Lue keskustelun säännöt.
Apteekin vitamiinit
31.07.2014 |
vastaan kaupan vitamiinit. Onko kokemusta, onko niillä mitään eroa? Apteekissa maksavat vain paljon enemmän.
Ostin Pirkka D-vitamiinia, halpaa, mutta tekeeköhän niillä mitään. Onkohan jossain tutkimustietoa :))
Kommentit (12)
Jep, jep. Mulla on 100mikrogrammasia öljypalleroita, mutta näin kesällä syön miedompaa, siksi ostin halpaa Pirkkaa (20mikrogra.)
Ajattelin jatkossa ostaa marketin C-vitamiinit, koska apoteekin paljon kalliimpia. Ja makeutusaineet joutais poistaa maailmankartalta ;) -ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupassakin törkykallista, siksi tilaan kaikki iHerb:istä.
Marketin C-vitamiineissa kannattaa huomioda vahvuus. Apteekissa vahvuus poretableteissa1gramma ja markettituotteissa mikrogrammoja.
Apteekin vitamiineista on osa rekisteröity lääkkeiksi eli niille on tehty myös imytymistutkimukset toisin kuin ei-lääkkeille. Aikalailla turhiahan nuo muut kuin D-vitamiini on jos syö muuten monipuolisesti.
Ainakin Lidlin monivitamiini maistuu kamalalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 10:17"]
Kaupassakin törkykallista, siksi tilaan kaikki iHerb:istä.
[/quote]
nyt napsahti komppi
Itse ostan ns. luontaisia vitamiineja, hivenaineita ja kivennäisaineitä vain ja ainoastaan terveyskaupasta tai Life´sta. Keinotekoisia en suuhuni pistä.
Nykyään useimmiten erilaisia luomusiemeniä, josta saa monipuolista ravintoa keholle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin korona aikaan googlettelin näitä vitamiiniketjuja ja väkisin tulee mieleen että onko tosiaan vitamiinien laaduissa eroja kun alla olevan jutun luin.
"Muutama sana laadusta...
Kaikki varmaankin tietää, että autoliikkeessä näytillä olevat Mercedes-AMG S 65 L ja Lada 1200 L ovat aivan eri hintaluokan autoja. Ja jos pitäisi ajaa vaikkapa Helsingistä Inariin, niin kyseisellä AMG-Mersulla matka taittuu hieman eri lailla kuin Ladalla. Sen sijaan suurin osa ihmisistä ei tiedä, että vitamiineissa/lisäravinteissa on ihan vastaavia laatueroja kuin esim. autoissa ja työkaluissa.
Esimerkiksi yksikään hyvään laatuun pyrkivä rakennusfirma ei käytä työmaallaan 10 euron porakonetta tai kulmahiomakonetta, koska tietävät huonojen työkalujen tekevän huonoa jälkeä, ja tulevan niin kalliiksi kun joka päivä joutuu uudet koneet ostamaan kun halvat eivät kestä.
Kovin moni sen sijaan ei tiedä, että lisäravinteissa on olemassa kolmea eri laatuluokkaa, Feed grade(eläimille tarkoitettu), Food grade(elintarvikelaatuinen) ja Pharmaceutical grade(farmaseuttinen laatu).
Erään tutkimuksen mukaan maailmalla myytävistä lisäravinteista n.97% on korkeintaan Food grade laatuisia, joten niitä erittäin korkealaatuisia tuotteita ei ihan joka hyllystä löydy.
Laadustaan tunnetut merkit, kuten esim. La Muscle, Skip, Solgar, Twinlab, pyrkivät tuotteissaan Pharmaceutical grade laatuun, ja siksi ovat saaneet erittäin hyvän maineen terveys/lisäravinnealalla.
Suomalaisten urheilijoiden kannalta vain on harmi, että hyvin harva huippu-urheilija Suomessa käyttää La Muscle/Skip/Solgar/Twinlab-laatuisia ravinteita, vaan yleensä on käytössä ns. markettiravinteet, jotka yleensä ovat laadultaan vain Food grade luokkaa. Loukkaantumiset ja leikkauspöydälle joutumiset yleensä johtuvat kehon liiallisesta kuormittamisesta sen kestokykyyn nähden, ja ravinnolla/ravinteilla on todella iso osuus loukkaantumisten ennaltaehkäisyssä.
Moni urheilija on myös mainoskasvoina sellaisillekin lisäravinne/vitamiinifirmoille joilta ei esim. löydy valikoimistaan riittävän vahvoja ja laadukkaita vitamiineja huippu-urheiluun, joten silloin urheilijalla on joko vitamiinivajaus, tai sitten jätetään kertomatta asian koko totuus.
(RDA 100% tai 200% ei riitä huippu-urheilijalle, vaan pitää olla kovemmat vitamiinipitoisuudet)
Toimivuus vai halpa hinta?
Lisäravinteita käytettäessä pitäisi aina kysyä mikä niiden funktio on, eli mitä niiden käytöllä tavoitellaan? Miksi esim. hankkia tuotetta joka on tehty mahdollisimman halvoista raaka-aineista ja jonka imeytyvyys saattaa olla huono, tai jossa pitoisuudet ovat liian alhaiset tietyn vaikutuksen saamiseen? Saattaakin olla, että lisäravinne onkin oikeasti tasaravinne, eli siitä ei tulekaan mitään lisähyötyä. Esimerkiksi riittävän huonolaatuinen proteiinijauhe paljon käytettynä huonontaa vatsan normaalia toimintaa, ja tällöin voidaan puhua jopa miinusravinteesta, kun sen käytöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Monesti onkin viisaampaa terveyden kannalta, ja myös rahallisesti, ostaa muutamia laadukkaita tuotteita, kuin isoa määrää huonompilaatuisia tuotteita."
2012 tehtiin vertailu eri D-vitamiinien välillä. Tuon mainitun Pirkka D-vitamiinin 20 ug vahvuiseksi ilmoitettu tabletti sisälsi oikeasti alle 10 ug D-vitamiinia. Olihan siellä joukossa sitten pari 125 ug D-vitamiinia, jotka eivät oikeasti sisältäneet D-vitamiinia lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luotan apteekin vitamiineihin, ellei kaupassa ole apteekin tai muun kunnollisen tahon varmistamia vitamiineja. Kokeilin kerran k marketin maitohappobakteeria ja se pahensi vaivaa, vaikkei se vitamiini olekaan. Teoriassa s-marketista, prismasta ja citymarketista uskaltaisin ostaa apteekin varmistaman vitamiinin tai lääkkeen, jos se on suojattu sabotoinnilta ja kuumuudelta, K:sta en tällä hetkellä. Miksi kaupassa ei voisi myydä silloin, jos se on suojattu, tutkittu ja hyvälaatuinen - parempi sekin olisi kuin huonommat versiot.
Apteekin vitamiineilla ei ole muuta eroa kuin mielikuva, joten osta huoletta edellee mistä haluat.
D-vitamiinissa kannattaa ottaa huomioon vahvuus. Pirkat ovat aika mietoja. Aikuiselle ihmiselle hyvä annostus on usein huomattavasti vahvempi kuin mitä suositellut 10 mikrog ja vastaavat. Moni suosittelee 50 - 100 mikrogeetä. Paras D-vitamiini on öljykapseli. Tabletti, jossa on keinotekoista makuainetta ja ehkä ksylitolia tai peräti jotain keinotekoista makeutusta on huonoin vaihtoehto. Mutta jos fyffeä ei ole paljon, niin Pirkka on täysin yhtä pätevä kuin apteekkituotteetkin. tämä koskee kaikkia vitamiineja.