Parisuhteessa omat vai yhteiset rahat?
Olen huomannut lähipiiristä, että melkein jokaisella tuttavapariskunnallani on täysin omat rahat. Vuokra ja pakolliset menot maksetaan puoliksi ja lopuilla rahoilla kukin tekee mitä haluaa. Joskus toinen ehkä "tarjoaa" toiselle sen ruuan, mutta yleensä nekin maksetaan itse.
Olen alkanut hieman häpeämään sitä, että meidän rahat on täysin yhteiset (tiedän aina paljonko miehen tilillä on rahaa ja hän samoin minun saldoni), se maksaa jolla on rahaa/joka jaksaa. Tuntuu siltä, että tapamme on jotenkin vanhanaikainen. Mieheni tienaa todella huomattavasti enemmän, joten hyvin usein maksaja on hän. Voin ihan rehellisesti sanoa, että elän aikalailla hänen siivellään, koska hänelle sitä rahaa tulee paljon enemmän. Meillä on joskus ollut huomattavasti tasaisempikin rahatilanne, mutta jostain syystä vaan heti suhteen alussa aloimme maksamaan kaikkea ristiin rastiin ja yhdessä. Pyydän häneltä joskus rahaa ja hän ostaa minulle mm. vaatteita. Joskus toki toisinkin päin. Vaikka tilanne hieman "nolottaa", olisi vaikeaa kuvitella, että meillä olisi omat rahat. Ihmettelenkin pariskuntia joilla on omat rahat, koska se ajatus tuntuu itselle niin vieraalta. Odotan toki kovasti sitä, että omat tulot nousee jotta voin osallistua kuluihimme enemmän.
Miten teillä, onko rahat yhteiset vai omat? Oletko tyytyväinen tilanteeseen, mitä muuttaisit jos voisit?
Kommentit (50)
Omat rahat enkä muuhun suostu. Ei meillä ole kahta erilaista elintasoa vaan kaksi aikuista ihmistä, joilla on selkeä käsitys siitä, miten jokainen on vastuussa omasta kulutuksestaan. Olisi ihan hullua elää niin, että toinen tienaa ja toinen tuhlaa.
Minulla ei ole aavistustakaan siitä, paljonko miehellä on rahaa eikä se minua edes kiinnosta. Elintasoni perustuu siihen, mitä itse ansaitsen, ei siihen, kenen kanssa jaan sänkyni.
Meillä on omia ja yhteisiä tilejä, mutta käytännössä rahat ovat yhteiset, niin että kumpi vaan voi käyttää kaikkia rahoja. Minä olen kohta 10 vuotta tienannut pajlon enemmän kuin mies, mutta tilanne ei ole aina ollut näin eikä kukaan tiedä, mitä tulevaisuus vielä tuo tullessaan. Me olemme kuitenkin yhteen mennessämme sitoutuneet ottamaan toisistamme vastuun. Olemme myös olleet yhdessä hyvin nuorista, joten olemme kasvaneet samanlaiseen ajatteluun siitä, miten ja mihin rahaa käytetään. Mies on kyllä huonommin selvillä siitä, paljonko sitä kulloinkin on käytettävissä.
Meillä on omat tilit sekä yhteiset talous- ja säästötili, minne me molemmat siirrämme rahaa. En tiedä, paljonko mieheni omilla tileillä on rahaa. Käytännössä rahat on kaikki yhteisiä kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 09:56"]Omat rahat enkä muuhun suostu. Ei meillä ole kahta erilaista elintasoa vaan kaksi aikuista ihmistä, joilla on selkeä käsitys siitä, miten jokainen on vastuussa omasta kulutuksestaan. Olisi ihan hullua elää niin, että toinen tienaa ja toinen tuhlaa.
Minulla ei ole aavistustakaan siitä, paljonko miehellä on rahaa eikä se minua edes kiinnosta. Elintasoni perustuu siihen, mitä itse ansaitsen, ei siihen, kenen kanssa jaan sänkyni.
[/quote]
Meillä taas on parisuhde, avioliitto ja yhteisellä päätöksellä perustettu perhe. Perhe jonka yhteisen hyvän eteen molemmat pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan. Meillä ei ole kahta erillistä aikuista, jotka sattuvat asumaan yhdessä ja rakentavat vain itselleen elintasoaan.
Minusta kertomasi järjestely tuntuu kuin saman katon alla asuisi fuckbuddyt jotka vain jakavat asumismenot nostaakseen henkilökohtaista elintasoaan.
Ikuinen keskustelunaihe av:lla. Meillä on omat rahat, mutta jaamme saman elintason. Molemmat siis tienaavat suurin piirtein yhtä paljon. En voisi kuvitellakaan eläväni mieheni siivellä. Sen verran minussa on Virginia Woolfia.
tässä on niin paljon erilaisia näkemyksiä, että pääasia että oman kumppanin kanssa pääsee yksimielisyyteen rahankäytöstä. ei ole väliä miten muut tekevät. itse en voisi ihan täysin yhteisiä rahoja pitää, mutta jos se jollekulle sopii, mikäs siinä.
sen verran kannattaa miettiä, ettei itse joudu elämään ihan köyhyydessä esim sillä tavalla että toinen pistää kaikki rahansa rahakkaaseen harrastukseen ja toinen joutuu miettimään joka sentin.oma työ on tärkeä naiselle, vaikka mies olisi kuinka avokätinen rahankäytössä niin ero voi olla katastrofaalinen jos ei nainen ole miettinyt yhtään raha-asioita ja perehtynyt rahankäyttöön. totta kai avioliitossa eletään yhdessä eikä eroa varten, mutta aikuisuuteen kuuluu vastuunotto itsestä, mikä on helpompaa sitten jos vaikka jää leskeksi, jos ei ole totuttanut itseään siihen että mies hoitaa kaiken.
Minulla oli omaisuutta aika paljon mennessämme naimisiin. nyt olen vammaisen lapsen omaishoitaja ja tulot ovat vain satoja euroja kuussa. Olisi aika naurettavaa että meillä olisi eri elintaso.
Ihan omat rahat on. Välillä toinen tarjoo ruuat tms mutta kaupassakin maksetaan ostokset puoliksi.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 10:03"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 09:56"]Omat rahat enkä muuhun suostu. Ei meillä ole kahta erilaista elintasoa vaan kaksi aikuista ihmistä, joilla on selkeä käsitys siitä, miten jokainen on vastuussa omasta kulutuksestaan. Olisi ihan hullua elää niin, että toinen tienaa ja toinen tuhlaa.
Minulla ei ole aavistustakaan siitä, paljonko miehellä on rahaa eikä se minua edes kiinnosta. Elintasoni perustuu siihen, mitä itse ansaitsen, ei siihen, kenen kanssa jaan sänkyni.
[/quote]
Meillä taas on parisuhde, avioliitto ja yhteisellä päätöksellä perustettu perhe. Perhe jonka yhteisen hyvän eteen molemmat pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan. Meillä ei ole kahta erillistä aikuista, jotka sattuvat asumaan yhdessä ja rakentavat vain itselleen elintasoaan.
Minusta kertomasi järjestely tuntuu kuin saman katon alla asuisi fuckbuddyt jotka vain jakavat asumismenot nostaakseen henkilökohtaista elintasoaan.
[/quote]
Minusta taas sinun tapasi, missä toinen pyrkii parisuhteeseen saadakseen omaa tulotasoaan paremman elintason, on kuvottava. Jostain syystä perheen hyvä on tilanne, jossa mies tienaa ja nainen tuhlaa. Kiitos ei sitä minulle.
Kummallakin omat rahat, mutta yhteiskäytössä. Siis eri tilit, ainoa yhteinen on alkuperäinen lapsilisätili, mutta käyttöoikeus on molemmilla ja laskut maksetaan siltä tililtä, jolla on rahaa.
Mutta vanhanaikaisia me olemme muutenkin, ikää yli 50 v.
Yhteiset rahat. Mies tienaa reilusti enemmän. Mä olin pitkään kotiäippä ja opiskelija tovin. Ollaan molemmat tarkkoja rahoista. Toki on asioita, joita tuskin voisin hankkia ilman hyvä tuloista miestäni ja tästä tulee joskus kuittailua työkavereilta. Yhdessähän tässä ollaan ja eletään jo 20 vuotta, tämä toimii meillä.
Meillä on ollut omat tilit kohta 25 vuoden ajan ja se on toiminut.
Pojan avovaimo halusi yhteisen tilin suhteen alusta alkaen ja hämmästyi, kun emme enää rahoita pojan elämää kuten ennen parisuhdettaan. Totesin, että opiskelijapojalle voin rahaa antaa, mutta eipä käy edes mielessä, että opiskelijapariskunnan elintaso pitää miehen vanhempien turvata. 800 e/kk aikaisempaa pienempi käyttöraha kuukaudessa ei jostain syystä ole avominiän mieleen. Onko hän siis poikani kanssa vain rahan takia?
[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 09:46"]
Yhteiset rahat ollut alusta saakka. Molempien tulot menevät samalle tilille. Homma toiminut jo kymmenen vuotta, välissä mm. kolmen vuoden hoitovapaajakso.
Meistä perheessä kaikilla pitää olla sama elintaso mahdollisista tuloeroista riippumatta.
[/quote]
Ehdottomasti on oltavat sama elintaso kaikilla, mutta olettehan huomioineen yhteisen (ainoan?) tilin mahdolliset haitat?
Meillä yhteiset menot pistetään puoliksi ja lopuilla kumpikin tekee mitä lystää. En halua olla tilivelvollinen kenellekään ostoistani tai soittaa miehelle, että nyt löysin mieleiset talvivaatteet, voinko ostaa, kun maksavat kolme sataa - näitäkin olen lukenut, että yli satasen ostoista pitää kysyä toiselta lupa. Me on kokeiltu vuosien varrella kaikki mahdolliset variaatiot kuten täysin yhteiset rahat, mutta tämä sopii meille parhaiten.
Ketjun perusteella perheissä, joissa nainen tienaa enemmän, on yhteiset rahat, kun taas perheissä, josisa nainen on kotiäitinä, on omat rahat ja siipeilyä pidetään pahana.
Minusta jokaisen parin pitää itse valita sopiva tapa raha-asioiden hoitoon. Meille sopii yhteistili. Olemme siis kumpikin nimettynä tilin omistajiksi, pelkkä käyttöoikeus ei ole riittävä. Tuli ajankohtaiseksi kun jäin kotiin lasten kanssa ja samalla huolehdin kaikki juoksevat menot. Kumpikin tietää paljonko rahaa on käyttötilillä, säästötileillä, osakkeissa, eläkerahastoissa. Yhdessä suunnittelemme isot hankinnat. Kalliita harrastuksia ei ole, ja rahankäyttötyylimme muutenkin yhtenevä. Harkitsemme ostoksemme, turhaa ei hankita. Rahankäytöstä ei olla koskaan kiistelty (yhdessä yli 10 vuotta). Budjettiraamit on suunniteltu vuosiksi eteenpäin erilaisilla vaihtoehdoilla (esim. työttömyyden varalle). Tuloja ja menoja seurataan aktiivisesti, jos näyttää että johonkin menee liikaa, pohditaan yhdessä tarvittavaa korjausliikettä.
Molemmilla omat tilit, lisäksi yhteinen, mistä maksetaan käytännössä kaikki laskut. Yhteiselle tilille laitamme yhtä paljon rahaa kuukaudessa, tarpeen mukaan. Kaupassa maksaa se joka käy. Jos toinen on maksanut vaikka rautakauppaan enemmän, ja rahat käyttötilillä loppukuusta vähemmän, sitten toinen maksaa enemmän. Rahat mielletään silti yhteisiksi, ihan kaikki. Jos kaupassa yhdessä, se maksaa, joka sattuu kassan kohdalla olemaan sopivasti. Molemmat töissä, rahaa käytettävissä. Toimii. Toimi myös, kun olin vuosia hoitovapaalla eikä korvaus kummoinen minulle ollut.
Omat rahat. Maksamme vuokran yms. kulut puoliksi ja meilla on "ruokakassa", johon laitetaan kuun alussa tietty summa ja siitä maksetaan ruoat yms. pakolliset huusholli-asiat. Jos syödään ulkona, mennään leffaan tai muuta vastaavaa, maksamme suunnilleen vuorotellen. Miehellä on huomattavasti korkeampi tulotaso, mutta mielestäni hän saa käyttää ylijäämän miten haluaa. Jos jommalla kummalla (yleensä mulla) loppuu rahat kesken kuun, niin lainaillaan ja tasaillaan sitten.
Mies on niin surkea rahankäyttäjä, etten ainakaan vielä halua mitään yhteisiä rahoja, tuskin haluan koskaan. Joku yhteistili voisi olla toimiva ratkaisu, vähän samaan tapaan miten meillä on nyt toi ruokakassa.
Varmaan huomaa, että olemme aika nuoria eikä lapsia ole. :D
Omat ja yhteiset, toimii erinomaisesti. Enkä jaksa uskoa että ap:ta oikeasti hävettäisi heidän yhteiset rahansa.
Mikäli toinen olisi eli se mies holtiton rahankäyttäjä niin omat tilit, kumpikin maksaa puokkiin ja omat menot omilta tileiltä. Mies käyttää rahaa holtittomasti ja sillekö pitäisi antaa käyttöoikeus yhteiseen tiliin jos sellainen olisi.