onko teidän suvussa nimeä mikä kiertää sukupolvesta toiseen?
Isän isän, isän, isoveljen ja isoveljen pojan toinen nimi on hermanni.
Muita joiden suvussa nimi periytyy vanhimmalle pojalle/tytölle?
Kommentit (34)
On! Suvun miehillä on neljässä polvessa sama nimi toisena/kolmantena nimenä, joka tällä ensimmäisellä herralla oli etunimenä. Sitä paitsi on kaunis, nykyään muodissa oleva vanha nimi - vrt. Onni tai Aulis (ei ole kumpikaan noista kuitenkaan).
Itsellä ei ole lapsia, niin en ole joutunut miettimään, laitanko. Veljeni ei laittanut omalleen, vaikka itsellään on, eli perinne meidän perheessämme on tällä hetkellä jämähtänyt siihen.
Naisten puolella ei ole monta peräkkäistä sukupolvea kulkenutta nimeä, vaikka joitain samoja onkin.
Ei varsinaisesti, mutta yhtä nimeä on annettu 2. tai 3. nimeksi vähän jokaisessa sukupolvessa mm. veljeni toinen nimi on tuo. Kyseinen nimi on myös mieheni kolmas nimi ja kulkenut heidän suvussaan.
Joskus jos saamme pojan, niin antaisin tuon nimen myös hänelle toiseksi tai kolmanneksi nimeksi.
Ei meilläkään varsinaisesti, mutta isoisän nimi esiintyy myös useiden serkkujeni nimissä jollain variantilla tai 2. tai 3. nimenä. Itsekin laitoin saman nimen pojalleni 2. nimeksi ja isoäiti oli ihastuksissaan.
Ei sellaista, että olisi joku "velvollisuus" tai pelkästään esikoisen etuoikeus, mutta on yksi naisen ja yksi miehen nimi, mitä on paljon suvussa.
Ei ole ja olen hyvilläni siitä. Tai sanotaanko niin, että en ainakaan ole osannut kaivata sellaista ja kun ei ole niin ajatus siitä tuntuu rajoittavalta. Haluan antaa lapsilleni kaksi nimeä, en kolmea ja tuollainen perinne rajoittaisi aivan liikaa. Joko joutuisin antamaan kolme nimeä, joista kolmas turha tai kaksi nimeä joista toiseen ei voisi vaikuttaa itse. Ja ekan nimen pitäisi vielä sointua siihen :P
Mutta jos on tapana antaa kolme nimeä niin heitä se ei kai haittaa. Ja ainahan voi jättää väliin, vaikka tällainen tapa suvussa olisikin.
Anna. Oli minun isoisoäitini nimi, on minun nimeni ja tyttäreni nimi. Isoisoäidillä eka nimi, meillä kahdella toinen. :) Jos saan toisen tyttären joskus, saa hän toiseksi nimeksi Marjatta, koska sekin kiertää suvussa.
Isän puolella erän miehen nimi 1700-luvulta asti ja äidin puolella eräs naisen nimi 1800-luvulta asti (joka itsellänikin on).
On, mutta ei niin, että nimi on pakko antaa. Suvussa on monta Johannesta, Juhania, Juhoa, Jussia ja Juhaa, meilläkin on Johan. Naisten nimistä Annan erilaiset muunnokset löytyvät monesta sukupolvesta ja 1800-luvun alusta joka sukupolvesta löytyy vähintään yksi Aurora.
isäni puolella on kolmessa sukupolvessa pojilla kulkenut Valdemar, laitettiin sitten kuopuksen kolmanneksi nimeksi.
Tyttöjen toisina niminä on ollut ollut muutamilla Maria. Meille se kuitenkin liian raamattuperäinen, joten otettiin sitten mummoni toinen nimi tytölle toiseksi nimeksi, Ilona.
Miehen isän puolella kulkenut Eerik ja sen eri muunnokset poikien ensimmäinsinä ja toisina niminä. Mies ei halunnut tätä perinnettä jatkaa.
Ei luojan kiitos ole! En halua perintönimiä, itselleni olisi kamalaa, jos sellaiseen velvoitettaisiin.