Lue keskustelun säännöt.
Ulkomailla asumisen varjopuolia, esim. syrjintää aksentin takia?
22.07.2021 |
Kun täälläkin usein hehkutetaan muuttoa ulkomaille ja miten jätetään Suomi taakse ja mennään sinne, missä on kaikin tavoin ihanampaa ilmaston ja mentaliteetin takia, niin onko teillä kokemuksia, ettei suhtautuminen olekaan niin hyvää aksenttinne takia? Vaikea saada ystäviä? Töissä ei päästä oikein mukaan porukkaan? Aina pieni ulkopuolisuuden tunne?
Kommentit (53)
Rasismia, valkoisiin kohdistuvaa, ulkomailla? Tämä on shokki, tämänhän piti olla vain uuseurooppalaisten ongelma!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tule mieleen nyt kyllä mitään isompaa. Ja minulla on Suomessa asuessa nuo aloituksessa mainitut ongelmat muutenkin, niin ulkomailla saa olla jotenkin vielä enemmän rauhassa. Ainakin suurkaupungeissa, en ole pienemmissä asunut ulkomailla. Oikeastaan Suomessa pääsen ehkä vielä vaikeammin mukaan porukoihin, ulkomailla se on helpompaa koska kulttuuri on avoimempi ja sosiaalisempi. Aasiassa tuijotus on kyllä ikävää mutta siellä päin en olekaan asunut, vain länsimaissa.
Ranskassa erittäin vaikea päästä paikallisten porukoihin. Lähinnä muista ulkomaalaisista löytyi kavereita.
Tai no siitä olen kyllä saanut kuulla että olen hiljainen. Vaikka juttelisin mielestäni normaalisti. Mutta saan kuulla tuota välillä Suomessakin sosiaalisilta tyypeiltä. Kyllä pääosa ihmisistä tajuaa etten ole töykeä vaan vähän ujo. Mutta osa vetää herneen nenään kun olen niin rauhallinen temperamentilta ja en koe koko ajan tarvetta täyttää tilaa höpinällä. Vaikka välillä sillekin on paikkansa.
Monesti siis ulkkikset kysyy huolestuneena olenko ihan ok, kun olen vaan ollut normaalisti kuten Suomessa ollaan. Niin sen suhteen on pitänyt skarpata kyllä ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtautuminen naisiin ja käsitykset naisten asemasta noin yleensä. Ei tarvitse mennä sen etelämmäksi kuin Keski-Eurooppaan, niin varsinkin nuoren naisen oletetaan olevan kiinnostunut ainoastaan miehen löytämisestä ja ainoa yleisesti hyväksytty unelma naiselle ovat mies ja lapset. Tosin siitä on jo 15 vuotta, kun ulkomailla asuin joten asenneilmasto on varmasti muuttunut vapaampaan suuntaan tällä aikavälillä.
Luultavasti sellainen hiljaisuus mikä Suomessa on normaalia ja jota me ei edes mietitä tulkitaan sosiaalisemmissa kulttuureissa mökötykseksi, suuttumukseksi tai että on jotenkin sairastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suhtautuminen naisiin ja käsitykset naisten asemasta noin yleensä. Ei tarvitse mennä sen etelämmäksi kuin Keski-Eurooppaan, niin varsinkin nuoren naisen oletetaan olevan kiinnostunut ainoastaan miehen löytämisestä ja ainoa yleisesti hyväksytty unelma naiselle ovat mies ja lapset. Tosin siitä on jo 15 vuotta, kun ulkomailla asuin joten asenneilmasto on varmasti muuttunut vapaampaan suuntaan tällä aikavälillä.
15 vuodessa on tapahtunut paljon. Kotirouvailu on taaksejäänyttä elämää, seimiä rakennettu kaikkialle, lasten päiväkotielämä tavallista yksivuotiaasta alkaen.
Suurin ongelma tuli siinä vaiheessa kun lapsella alkoi olla oppimisvaikeuksia koulussa. Tarvitsee apua suomeksi ja vieras kieli kuormittaa turhaan. Itse en olisi palannut Suomeen, mutta lapsen takia se oli järkevintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiaatit Jenkeissä. Lue HS tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtautuminen naisiin ja käsitykset naisten asemasta noin yleensä. Ei tarvitse mennä sen etelämmäksi kuin Keski-Eurooppaan, niin varsinkin nuoren naisen oletetaan olevan kiinnostunut ainoastaan miehen löytämisestä ja ainoa yleisesti hyväksytty unelma naiselle ovat mies ja lapset. Tosin siitä on jo 15 vuotta, kun ulkomailla asuin joten asenneilmasto on varmasti muuttunut vapaampaan suuntaan tällä aikavälillä.
15 vuodessa on tapahtunut paljon. Kotirouvailu on taaksejäänyttä elämää, seimiä rakennettu kaikkialle, lasten päiväkotielämä tavallista yksivuotiaasta alkaen.
No ainakin Italiassa äijät tulee aikalailla perässä asenneilmastossa. Syntyvyys alhaalla kun naiset ei halua mennä perinteiseen mamma-rooliin. Aikamoinen pettymys suvulle kun 35-vuotias poika joutuu ottamaan thai-vaimon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei taaskaan pysytty aiheessa. Taattua av:ta.
Ei muualla maailmalla olla niin ahdasmielisiä kuin täällä Suomessa, että syrjittäisiin niinkin pikkuasian takia kun aksentti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta se ulkopuolisuuden tunne on ihan ok. Se tuo vapautta. Voit aina olla vähän sellainen ulkopuolinen tarkkailija, ei tarvitse mennä sisälle niihin paikallisiin ongelmiin ihan koko sydämestä ja samalla Suomenkin ongelmat tuntuu kaukaisilta.
Vierailija kirjoitti:
Ei taaskaan pysytty aiheessa. Taattua av:ta.
Pyydän nöyrimmästi anteeksi että eksyin aiheesta tällä laatukeskustelupalstalla.
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa erittäin vaikea päästä paikallisten porukoihin. Lähinnä muista ulkomaalaisista löytyi kavereita.
Onko sillä väliä onko kaveri ranskalainen vai jostain muualta? En itse ymmärrä miksi kaverin pitäisi olla juuri paikallinen.
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma tuli siinä vaiheessa kun lapsella alkoi olla oppimisvaikeuksia koulussa. Tarvitsee apua suomeksi ja vieras kieli kuormittaa turhaan. Itse en olisi palannut Suomeen, mutta lapsen takia se oli järkevintä.
Kuulostaa väärältä päätökseltä. Kyllä lapsi olisi oppinut koulukielen tukiopetuksella.
Vierailija kirjoitti:
Keski-Eurooppa. Luullaan itäeurooppalaiseksi aksentin takia, kohtelu nuivaa. Sitte kun tietävät suomalaiseksi, kohtelu hyvää. Tietty ulkopuolisuuden tunne aina, vaikka kavereita löytynyt. Joskus kova ikävä Suomeen.
Oki!
Keski-Euroopan isoimmissa maissa on se kansalaisylpeys ja pienen Suomen vähättely aika kovaa välillä. Jos tuot vaikka Suomen lomalta jotain tuliaisia niin nokka nyrpeänä katsellaan, että tämähän ei ole saksalaista/ranskalaista laatua.
Olen myös huomannut, että seuraavat paljon niitä Pisa-testejä, joiden mukaan Suomessa on maailman paras koulutus. Jos suomalainen lapsesi ei olekaan heti uudessa maassa luokkansa paras niin alkaa nälvintä ja väheksyntä.
Keski-Eurooppa. Luullaan itäeurooppalaiseksi aksentin takia, kohtelu nuivaa. Sitte kun tietävät suomalaiseksi, kohtelu hyvää. Tietty ulkopuolisuuden tunne aina, vaikka kavereita löytynyt. Joskus kova ikävä Suomeen.