Yh häpeättekö olla yksinhuoltajia?

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:42"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:17"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:12"]

Joo häpeän. Olen tosi pahoillani, että olen olemassa. Häpeän, etten onnistunut olemaan niin, ettei kunnollinen akateeminen mies raivoa, riko tavaroita ja lyö, edes vauvan läsnä ollessa. Olen mielestäni epäonnistunut, kun erosin. Häpeän sitä, että olin niin luuseri, että lähdin. Mies oli kuitenkin halunnut naimisiin. Nyt lapsi on joutunut kasvamaan vain vaillinnaisella isäkontaktilla. Jos en olisi eronnut, hän ei olisi joutunut tapaamaan yksin isää, joka raivopäissään heittelee tavaroita pitkin seiniä. Olisin ollut ottamassa iskuja vastaan, mennyt väliin. Jos vain en olisi eronnut, ei olisi tarvinnut pyytää apua sosiaaliviranomaisilta, jotta mies lopettaisi. Kukaan ei tietäisi mitään, ihmisillä voisi olla meistä hyvä ja ehjä käsitys. Häpeän tätä epäonnistumistani niin, että mielestäni meidän olisi parempi kuolla. Tiedän, että kaikki muutkin ajattelevat näin.

[/quote]

Ja sitten vielä yksinhuoltajat ihmettelevät, miksi tälläistä edes kysytään...

[/quote]

Et näemmä osaa erottaa ironiaa..

[/quote]

Huoh! Lapsellinen tyhmyyden osoitus se oli. Ironia huumorin vaikein laji ja harva on verbaalisesti niin lahjakas, että siinä onnistuu.

Provosoiva kysymys, ja sori, en lukenut muiden vastauksia. Puhun vain omasta puolestani. En todellakaan häpeä yksinhuoltajuuttani, vaan olen erityisen ylpeä siitä. Varsinkin aina kun näen pariskuntia, joiden kannattaisi myös erota, mutta eivät läheisriippuvaisina tai taloudellisista syistä pysty. Silloin ihmettelen aina, miten ihmisten on niin vaikea elää niin kuin sydän sanoo.

Olen onnellinen enkä oikeastaan haluakaan tähän ketään miesystävää pyörimään. Elämä on ihanaa ja kesä varsinkin!

21 kannustava kirjoitus sulla. Kaikkea hyvää perheellesi! 

Miksi tai mitä häpeäisin? Äitiyttä? Sitä että lapsen isä halusi uudelleen päälle kolmikymppisenä jatkaa nuoruuden rellestämistä? Vai sitä että saan olla lapsen kanssa joka päivä ja nähdä kehityksen, olla tukemassa ja opastamasa? Vai mitä?

Itse en keksi mitään syytä miksi häpeäisin.

Miksi pitäisi häpee? En ajatellut että olisin yh kun lapset sain mutta elämä on ja niin se ero tuli itsellekin hiukan yllätyksenä 10 vuoden yhdessä olon jälkeen.

Minä olen yh. Nykyään seurustelen, ja uusi mies on jo kolmesti kosinut minua. Minä rakastan miestä, mutta en halua sormusta sormeen, enkä muutenkaan koskaan kerro olevani parisuhteessa. Asummekin erillään. 

Enemmän häpeän sitä, että olisin sormus sormessa.

Olin avioliitossa 25 vuotta. Ja nyt Minusta tämä sinkkustatus on niiin kiva! Ikää on 48 v.

Ap, milläköhän aiot varmuudella huolehtia esim. siitä, että mies ei rakastu toiseen ja jätä sinua ja lapsia? Siihen kun ei vaikuta se, miten nätti tai palvelualtis olet tai kuinka usein annat suuseksiä (vaikka moni luuleekin näiden olevan ainoita olennaisia vetovoimatekijöitä).

Provohan tämä on ja vielä huonoimmasta päästä pitkään aikaan. Kammottavaa, jos joku on oikeasti noin naivi.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:15"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:12"]

Joo häpeän. Olen tosi pahoillani, että olen olemassa. Häpeän, etten onnistunut olemaan niin, ettei kunnollinen akateeminen mies raivoa, riko tavaroita ja lyö, edes vauvan läsnä ollessa. Olen mielestäni epäonnistunut, kun erosin. Häpeän sitä, että olin niin luuseri, että lähdin. Mies oli kuitenkin halunnut naimisiin. Nyt lapsi on joutunut kasvamaan vain vaillinnaisella isäkontaktilla. Jos en olisi eronnut, hän ei olisi joutunut tapaamaan yksin isää, joka raivopäissään heittelee tavaroita pitkin seiniä. Olisin ollut ottamassa iskuja vastaan, mennyt väliin. Jos vain en olisi eronnut, ei olisi tarvinnut pyytää apua sosiaaliviranomaisilta, jotta mies lopettaisi. Kukaan ei tietäisi mitään, ihmisillä voisi olla meistä hyvä ja ehjä käsitys. Häpeän tätä epäonnistumistani niin, että mielestäni meidän olisi parempi kuolla. Tiedän, että kaikki muutkin ajattelevat näin.

[/quote]

Grow up!

[/quote]

Ohiksena huomauttaisin, että ironia on älylaji, tyhmät eivät sitä ymmärrä....

En häpeä, olen ylpeä siitä, että teen kahden työn yksin.

Joskus hävettää se, että eron jälkeen en ole löytänyt kunnollista suhdetta. Mutta se ei liity yh:een, tuntisin lapsettomana samoin.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 12:02"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:42"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:17"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:12"]

Joo häpeän. Olen tosi pahoillani, että olen olemassa. Häpeän, etten onnistunut olemaan niin, ettei kunnollinen akateeminen mies raivoa, riko tavaroita ja lyö, edes vauvan läsnä ollessa. Olen mielestäni epäonnistunut, kun erosin. Häpeän sitä, että olin niin luuseri, että lähdin. Mies oli kuitenkin halunnut naimisiin. Nyt lapsi on joutunut kasvamaan vain vaillinnaisella isäkontaktilla. Jos en olisi eronnut, hän ei olisi joutunut tapaamaan yksin isää, joka raivopäissään heittelee tavaroita pitkin seiniä. Olisin ollut ottamassa iskuja vastaan, mennyt väliin. Jos vain en olisi eronnut, ei olisi tarvinnut pyytää apua sosiaaliviranomaisilta, jotta mies lopettaisi. Kukaan ei tietäisi mitään, ihmisillä voisi olla meistä hyvä ja ehjä käsitys. Häpeän tätä epäonnistumistani niin, että mielestäni meidän olisi parempi kuolla. Tiedän, että kaikki muutkin ajattelevat näin.

[/quote]

Ja sitten vielä yksinhuoltajat ihmettelevät, miksi tälläistä edes kysytään...

[/quote]

Et näemmä osaa erottaa ironiaa..

[/quote]

Huoh! Lapsellinen tyhmyyden osoitus se oli. Ironia huumorin vaikein laji ja harva on verbaalisesti niin lahjakas, että siinä onnistuu.

[/quote]

Ottaen huomioon, että tuossa moititte häntä lapsellisuudesta ja marttyyriksi heittäytymisestä, niin ainakaan te kommentoijat ette ymmärtäneet sitä ironiaksi, saati osanneet vastata ironisesti itse.

Ohis

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 10:40"]

Pakko olla eka...entä jos mies on kuollut?!

[/quote]

Mies on varmaan kuollut sen takia, että nainen on ollut niin ruma ja läski ja typerä.

Voi luoja mikä aloitus... Toivottavasti ap hakee apua itselleen. Sääliksi käy. 

T.yh:n lapsi

En. Olen aivan yksin kasvattanut kolme lasta yliopistoon. Minulla ei ole mitään hävettävää.

Ap:n asennetta sen sijaan häpeän. Nolo tyyppi.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:23"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:12"]

Joo häpeän. Olen tosi pahoillani, että olen olemassa. Häpeän, etten onnistunut olemaan niin, ettei kunnollinen akateeminen mies raivoa, riko tavaroita ja lyö, edes vauvan läsnä ollessa. Olen mielestäni epäonnistunut, kun erosin. Häpeän sitä, että olin niin luuseri, että lähdin. Mies oli kuitenkin halunnut naimisiin. Nyt lapsi on joutunut kasvamaan vain vaillinnaisella isäkontaktilla. Jos en olisi eronnut, hän ei olisi joutunut tapaamaan yksin isää, joka raivopäissään heittelee tavaroita pitkin seiniä. Olisin ollut ottamassa iskuja vastaan, mennyt väliin. Jos vain en olisi eronnut, ei olisi tarvinnut pyytää apua sosiaaliviranomaisilta, jotta mies lopettaisi. Kukaan ei tietäisi mitään, ihmisillä voisi olla meistä hyvä ja ehjä käsitys. Häpeän tätä epäonnistumistani niin, että mielestäni meidän olisi parempi kuolla. Tiedän, että kaikki muutkin ajattelevat näin.

[/quote]

Älä jaksa olla lapsellinen.

[/quote]

Olenko ainoa, joka ymmärtää ylimmän tekstin "ironian"?

[/quote]

Et. Meitä taitaa olla ainakin kaksi.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:28"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:23"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:12"]

Joo häpeän. Olen tosi pahoillani, että olen olemassa. Häpeän, etten onnistunut olemaan niin, ettei kunnollinen akateeminen mies raivoa, riko tavaroita ja lyö, edes vauvan läsnä ollessa. Olen mielestäni epäonnistunut, kun erosin. Häpeän sitä, että olin niin luuseri, että lähdin. Mies oli kuitenkin halunnut naimisiin. Nyt lapsi on joutunut kasvamaan vain vaillinnaisella isäkontaktilla. Jos en olisi eronnut, hän ei olisi joutunut tapaamaan yksin isää, joka raivopäissään heittelee tavaroita pitkin seiniä. Olisin ollut ottamassa iskuja vastaan, mennyt väliin. Jos vain en olisi eronnut, ei olisi tarvinnut pyytää apua sosiaaliviranomaisilta, jotta mies lopettaisi. Kukaan ei tietäisi mitään, ihmisillä voisi olla meistä hyvä ja ehjä käsitys. Häpeän tätä epäonnistumistani niin, että mielestäni meidän olisi parempi kuolla. Tiedän, että kaikki muutkin ajattelevat näin.

[/quote]

Älä jaksa olla lapsellinen.

[/quote]

Olenko ainoa, joka ymmärtää ylimmän tekstin "ironian"?

[/quote]

Et. Meitä taitaa olla ainakin kaksi.

[/quote]

kyllä meitä on muitakin. Av on siitä jännä paikka, että täällä luetaan tekstiä kuin piru raamattua.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:28"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:23"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 11:12"]

Joo häpeän. Olen tosi pahoillani, että olen olemassa. Häpeän, etten onnistunut olemaan niin, ettei kunnollinen akateeminen mies raivoa, riko tavaroita ja lyö, edes vauvan läsnä ollessa. Olen mielestäni epäonnistunut, kun erosin. Häpeän sitä, että olin niin luuseri, että lähdin. Mies oli kuitenkin halunnut naimisiin. Nyt lapsi on joutunut kasvamaan vain vaillinnaisella isäkontaktilla. Jos en olisi eronnut, hän ei olisi joutunut tapaamaan yksin isää, joka raivopäissään heittelee tavaroita pitkin seiniä. Olisin ollut ottamassa iskuja vastaan, mennyt väliin. Jos vain en olisi eronnut, ei olisi tarvinnut pyytää apua sosiaaliviranomaisilta, jotta mies lopettaisi. Kukaan ei tietäisi mitään, ihmisillä voisi olla meistä hyvä ja ehjä käsitys. Häpeän tätä epäonnistumistani niin, että mielestäni meidän olisi parempi kuolla. Tiedän, että kaikki muutkin ajattelevat näin.

[/quote]

Älä jaksa olla lapsellinen.

[/quote]

Olenko ainoa, joka ymmärtää ylimmän tekstin "ironian"?

[/quote]

Et. Meitä taitaa olla ainakin kaksi.

[/quote]

kyllä meitä on muitakin. Av on siitä jännä paikka, että täällä luetaan tekstiä kuin piru raamattua.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 10:38"]

Minä häpeäisin. Onneksi en ole ja pidän huolen etten koskaan tule olemaan.

Monet oikein tieten tahtoen haluaa yksinhuoltajiksi.

Varsinkin jos lapsi ei olisi suomalainen.

[/quote]

Mua hävettäisi enemmän olla edellisessä liitossani, eli ei todellakaan hävetä olla yh. Voi sua ap ja sun pimeän keskiajan ajatusmalliasi :)