Vaihdoin yliopistosta ammattikorkeakouluun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai mistä muusta on kyse, kun amk väittää tekevänsä kandia/gradua/maisterin tutkintoa? Arvostakaa sitä omaa käytännön osaamistanne. Se on myös hyvin tärkeää.

Tämä kuulostaa kyllä erikoiselta. Minä kyllä aion puhua ihan opparista. :D Ajattelen tosin että suositun harjoittelupaikan saaminen on alallani kenties oleellisempi meriitti. Jos akateemisuus olisi tavoitteeni, pyrkisin mieluummin takaisin yliopistoon.

Sattuuko täällä olemaan joku, joka on ehtinyt pyöräyttää sekä, kandin, että AMK-opparin. Ehkä gradunkin? Kiinnostaisi kuulla eroja uteliaisuudesta.

Ap

Täällä yksi, joka on tehnyt sekä AMK tutkinnon, että kandi + maisteri yliopistossa. Onko jotain, mitä yleisesti haluaisit tietää? Lyhyesti voin todeta, että noissa on eroa samanlailla vähän kuin yo kirjoituksissa ja ammattikoulun näytöissä. Eli ne ovat tavallaan täysin eri asioita. Toisessa tehdään ns. käytännön selvitystä tms ja toisessa taas harjoitellaan tieteellistä tutkimusta.

Mistä näistä koet olleen eniten hyötyä sinulle henkilökohtaisesti? Erosivatko työmäärät suuresti? Jos vielä huomaat vastata. :) Ap

Täällä taas. Amk:n opparia tein n. kaksi viikkoa, aihe ja lopputulos höpöhöpöä. Kandi ja gradu veivät yhteensä n. vuoden, arvosanat 3 ja 4. Työurani kannalta yliopistotutkinto on ollut ratkaiseva tekijä, ilman sitä en olisi nykyisessä työssäni (julkisella sektrorilla). Opparista en voi sanoa oppineeni mitään, enkä oikein kandistakaan. Gradu oli laaja ja työnkuvaani tukeva, joten siitä jäi kyllä käteen muutakin kuin tekemisen ilo.

Lisään vielä, että AMK:n opparin arvosana oli 4. (Ja tekstiä oli siis 20 sivua, ei mitään tiukkaa kamaa)

Meillä lapsi vaihtoi kanssa. 9,5 keskiarvo ja 4 laudaturia, e ja m mutta ei silti pärjännyt yliopistossa. Ei ollut tottunut tekemään töitä opintojensa eteen ja suunnittelemaan itse. Amk sujuu, kun siellä on selkeämpi työjärjestys ja siellä pääsee yhtä vähällä kuin lukiossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai mistä muusta on kyse, kun amk väittää tekevänsä kandia/gradua/maisterin tutkintoa? Arvostakaa sitä omaa käytännön osaamistanne. Se on myös hyvin tärkeää.

Tämä kuulostaa kyllä erikoiselta. Minä kyllä aion puhua ihan opparista. :D Ajattelen tosin että suositun harjoittelupaikan saaminen on alallani kenties oleellisempi meriitti. Jos akateemisuus olisi tavoitteeni, pyrkisin mieluummin takaisin yliopistoon.

Sattuuko täällä olemaan joku, joka on ehtinyt pyöräyttää sekä, kandin, että AMK-opparin. Ehkä gradunkin? Kiinnostaisi kuulla eroja uteliaisuudesta.

Ap

Täällä yksi, joka on tehnyt sekä AMK tutkinnon, että kandi + maisteri yliopistossa. Onko jotain, mitä yleisesti haluaisit tietää? Lyhyesti voin todeta, että noissa on eroa samanlailla vähän kuin yo kirjoituksissa ja ammattikoulun näytöissä. Eli ne ovat tavallaan täysin eri asioita. Toisessa tehdään ns. käytännön selvitystä tms ja toisessa taas harjoitellaan tieteellistä tutkimusta.

Mistä näistä koet olleen eniten hyötyä sinulle henkilökohtaisesti? Erosivatko työmäärät suuresti? Jos vielä huomaat vastata. :) Ap

Täällä taas. Amk:n opparia tein n. kaksi viikkoa, aihe ja lopputulos höpöhöpöä. Kandi ja gradu veivät yhteensä n. vuoden, arvosanat 3 ja 4. Työurani kannalta yliopistotutkinto on ollut ratkaiseva tekijä, ilman sitä en olisi nykyisessä työssäni (julkisella sektrorilla). Opparista en voi sanoa oppineeni mitään, enkä oikein kandistakaan. Gradu oli laaja ja työnkuvaani tukeva, joten siitä jäi kyllä käteen muutakin kuin tekemisen ilo.

Itsellä kandi sekä gradu olivat molemmat ns. turhia tutkimuksia vaikka veivät kyllä aikaa kun oli motivaatio aika heikko niitä kirjoitella. Työurani kannalta myöskään tutkinnolla ei ollut merkitystä kun olin jo aloittanut työssäni ennen valmistumista. Eniten hyötyä gradustani oli opintolainahyvityksen myötä. En edes usko että töitäni ohjaajan lisäksi luki/lukee kukaan muu kuin opponoija. Ja sain molemmista arvosanan 4. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös molemmissa opiskelleena olen sitä mieltä että AMK:ssa joutui tekemään paljon enemmän töitä eikä pystynyt lusmuilemaan yhtään. Yo:ssa riitti kun luki viimeisenä iltana jokusen tärpin tenttiin ja aina meni läpi.

olen opiskellut lukiossa, lähihoitajaksi, ammattikorkeassa ja yliopistossa. Eniten taisin paiskia hommia lähihoitajan opintojen eteen :O

Tai ehkä olin yllättynyt siitä työmäärästä, koska lähdin opiskelemaan vähän sellaisella asenteella, että lähihoitajaksi opiskelun täytyy olla helppoa. Ei se ollutkaan. 

Höpö höpö. Olen tehnyt lähäriopintoja kahteen eri amikseen. Silkkaa huttua oli jokainen kurssi. Ehkä ala oli sinulle väärä, jos koit niin paljon haasteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös molemmissa opiskelleena olen sitä mieltä että AMK:ssa joutui tekemään paljon enemmän töitä eikä pystynyt lusmuilemaan yhtään. Yo:ssa riitti kun luki viimeisenä iltana jokusen tärpin tenttiin ja aina meni läpi.

riippuu mitä alaa opiskelee. Oikkiksessa ei ihan mene noin. 

Voin kertoa, ettei myöskään lääkiksessä. 

Tyhymä :D

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi vaihtoi kanssa. 9,5 keskiarvo ja 4 laudaturia, e ja m mutta ei silti pärjännyt yliopistossa. Ei ollut tottunut tekemään töitä opintojensa eteen ja suunnittelemaan itse. Amk sujuu, kun siellä on selkeämpi työjärjestys ja siellä pääsee yhtä vähällä kuin lukiossa. 

Minusta lukio oli paljon yliopistoa vaativampi. Sain siellä jopa vitosia, kun en jaksanut lukea. Yliopistossa alin arvosana 2, vaikken olisi lukenut tenttiin tai olisin tehnyt esseen päivässä. Kurssien keskiarvo kuitenkin vähällä työllä 4.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai mistä muusta on kyse, kun amk väittää tekevänsä kandia/gradua/maisterin tutkintoa? Arvostakaa sitä omaa käytännön osaamistanne. Se on myös hyvin tärkeää.

Tämä kuulostaa kyllä erikoiselta. Minä kyllä aion puhua ihan opparista. :D Ajattelen tosin että suositun harjoittelupaikan saaminen on alallani kenties oleellisempi meriitti. Jos akateemisuus olisi tavoitteeni, pyrkisin mieluummin takaisin yliopistoon.

Sattuuko täällä olemaan joku, joka on ehtinyt pyöräyttää sekä, kandin, että AMK-opparin. Ehkä gradunkin? Kiinnostaisi kuulla eroja uteliaisuudesta.

Ap

Onhan näissä se ero, että AMK:ssa opinnäytetyö viedään läpi ohjaajan tiukassa talutushihnassa ja tarkassa aikataulussa. Toki siinä joutuu vaivaa näkemään, mutta ohjausta kuitenkin saa, eikä aikataulusta voi joustaa. Itselleni tuo sopi oikein hyvin.

Yliopistolla sai gradua vääntää ihan yksinään, eikä ketään kiinnostanut. Aiheetkin olivat enimmäkseen elämästä täysin vieraantuneita (juu, humanistiala), joten itsensä motivointi oli todella haastavaa. Vaatimustasohan ei kummassakaan ollut kovin ihmeellinen, eikä tietenkään pidä ollakaan. Väitöskirjassa sitten voi elvistellä tutkimusosaamisellaan jos haluaa sille tielle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai mistä muusta on kyse, kun amk väittää tekevänsä kandia/gradua/maisterin tutkintoa? Arvostakaa sitä omaa käytännön osaamistanne. Se on myös hyvin tärkeää.

Tämä kuulostaa kyllä erikoiselta. Minä kyllä aion puhua ihan opparista. :D Ajattelen tosin että suositun harjoittelupaikan saaminen on alallani kenties oleellisempi meriitti. Jos akateemisuus olisi tavoitteeni, pyrkisin mieluummin takaisin yliopistoon.

Sattuuko täällä olemaan joku, joka on ehtinyt pyöräyttää sekä, kandin, että AMK-opparin. Ehkä gradunkin? Kiinnostaisi kuulla eroja uteliaisuudesta.

Ap

Onhan näissä se ero, että AMK:ssa opinnäytetyö viedään läpi ohjaajan tiukassa talutushihnassa ja tarkassa aikataulussa. Toki siinä joutuu vaivaa näkemään, mutta ohjausta kuitenkin saa, eikä aikataulusta voi joustaa. Itselleni tuo sopi oikein hyvin.

Yliopistolla sai gradua vääntää ihan yksinään, eikä ketään kiinnostanut. Aiheetkin olivat enimmäkseen elämästä täysin vieraantuneita (juu, humanistiala), joten itsensä motivointi oli todella haastavaa. Vaatimustasohan ei kummassakaan ollut kovin ihmeellinen, eikä tietenkään pidä ollakaan. Väitöskirjassa sitten voi elvistellä tutkimusosaamisellaan jos haluaa sille tielle.

Oma kokemus taas täysin päinvastainen. Oppariin ei saanut mitään ohjausta, tai ylipäätänsä mitään valmiuksia, koska varsinaisia "tutkimuskursseja" oli tasan yksi. Gradu taas oli jatkuvan mankelin alla.

Ystäväni opiskeli ensin sairaanhoitajaksi ja sitten luokanopettajaksi. Sanoi, että saikkarin tutkintoon piti tehdä älytön määrä työtä opintopisteiden määrään nähden, kun taas opeopinnot menivät melko iisisti. Tämä ero näkyy kuulemma myös työelämässä: opettajat pääsevät paljon helpommalla kuin teho-osaston hoitajat, ja tienaavat rutosti enemmän. 

Itsekin vaihdoin yliopistosta Amk:hon. Molemmissa opiskelin Insinööriksi samaa alaa. Vaihto oli erittäin kannattava. Opiskelu oli mukavampaa ja opetuksen taso paljon parempaa. (yliopistossa ei opeta vaan luennoidaan.) Palkkaan ei vaikuta kauheasti sillä tutkinnoilla voi tehdä paljolti samoja töitä. 

Nuoret valitaan käytännössä yliopistoon suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa ja amiskorkeaan suorittamaan alempana korkeakoulututkintoa. Kai se on selvä, että ylempi on arvostetumpi kuin alempi.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin vaihdoin yliopistosta Amk:hon. Molemmissa opiskelin Insinööriksi samaa alaa. Vaihto oli erittäin kannattava. Opiskelu oli mukavampaa ja opetuksen taso paljon parempaa. (yliopistossa ei opeta vaan luennoidaan.) Palkkaan ei vaikuta kauheasti sillä tutkinnoilla voi tehdä paljolti samoja töitä. 

Tähän kyllä heittäisin vastaväitteen, että DI ja AMK inssi ovat työelämässä aivan eri viivalla.