäänyt mieleen erityisesti ja puhelinnumeroa säilytän edelleen taskussa muistona. Mies siis katseli minua pelikoneilta pitkään, ja kun huomasin hänen tuijotuksensa, hän iski silmää. Hän lähti, mutta palasi pienen paperinpalan kanssa jossa oli hänen numeronsa. Laitoin hänelle viestin, jossa kiitin päivän piristyksestä ja kerroin että olen varattu.

t. 22v