Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kaipaan synnytystä!

Vierailija
27.07.2014 |

Uutta vauvaa en enää jaksaisi, enkä nauttinut raskauden loppuvaiheestakaan. Mutta synnyttää vielä haluaisin, kokemus oli niin voimaannuttava ja vahva. Ihan haikea olo, kun sitä en todennäköisesti enää pääse kokemaan. Tuntuuko kenestäkään muusta samalta?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu! Esikoisen synnytys keskeytyi ja jouduin kiireelliseen sektioon happiarvojen heiketessä. Tuntui siltä etten osannut synnyttää ja olin epäkelpo. Kun sain sitten kuopuksen synnytystapa-arviossa luvan yrittää synnyttää alateitse, olin onnesta soikea! Ja kun lopulta kaikki meni synnytyksessä hyvin, kuljin viikon pää pilvissä hokien varmaan kaikille että mä tein sen, mä pystyin siihen! Haluaisin todellakin kokea sen uudelleen, paras tunne maailmassa :)

Vierailija
2/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä vaan.:) Lapsia on kaksi, 1,5v ja 2kk. Kuopus sai alkunsa kierukasta huolimatta.

Esikoisen jälkeen ei oltu edes varmoja halutaanko toista lasta ikinä, mutta synnytys jäi hyvänä muistona mieleen, vaikka oli käynnistetty ja imukuppi-avusteinen. Tämä toinen taas lähti spontaanisti käyntiin ja muutenkin ihan erilainen kokemus. Molemmissa vielä oli sattumalta sama ihana mieskätilö.:)

Kolmatta lasta ei haluta, haikeana ajattelen synnytyksiä. Raskaus oli melko kamalaa molempien kohdalla, sitä en kaipaa. Mutta se synnyttäminen! Varsinkin tää jälkimmäinen, mun kroppa osaakin ihan ite sen homman ilman käynnistelyjä tai supistuksia lisääviä lääkkeitä.:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

3, ei mekään haluttu kolmatta mutta tuli ehkäisystä huolimatta ja synnytyskin oli kaikista kauhein, kätilöitä ei ollut tarpeeksi niin en saanut mitään kivunlievitystä ja olin miehen kanssa 3h salissa että kertaakaan kukaan ei käynyt siinä..sitten kun piti alkaa ponnistamaan, vastaanottoluukulta tuli kätilö avuksi ottamaan vauvaa vastaan, jos sairaalaan ois tullut sillä hetkellä joku muu synnyttäjä, siellä ois ulkona saanu odotella..järkyttävää touhua ja meinaan sterilisaatiota nyt etten koskaan enään joudu kokemaan samaa, mitään hormoonallista ehkäisyä en halua ja kolmas sai alkunsa vaikka oli kondomi ja vielä jälkiehkäisypilleri, oon liian hedelmällinen...mulla 5 raskautta ja kaikki saaneet ekasta yrityksestä alkunsa, kolme lasta kuitenkin vain

Vierailija
4/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No huh, minulla lapsiluku jäi yhteen juurikin karmean synnytyskokemuksen vuoksi. Eikä siinä edes tapahtunut mitään erityisen dramaattista, äitiyskorttiin on merkattu "säännöllinen". Lopputulos maksoi vaivan, totta kai, ja allekirjoitan myös tuon voimaantumisen - itselläni oli suorastaan "macho" olo, kun selvisin moisesta koettelemuksesta. Mutta se hirveä raastava kipu ja se tunne, että ratkeaa kertakaikkiaan halki, ei kiitos, en halua sitä enää koskaan kokea. Olenkin aivan ällistynyt, että joku muistelee itse synnytystä tuolla tavoin kaivaten.

Vierailija
5/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämässä tapahtuu niin vähän ja kaikki on vähän laimeaa, niin eipä ihme, että synnytys koetaan ihanalta vaihtelulta. Tietää olevansa elossa ja kestävänsä sunnillleen mitä vain. Saa huomiota ja se kipu ja adrenaliini... Kyllä, on hauska että pääsee taas syksyllä synnytteleen. :)

Vierailija
6/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meille ei tuu enää kolmatta lasta kamalien raskausaikojen takia... Ihan hirveetä kidutusta melkein koko 9 kk. Synnyttämään voisin mennä vaikka kuinka monta kertaa! Raskausajan kipujen jälkeen synnytyskivut oli vaan helpotus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko muuten kaikilla synnytyksistä "nauttineilla" ollut kamalat raskaudet? Mulla oli, hyperemeesi ja törkeät kivut. Ehkä me tykättiin synnytyksistä siksikin, että siihen loppui se raskaus?

- 2

Vierailija
8/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, kuin omasta suustani. Haikeutta tunnen kun jäänee siihen yhteen ainoaan kertaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En nyt haluaisi uudestaan synnyttää, mutta kuitenkin jotenkin haikeana muistelen raskausaikaa. En ehkä loppuraskautta (sikainfluenssa, raskausmyrkytys) mutta alku ja keskiväli oli ihan kivoja. Se tunne, kun on vauva mahassa on kiva. Ei oo yksinäistä ja tuntee olonsa tärkeäksi. Toisaalta oli aivan perseestä tarkkailla syömisiä ja pelätä listeriaa jne.

Synnytys kyllä muutti suhtautumista omaan kehoon. On kiitollinen sille, eikä kritisoi niin ilkeästi. Katsoin läskistymään päässeitä jalkojani yksi päivä ja ajattelin, että ihan sama miltä te näytätte, tärkeintä on, että toimitte ja kuljetatte.

Toisaalta synnytyksen jälkeen olo oli ihan upea, kun oli taas oma itsensä, sai vanhat omat vaatteet, maha ei ollut kova vaan kivan löllö jne.

Vierailija
10/10 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en missään nimessä haluaisi olla raskaana, mutta voisin synnyttää vielä kerran. Ensimmäinen synnytys oli _kaamea_, toinen kivulias, mutta riemukas kokemus muuten.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi kahdeksan