Mitä psykiatrinen sairaanhoitaja tekee??

Apua väärästä paikasta kirjoitti:

Masennustauti on yleensä seuraus shokista usein joku äkkinäinen tapahtuma siis rikos tapahtunut . Ihan terve työssä käyvä vaan menee shokkiin mistä seuraa ettei tiedä mistä hakisi apua .

Enpä ole tuollaista selitystä ennen kuullut!

Masennuksen taustalla on monia asioita ja kaikkia syitä ei edes vielä tunneta.

Pieree

Lol

Ei mitään paitsi pyörittelee itsestäänselvyyksiä

T. Tehohoitaja joka joskus työskenteli psyk. puolella

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään paitsi pyörittelee itsestäänselvyyksiä

T. Tehohoitaja joka joskus työskenteli psyk. puolella

Jos oikeasti olet tuota mieltä, olet kyllä ollut aika surkea psykiatrinen hoitaja. Mutta tottahan se on että kaikista ei vaan ole kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne vaan kyselee että mitenkäs sulla menee ja kertovat itsestäänselvyyksiä kuten että jos et ole jaksanut käydä ulkona, niin pitäisiköhän sinun käydä ulkona? jne.

Otin yhteyttä sen takia kun mulla on pahoja pelkotiloja, eism en uskolla tavata ihmisiä ja pelkään yksin nukkua. Saanko tähän apua? Luulin että ensin määrättäisiin joku lääke

Tuollainen sairaus ei ole niin kuin korvatulehdus tms. joka menee lääkkeellä ohi. Lääkkeillä voi korkeintaan lievittää oireita, mutta itse sairautta ne eivät poista. Mielenterveysongelmat eivät pillereillä katoa. 

Puhuminen ventovieraan kanssa parantaa?

Usko tai älä, mutta hyvinkin monella niin on käynyt. 

On hyvä lähtökohta, että tilanne on ns. "tabula rasa" ilman minkäänlaisia ennakko-odotuksia ja -asenteita. Näin voidaan keskustella asioiden ja oireiden juurisyistä ilman, että edes kummankaan dialogiin osallisen mieleen nousee mitään asiaan ja oirekuvaan liittymättömiä asioita painolastina. Potilas useimmiten sanoittaa itse asiansa ja lähinnä puhuu ne itselleen ääneen, psykiatrinen sairaanhoitaja on tässä prosessissa vain transferenssin välikappale. Ja pikkuhiljaa ne vastaukset sieltä nousevat ja avaavat solmuja. Sitten on toki järeämpiä keinoja eritasoisen lääkityksen, hyvin pitkäkestoisen psykoterapian tai vaikkapa ihan suljetun osastohoidon kanssa erikseen ja yhdessä käytettyinä, mutta aina ei pidä ensin lähteä ampumaan sitä kärpästä tykillä kun apu on saavutettavissa vähemmän kokonaishaitallisin ja kaikin tavoin helpommin keinoin.

Lässyttää ja nostaa palkkaa. Ylentää itseään amiksena alentamalla toisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus pelkkä keskustelu sairaanhoitajan kanssa voi riittää. Omalla kohdallani kävi myös niin.

Tuskin kovin vakavaa sulla voi olla jos paskajauhaminen jonkun turhakkeen kanssa auttaa. Todellista apua noilta ei todellakaan saa. Ei saa muuten psykiatreiltakaan. Ovat lääkärikunnan häpeäpiilkku.

Onneksi sinun ei tarvitse heidän palveluitaan käyttää, vaan voit kiukutella keskenäsi. Monelle muulle heistä on paljonkin apua. 

Mistä teidät ettei mulla ole kokemusta noista?

Nimittäin on, ja 100% pelkkää kuraa kyseiset "ammattiauttajat" se että niistä on apua mukamas sulle, ei tarkoita että läheskään kaikille muille on.

Asennevika on suurin syy siihen, että mt-palveluista ei ole apua. Kun ei ne hoitajat ja lääkärit voi auttaa, jos asiakas ei halua apua ottaa vastaan eikä edes yritä parantua. 

Vai että asennevika. Joopa joo, luotan enempi yksisarvishoitoonkin.

Jos et ensinnäkään suostu avohoidon lääkärin määräämiä lääkkeitä syömään, että aivan ilmiselvästi diagnosoitu masennustila alkaisi poistua ja sen sijaan keksit vaan liukuhihnalta esteitä miksei mikään ehdotus ole mahdollista toteuttaa, on hoitomyöntyvyytesi esteenä minkääntasoisen hoidon onnistumiselle. Tottakai ammattilainen näkee, että ihminen on umpikujassa, mutta autonomia on vahva, eli mitäpä siinä voit tehdä. Käytännössä et mitään.

Vierailija kirjoitti:

Lässyttää ja nostaa palkkaa. Ylentää itseään amiksena alentamalla toisia.

Olen tuplamaisteri, mutta myös tupla-amis eikä mitään tarvettaa alentaa tai ylentää ketään. Itseasiassa olen sitä onnellisempi mitä vähemmän tarvitsee olla kenenkään kanssa yhtään missään tekemisissä. Tai siis sosiaalinen akkuni tyhjenee noin puolessa tunnissa ja sitten ei enää pysty smalltalkkaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Lässyttää ja nostaa palkkaa. Ylentää itseään amiksena alentamalla toisia.

Tekee sentään jotain toisin kuin ne monet surkimukset jotka puheilleen päätyvät.