AV-mammako se Iltalehdessä avautuu synnytyskokemuksestaan?

KHKS:ssä oli kyllä aika huonot ruuat, ja minä en ole nirso, mutta en oleta että sillä rahalla saakaan parempaa. Onhan siellä kanttiini.

Emäntä? Oliko siis maatalon emäntä synnyttämässä?? Mielestäni tuo kertoo jo kaiken tarpeellisen taustasta.

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 09:14"]

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 01:41"]Intin sapuskakuviakin postattiin lehtiin, ja niin vain poijjaat saivat sympatiat ja nousi kohu, että näillä eväilläkö maatamme puolustetaan. Mutta kun on nainen ja synnyttäjä kyseessä, niin ehei, suu tukkoon vaan ja kärsi hiljaa vaan itekses. Ihan yhtä hyvin voi kysyä, että näilläkö eväillä synnytetään tulevia yhteiskuntamme kansalaisia ja veronmaksajia? 

[/quote]

Synnyttävä äiti on sairaalassa muutaman hassun päivän, inttipojat puolestaan lyhimmilläänkin useamman kuukauden. Ja tämä synnyttävä äiti osoitti aivottomuutensa kun ei osannut kysyä ruuasta ja valittaa silloin. Myös Hämeenlinnassa jääkaappi notkuu ruokaa ja äidit voivat käydä vapaasti hakemassa (tai pyytää). Tälle rouvalle olisi varmaan pitänyt hovimestarin kiikuttaa menu kun ei on se niin vaikea itse pyytää.

[/quote]

Niinpä, sitäpaitsi jos asiaa lukee lööppien takaa on vähintään 50% "kansasta" eli kommentoijista sitä mieltä että a) mummokohussa oli tahallaan jätetty kastike kuvasta pois ja kaksi perunaa ja mureke nyt on muutenkin ihan normikokoinen annos ja b) inttiruuassa annos oli tahallaan sotkettu (muusi ja kastike)

no minun piti synnytyksen jälkeen pyytää miestä käymään mäkkärissä, kun sain eteeni jääkylmän ruoka-annoksen.. oli ilmeisesti jaettu minun ollessani synnytyssalissa. vaan eipä tuosta nyt pahat traumat jääneet, mies kyllä häpesi kun yritti salakuljettaa bic maccia taskussa.. :D

Kyllä sairaalaruoassa on monesti parantamisen varaa!

Itse olen kaksi kertaa synnyttänyt Kätilöopistolla ja minulle, vähän syövälle pienikokoisellekin, annokset olivat pieniä. Mieheni oli mukana perhehuoneessa (ei saanut poistua) ja hän kärsi nälkää. Puute oli nimenomaan juustosta, leikkeileistä, annoksissa proteiinista. Osaston kaapissa oli mehuja, mehukeittoja ja leipää... Lisäksi kiire imetyksen kanssa oli niin hirmuinen, että energiavaje oli huimaava. Synnytys kesti pitkään ja sinä aikana (2 vrk) ei voinut syödä mitään kunnollista. Vasta kotona sain kunnolla ruokaa. 

Toinen kokemus on läheiselläni, jolla on erikoisruokavalio. Hän ei ison leikkauksen aikana saanut hänelle sopivaa ruokaa, vaan toimme sitten kotoa hänelle oikeanlaista leipää, jota pystyi syömään (sairaalassa yli viikon). Hoitohenkilökunnan asenne oli ala-arvoista tällä reissulla.

Tossa jutussa on yks semmonen asiaton homma, ja se oli kätilön vihjaus lääkkeiden väärinkäyttöön sen perusteella, että synnyttäjä tiesi jonkun vahvemman kipulääkkeen nimen. Tosin kaikki, jotka on hoitoalalla olleet, tietää, että aina sitä epäilys herää, jos joku "maallikko" tietää muuta kun Buranan ja Panadolin... Ite olisin halunnut synnytyksen jälkeen jälkisupistuksiin ja repeämän kipuihin vahvemman lääkkeen, mutta tiesin visusti olla mainitsematta mitään nimeä, koska silloin herää just epäily narkkarista. Vaan ko. kätilö ei uskonut, että mulla edes mitään jälkisupistuksia on, koska "ei ensisynnyttäjillä niitä ole". Jouduin sitten yön valvomaan, aamuvuoroon tullut kätilö hommasi vahvemman lääkkeen, että sain nukuttuakin vähän.

Ja tiesin sen vahvemman aineen nimen, koska olin saanut sitä aikaisemmin raskaudessa kerran kiputilaan, joka oli meinannut synnytyksen käynnistää. Lääkärikaveri sanoi sillon, että sitä voi saada pistoksena myös synnytyksen jälkeisiin kipuihin, jos on tarvis. Hän oli sen saanut oman synnytyksensä jälkeen, vissiin lääkäreitä tai hoitajia ei narkkareiksi epäillä yhtä helposti jos kipulääkettä pyytää...

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 09:30"]

no minun piti synnytyksen jälkeen pyytää miestä käymään mäkkärissä, kun sain eteeni jääkylmän ruoka-annoksen.. oli ilmeisesti jaettu minun ollessani synnytyssalissa. vaan eipä tuosta nyt pahat traumat jääneet, mies kyllä häpesi kun yritti salakuljettaa bic maccia taskussa.. :D

[/quote]

Ei se sairaala ole mikään ravintola minne ruuat on pakko salakuljettaa :)

Mulle unohdettiin tilata ruoka ja sain vaan mehukeittoa ekana päivänä, jee! Mutta oli persuksissa kyllä vararavintoa että no biggie.

Kuinkakohan moni näistäkin kirjoittajista on miehiä, jotka vaan haluavat halventaa synnyttäjnä naisen kokemuksia. Nimittäin mieheni käy täällä aktiivisesti ja joskus heittää provoviestejäkin kehiin. Ei kannata uskoa kaikkea mitä täällä lukee.

Synnyttäminen on todellakin rankka laji, joten arvostan synnyttäjien kokemuksia sairaaloista. Kun sairaalasta on huonoja kokemuksia, niin se voi kertaantua siinä, ettei joko a) tee mieli hankkiutua raskaaksi b) vaihtaa yksityiselle. Julkisten sairaaloiden pitäisi miettiä tätä, sillä Suomessa raskaaksi tuleminen ja synnyttäminen on koko ajan ollut laskussa. Pian ei kätilöiden ja synnytyslääkärien eläkeitä maksa kukaan.

Niin että se on ihan ok että sairaalassa saa ala-arvoista ruokaa tai että jää jopa ilman. Pikkujuttu. Pääasia ettei vaan valita mistään.

Voi olla että pariskunnalla on ollut vahvat ennakko-oletukset miten synnytys menee, kuin strömsössä!

Todellisuus onkin ollut sitten jotain ihan muuta, kuin pientä ähinää ja puhistelua ja kas, vauva on maailmassa. Synnytys ei todellakaan aina mene oppikirjan mukaan, kannattaa henkisesti varautua siihen, että homma päättyy leikkuriin ja ties mitä sen jälkeen. Tämä maailman luonnollisin asia ei ole läpihuuto juttu.

Minä en pidä tästä nykyajan ilmiöstä, jossa jokainen asia revitellään iltapäivälehtien otsikoihin tai ainakin someen kuvien kera. Hoitoala on ihmisläheistä työtä ja ihmiset mokaavat. Kritiikki pitäisi kohdistaa enemmän niille, jotka ovat mokanneet eikä tarjota ilmaisia sirkushuveja koko kansalle, jotta se mokaaja (tarjottimen kokoaja tai kipakkasanainen kätilö) voidaan nolata ja sille voidaan nauraa.

MUTTA ensisynnyttäjä on ensisynnyttäjä ja hän imee vaikutuksia siitä, miten kätilöt tuhahtelevat, ilmeilevät ja sanovat. On väärin, että häntä ei ole kohdeltu ystävällisesti, hän olisi ansainnut sen erityisesti siksi, ettei voi tietää ensikertalaisena, mitä kaikkea tähän sisältyy. Jos hän odottikin prinsessapäivää, pitäisi hyvän asiakaspalvelijan hienovaraisesti asia korjata.

Minä sain aika prinsessamaista kohtelua esikoisen synnyttyä, vaikka synnytys sujui hyvin ja itse kävelin osastolle. Siksi olinkin hyvin tyrmistynyt, kun viisi vuotta myöhemmin tilanne oli aivan toinen. Hoitajia oli vähän, kukaan ei tullut vapaaehtoisesti tarkistamaan, miten voidaan ja tämä toinen synnytys päätyi 12 tunnin jälkeen hätäsektioon. Erityisen tyrmistynyt olin siitä, miten tylysti minut revittiin 10 tuntia osasotolle pääsyn jälkeen ylös sängystä, koska sektiokaan ei ole sairaus ja ylös pitää päästä välittömästi. Huonetoveri oli kauhuissaan, kun kätilö käski vessaan ja lähti itse muualle. Siinä sitten horjuin oman sängyn, huonetovein sängyn ja sellaisen vessan edessä olevan tangon varassa ja aivan älyttömästi sattui, huimasi ja oksetti. Suihkuun ei kukaan auttanut ja oma vauva oli teholla enkä saanut mitään tietoa hänestä keneltäkään, kun ei ollut aikaa ottaa selville. Ei kuulemma ollut kuollut. Kun aikani kuuntelin soittokellon huutoa taukoamatta, tajusin, ettei tämä loppujen lopuksi ollut hoitajien/kätilöiden vika. Heitä oli liian vähän eikä heillä ollut aikaa olla ystävällisiä tai hoivata huonovointista, kun se huonovointinen olisi tiennyt vain lisää työtä. Aamupalaa en muuten minäkään saanut, kun kukaan ei kertonut, että niitä piti hakea itse ja kun en siinä vaiheessa aamua vielä ollut kertaakaan edes noussut. Lounaan sain, kun huonetoverini haki minulle tarjottimen, ja tämä huonetoveri oli ollut itsekin leikkauksessa vuorokautta aiemmin (kohtu repesi). Kipulääkkeitä en saanut, kun kukaan ei ehtinyt tuomaan. Sain ne sitten kotiinlähtöpäivänä kotiin, kuln kuulemma niitä ei voi käyttää, kun ne on minulle lääkäri määrännyt.

En ollut tyytyväinen toisen lapseni syntymään mutta tajusin, että viidessä vuodessa on tullut mittavat säästötoimeet ja hoitajat ja kätilöt ovat todella kovilla. Olin kerran saanut paremman kohtelun, joten toinen kerta meni sitten sillä, että purin kokemusta kaveripiirissä. Ensisynnyttäjänä en kuitenkaan olisi tuosta päässyt yli. Oli pelottavaa huomata, että vauvani labrakokeet jäivät välistä ja meidän piti niistä sanoa, kun kukaan ei muistanut, että lääkäri oli sellaiset määrännyt. Tuntui, että koko ajan tehtiin virheitä vain , koska oli liian kiire.

Vaikka en hyväksy, että asioita revitellään lehdissä, on mielestäni tärkeää, että asiasta keskustellaan. Kyseiseen sairaalaan pitää tehdä valitus ja muuten nostaa asia esille keskustelupalstoilla. Ensisynnyttäjille pitää saada mahdollisimman hyvä synnytyskokemus, vaikka kuinka asioita menisi pieleen. Heille- pitäisi olla ystävällisiä ja yrittää muistaa sanoa itsestäänselvätkin asiat, jotta ei tule välinpitämätöntä tunnetta. Missään nimessä kätilö ei saisi vihjailla törkeyksiä, vaikka kuinka epäilisi synnyttäjän motiiveja kipulääkkeen suhteen. Se ei vain ole asiallista.

Tätä varsinaista tapausta sen kummemmin kommentoimatta, kirjoittajalle 73. On ihan tavallista, että sektion jälkeen (jo samana iltana tai seuraavana aamuna) joutuu itse kävelemään vessaan ja suihkuun. Se edistää paranemista. Kyllähän siinä huimaa, mutta minkäs teet. En ole lääkäri, vaan itsekin sektioon joutunut (enkä edes Suomessa, tämä on ihan yleinen tapa muuallakin).

Synnytin vuosi sitten. Sairaalassa oli ruuhkaa, joten minut lähetettiin kotiin vaikka minulta valui veristä lapsivettä. Kun tulin takaisin sairaalaan minut komennettiin kävelemään portaita pitkin että saadaan synnytys käyntiin. Ruokaa sai vain pyytäessä. Mies lähetettiin yöksi pois ja minä jäin täysin yksin kovien kipujen kanssa huoneeseen jossa oli kaksi muuta odottamassa synnytyksen etenemistä. Synnytyssaliin päästyäni miehen sai soittaa paikalle. Tosin siinä vaiheessa sain epiduraalin, joten miehestä ei enää mitään apua ollut. Kun oli aika ponnistaa, kätilö jätti minut ja mieheni vielä vähäksi aikaa kaksistaan. Se oli jotenkin outo tilanne. Synnytys kesti 22 h ja ponnistus yli tunnin, kun eivät antaneet oksitosiinia tarpeeksi ajoissa, kun supistukset heikkenivät ja samalla alkoi ponnistuksen tarve.

Synnyttäneiden osastolla oli ruuhkaa ja ei puhettakaan, että joku hoitaja olisi kiikuttanut ruokaa. Itse haettiin. Ei siellä muutenkaan mitään apua saanut, ennen kuin itkin jo väsymystä. Vuodin aika runsaasti verta ja kun pyysin puhtaita vaatteita ja lakanoita veristen tilalle, piti nekin käydä itse hakemassa liinavaatevarastosta ja itse vaihtaa lakanat. Että silleen.... Ei ole muillakaan yhtään helpompaa.

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 09:30"]no minun piti synnytyksen jälkeen pyytää miestä käymään mäkkärissä, kun sain eteeni jääkylmän ruoka-annoksen.. oli ilmeisesti jaettu minun ollessani synnytyssalissa. vaan eipä tuosta nyt pahat traumat jääneet, mies kyllä häpesi kun yritti salakuljettaa bic maccia taskussa.. :D

[/quote]

:'D ihana <3

Onneksi ei tarvi koskaan kokea moista helvettiä.

Isoäitini oli vuodepotilaana useamman päivän TAYS:ssa joku vuosi sittten. Häneltä oli otettu tekarit pois suusta (herra tietää miksi?!) koko hoitojakson ajaksi. Ruokana oli ruisleipää, lihakastiketta ja kokoperunoita. Voitte kuvitella, kuinka helppo niitä oli ikenillä pureskella.

Tällaiset kokemukset eivät ainakaan vahvista luottoani hoitajiin. Missä on maalaisjärki? Miksi kukaan ei tajunnut, että hampaaton mummo ei voi syödä sitkeää ruisleipää? Oletteko täysiä idiootteja?

Minua ihmetytti tuo kommentti että annettiin liikaa kohtua supistavaa ja sen takia vuosi liikaa. Noh, kun sitä kohtua supistavaa annetaan sen takia että kohtu supistuisi ja vuoto vähenisi/loppuisi........jos sitä liikaa annetaan niin ei se vuoto siitä lisäänny......

79, sitähän minäkin yritin sanoa, hirveesti vaan tuli alapeukkuja. Millähän nää alapeukuttajat vuotavaa kohtua hoitaisi?

Naistenklinikalla vuonna 2013 sai oikein hyvin syötävää, ainakin perhehuoneiden osastolle. Ruoat tuotiin keittiöön, josta sai tietyn ajan aikana joko hakea ruoat omaan huoneeseen tai syödä keittiössä. Tarjolla oli joka ateria sen kolmen päivä ajan.

En silti vähättele kyseisen synnyttäjän kokemusta. Kyllä tuo kuvan annos näyttää pieneltä, mutta jos haluaa korjata asian niin täytyy avata se suu ja sanoa, että "hei, tästä puuttuu puuro/jogurtti tms, voisinko saada sellaisen?" Kommunikoimalla asiat yleensä paranevat!

Itsellä vain hyviä kokemuksia kahdesta synnytyksestä kättärillä, mutta kyllä osaan tuntea empatiaa tuota naista kohtaan!

Kun vertaan käynnistettyä ja luonnollisesti käynnistynyttä synnytystäni niin luonnollinen oli huomattavasti helpompi - pärjäsin ilman kipulääkkeitä. Käynnistetystä en mitenkään olisi selvinnyt, myös jälkisupistukset olivat sillä kertaa tuskalliset vaikka kyseessä oli esikoinen. Voin kuvitella että jos oksitosiinia on mennyt liikaa, ei se tosiaan ole ollut mitään pikku nippailua.

Ja mahdollisesti kohdalle on osunut tyly kätilö, jolta on kehdannut kuitenkin pyytää parempaa kivunlievitystä. Sitten muutenkin herkässä tilassa olevalle kuittaillaan ja vihjaillaan (tuolla tavalla kyseenalaisti tuoreen synnyttäjän äitiyden ja rehellisyyden) niin en välttämättä minäkään siinä vaiheessa enää viitsisi valittaa huonosta aamupalasta suoraan henkilökunnan edustajalle. Sehän vielä haukkuisi ahneeksi!! Ja kuvan on varmaan ottanut todisteeksi siitä ettei ole päästään keksinyt tätä huonoa kohtelua.

Ja se että on vihjailtu narkkariksi ei tarkoita että asiassa on perää. Suomesta (ja tältä palstalta) oikeasti löytyy ihmisiä jotka tekevät ihmisen pukeutumistyylistäkin vääriä oletuksia. Tunnen esimerkiksi punkrokkari-äidin joka on kuitenkin mitä pullantuoksuisin äiti ja suoranainen terveysintoilija. Voisin hyvin kuvitella että hän voisi saada joltain konservatiivisemmalta hoitajalta tuollaista kohtelua. Kipulääkkeistä voi olla kokemusta olematta narkkari, ei niitä huvikseen useinkaan määrätä ihmisille!

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 09:28"]KHKS:ssä oli kyllä aika huonot ruuat, ja minä en ole nirso, mutta en oleta että sillä rahalla saakaan parempaa. Onhan siellä kanttiini.

Emäntä? Oliko siis maatalon emäntä synnyttämässä?? Mielestäni tuo kertoo jo kaiken tarpeellisen taustasta.

[/quote]

Tietyllä suunnalla Suomea on ihan normaalia kutsua vaimoa tai tyttöystävää emännäksi, taustasta riippumatta. Onko täysin poissuljettua että mies olisi esim sieltä kotoisin?