Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (56)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut Ketoruokavaliota?

Olen kokeillut kaikkea maan ja taivaan välillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Siksi että kyse on henkisestä, ei fyysisestä prosessista. Jos vain päätät että nyt poistan nämä läskit, niin se on yhtä vaikeaa tai vaikeampaa kuin vain päättäminen, että nyt lopetan tupakan polttamisen. Jotta laihdutus onnistuisi, siinä pitää olla takana henkinen muutos.

Vierailija

Ruoka addiktio on pahin... Jotta esim narkkari pääsee kuiville hänen pitää lopettaa kokonaan ne huumeet eli pois elämästä tai alkoholisti myös kokonaan pois elämästä, eikä koskaan enää edes koskea, mutta kun me synnyimme jo riippuvaisia ruoasta ja on pakkp syödä päivittäin ruoka eli se addiktio on koko ajan sun silmien edessä ja samalla pitäis päästä sitä eroon. Se on todella hankala, on olemassa ihmisiä jotka ovat ylipainoisia koska syövät väärin ja kun sen korjaa he laihtuvat mutta kun se ruoka on sulle kun huume joka tuo sulle voimakkaan mielihalun ja hyvän olon, voit aloittaa diettin vaikka joka maanantai niin se ei auta. Ensin pitää päästä riippuvaisuudesta eroon, pitää tutkia itseään mikä se on mikä aiheuttaa sen ja samalla oppia syömään oikein, mutta se totuus on että vaikka laihtuu niin koko loppu elämän pitää elää tiukan kontrollin kanssa ja aina vain taistella niitä haluja vastaan muuten lihoo takaisin.

Vierailija

Olethan ap jo kai kokeilllut laihdutuslääkkeitä  eli Mysimba ja/tai ne diabeteslääkepohjaiset? Ne on oikeasti tosi tehokkaita useimmilla.

Itse olin jojoillut jo yli 10 v ja luovuttanutkin kun ei mikään toiminut, mutta työterveyslääkäri ehdotti lääkettä. Saxenda nimistä. Painoa on lähtenyt jo 28 kg eikä ole minkään moisia mielitekoja ja ahmimisia, vaikka ennen pidin itseäni jopa syömishäiriöisenä kun ahminta ei ole tietoisessa kontrollissa enää (eikä auttanut psykologi eikä terapia, kokeiltu 2 kertaa).

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että ap. ei haluakaan laihtua. Toisaalta hän vihaa ylipainoista itseään, mutta perustelee aina joka kantilta, miksi laihtuminen on mahdotonta. Esim. tuo liikunnan vihaaminen, koska liikunnasta tulee huono olo ja väsymys. Tulee huono olo, jos rehkii liikaa omaan kuntotasoon nähden tai ei ole helteillä juonut tarpeeksi. Tietynlainen väsymys ja raukeus toki tulee, mutta pidän sitä ihan miellyttävänä. 

Jospa ap:n kannattaisi vain oikein kunnolla alkaa suhtautua siihen kehoonsa positiivisesti. Ajattele, että kolminumeroinen luku on saavutus ja ole muutenkin ylpeä isosta kehostasi. Anna Ilta-Puluun haastattelu upeasta olemuksestasi , ja hauku siinä kaikki liikunnalliset ja hoikat ihmiset, jotka pelkäävät elää.  Ongelma ratkaistu. 

En ole koskaan kokenut raukeutta liikunnan jälkeen. En minkäänlaista mielihyvää. Kuuma, huono olo, hengästyttää, hiki. Sitten loppu päivä hirveä kiukku ja väsymys. Ei vaan ole mun juttu. Ap

Onneksi laihdutus ei ole liikunnasta kiinni vaan siitä, mitä syö. Itsekään en jaksa koiran perässä matelua kummalisempaa liikuntaa mutta painan alle 60kg.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
pitää tutkia itseään mikä se on mikä aiheuttaa sen ja samalla oppia syömään oikein, mutta se totuus on että vaikka laihtuu niin koko loppu elämän pitää elää tiukan kontrollin kanssa ja aina vain taistella niitä haluja vastaan muuten lihoo takaisin.

Ongelma on, että monilla ei ole mitään psyykkistä juttua joka sen aiheuttaisi. Se on puhtaasti hermostollinen ja aivokemiaperäinen ehdolllistuma, ohjelmointi joka on nyt jo kovakoodattu hermoyhteyksiin koska palkkiokäytöstä on toistettu niin monta kertaa. Joka kerta kun mielihyvää tuottavaa käytöstä toistaa, halu siihen kasvaa.

Ehdollistumia ja tapoja voi toki muuttaa, mutta pitää ymmärtää että se on hidasta ja vaikeaa, eikä siinä auta lapsuuden penkominen, omien mielialojen tai elämäntilanteiden vatvominen tms. Täytyy lähteä ihan pienestä yksittäisestä tavasta liikkeelle ja olla itselleen tosi armollinen, koska pitkään vielä se vanha ehdollistuma on vahvempi kuin uusi mitä rakennat. Esim. jos olen ottanuut karkkia palkkioksi rankasta työpäivästä 1000 kertaa, siihen kehottavat hermoyhteydet on paljoon vahvemmat pitkään kuin ne jotka kehottaa nauttimaan vaikka musiikista tai jostain muusta lihottamattoomasta. Jokaisesta yksittäisestäkin onnistumisesta tulee iloita ja tajuta että taas ihan vähän vahvistui uudet käytökset. Eikä lannistua jos ajoitotain vanhat menee päälle, kuuluu asiaan.

Itse olen laihduttanut 40 kg näiin, mutta aloitn siis tosi hitaasti ja ihan pienistä asioiosta. Pelkkä tarpeeksi veden juonnin opettelu kesti kuukausia. Sitten vähintään 7 h unta useimpina öinä, tähän meni puoli vuotta. Sitten vasta ruokavaliomuutoksia, yksi kerrallaan ja ilman mitää 'ei ikinä tätä' ehdottomuutta. Ensin lisäsin syötyjen kasvisten määrää, lautasmalli, 3 voileivän nsijaan 1 voileipä ja marjoja tai hedelmä. Sitten vähensin energiapitoisia juomia (olut, mehut, maitoo), mitään en jättänyt kokonaan pois. Nämä jo veivät yhteensä 15 kg pois, ja toteuttamiseen meni noin vuosi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Siksi että kyse on henkisestä, ei fyysisestä prosessista. Jos vain päätät että nyt poistan nämä läskit, niin se on yhtä vaikeaa tai vaikeampaa kuin vain päättäminen, että nyt lopetan tupakan polttamisen. Jotta laihdutus onnistuisi, siinä pitää olla takana henkinen muutos.

Tupakan lopetus oli helppoa, sitä ei tarvitse enää koskaan. Syödä kuitenkin pitää, loppuelämä, joka päivä....

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut Ketoruokavaliota?

Olen kokeillut kaikkea maan ja taivaan välillä.

Niin olet ko-keil-lut...muutokselle pitää antaa ai-kaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on niinku suklaan syöminen. Ensin maistuu tosi hyvälle. Sitten kun syöt vaan ja syöt, niin ei se enää maistukaan.

Tai kahvin juominen… aluksi se maistuu ja sitten pannun jälkeen ei.

Laihduttaminen itsessään on sama.

Se mikä on hyvä muuttaa on se ajatus. Ei pakonomainen LAIHDUTUS tavoitteena VAAN
kiinnittää huomio ihan muihin asioihin.

Mistä tulee hyvä olo
Mistä tulee hyvä mieli
Mistä iloitsen
Muistaa kiittää ja kehua ja lohduttaa itseä
Ei siis olla itselle liian ankara… se on usein se perimmäinen syy…Hirveän kova tuomitseminen ja ankaruus itseään kohtaan.

Ole itsellesi armollinen.
Lohduta itseäsi siellä missä olet.
Mieti mitä sinä oikeasti haluat.
Onko se todella se pelkkä laihduttaminen vai mitä muuta sinä haluat?
Ala tekemään asioita mistä pidät tai mitä haluat kokeilla. Ala elää.
Olet nyt niin kiinni siinä suklaalevyssä ja mahamakkarassa, että et näe muuta.
Hyväksy kehosi ja mielesi. Silittele itseäsi. ”Tällainen minä olen. Hyvä näin.”

Kun hyväksyt itsesi etkä yritä olla jotain muuta, niin pikkuhiljaa se vihaenergia, mikä sitoo sinut siihen suklaalevyyn, alkaa antaa tilaa elämälle.
Ole utelias. Kokeile asioita. Maailmassa on vaikka mitä.
Tee tänään jotain kivaa. Ihan mitä vaan, mistä sinulle tulee hyvä mieli.
Voihan sitä
Olla utelias vaikka, että mitä kasveja tai eläimiä tai millaisia ihmisiä kulkee luonnossa. Tutki värejä.
En keksi kaikkea, mitä sinä voisit tykätä tehdä tai mikä kiinnostaisi sinua. Mitä ne olisivat?
Olet hyvä juuri noin kuin olet.

Sepä se, hyvä mieli tulee siitä suklaan syömisestä. Ja erilaisten suklaa- ja juustokakkujen leipomisesta ja maistelusta.

Olen kyllä yrittänyt muita harrastuksia ja liikuntaa, mutta ei ne tuota intohimoa korvaa mitenkään.
Pitäisi päästä jonnekin autiolle saarelle, ilman ruokaa. Ap

Voisitko yrittää ohjata sitä intohimoa terveellisempien vaihtoehtojen leipomiseen? Mitä, jos päättäisit, ettet enää käytä leivonnassa sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita lainkaan? Näin jäisi myös suklaa pois ihan automaattisesti. Korvaisit sen esim. raakakaakaolla ja hunajalla. Kaloreita noissakin on, mutta teelusikallinen raakakaakaojauhetta aamupuuron seassa pitää suklaanhimon pois todella tehokkaasti, eikä niitä kakkujakaan tule vedettyä kaksin käsin, koska maistuvat muultakin kuin sokerilta. Pieni pala riittää hyvin tyydyttämään sen himon.

Leipomiseen tulisi myös uutta haastetta, kun joutuisi miettimään niitä korvaavia vaihtoehtoja, laskemaan suhteita uudelleen jne. Kyllä se laihduttaminen tyssääkin ekaan kolmeen päivään, jos se tarkoittaa luopumista kaikesta itselle tärkeästä ja hyvää mieltä tuottavasta.

Vierailija

Ihminen on laiska ja mukavuudenhaluinen ja haluaa palata siihen itselleen normaaliin ja helppoon tilaan. Kaikki muutos vaatii rasittavaa työtä ja sen ylläpito on vaivalloista ellei se ole itselle luonnollista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnittele viikon ruuat etukäteen ja tilaa ne kotiinkuljetuksella ja yritä pysyä poissa kaupoista. 

 

Mun kauppalista.

Turkkilainen jogurtti, marjat, siemenet, oliviiöljy, kananmunat, kana, kala, kalkkuna, kasvikset, yrtit ja mantelit.

Miksi alapeukkuja? Tämä on se mikä toimii!

Pettynyt itseeni

Mul on sama lihottamisen kanssa. Aina lupaan itselleni, että lopetan tän ja sitten repsahdan... 

Olen pikku hiljaa alkanut vakuuttumaan siitä, että yksin eläminen ruokkii sairaita tapojani. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ihminen on laiska ja mukavuudenhaluinen ja haluaa palata siihen itselleen normaaliin ja helppoon tilaan. Kaikki muutos vaatii rasittavaa työtä ja sen ylläpito on vaivalloista ellei se ole itselle luonnollista.

Eli painan ikuisesti yli 100kg? Mahtavaa, sama päättää päivänsä.
Ap

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla