Kauan erosta toipumiseen menee aikaa

useampi vuosi siinä menee, tietty koko aika ei ole sitä alun vaikeutta. Mut naistenlehtien "sain elämäni uuteen järjestykseen ja valastuin puolessa vuodessa eron jälkeen" tarinat on julkisuushöttöä. 

Minulla kesti ensimmäisestä avioerosta toipuminen noin 6 vuotta. Toisesta erosta on kohta 20 vuotta, mutta en ole esimerkiksi pystynyt asumaan enää kenenkään kanssa, vaikka muutama seurustelusuhde on ollut.

Tapailusuhteista olen toipunut noin 6 kuukaudessa.

Ei aidosta rakkaudesta koskaan pääse täysin yli.

Kaksi vuotta.

Riippuu tilanteesta. Onko jättäjä vai jätetty, kauanko suhde on kestänyt, onko käsitellyt eroa jo etukäteen, onko uusi rakkaus jo löytynyt jne.

Kysy Martinalta

Yksi laskukaava on, että kolmasosa siitä, kauan oli yhdessä.

Baareihin vaan. Neljännen miehen jälkeen ei enää edes vertaa exään.

Vierailija kirjoitti:

Minulla kesti ensimmäisestä avioerosta toipuminen noin 6 vuotta. Toisesta erosta on kohta 20 vuotta, mutta en ole esimerkiksi pystynyt asumaan enää kenenkään kanssa, vaikka muutama seurustelusuhde on ollut.

Tapailusuhteista olen toipunut noin 6 kuukaudessa.

En välttämättä tahtoisi asua kenekään kanssa eron jälkeen. Myös seurustellessa omat kämpät.

Avioliitossakin voi asua erikseen.

Naisilla n. 5 vuotta jos on ollut naimisissa ja lapsia.

Jos tarvitsee aikaa toipumiseen, niin ero on väärin. Älä eroa vaan tee heti selväksi, että toinen on rakas ja tärkeä!

Jos ero on helpotus niin sitten oikea ratkaisu, muuten taistele onnen puolesta.

Erosta 4 vuotta, eikä ole tarvinnut missään vaiheessa toipua. Toki eroa tuli tehtyä vuosikaudet jo ennen eroa, kaikki läheisyys loppui jo vuosia ennen eropäätöstä.

Ja samaa mieltä kuin yksi aiemmista, että jos siitä erosta pitää niin hirveästi toipua, niin kannattiko edes erota. Eri asia tietty, jos tulee jätetyksi.

Eronnut ja katunut kirjoitti:

Jos tarvitsee aikaa toipumiseen, niin ero on väärin. Älä eroa vaan tee heti selväksi, että toinen on rakas ja tärkeä!

Jos ero on helpotus niin sitten oikea ratkaisu, muuten taistele onnen puolesta.

Toiselle se voi olla helpotus, kun taas toiselle kärsimys. Siinä ei oikein muu auta kuin kärsivän toipuilla, kun ei se toinen halua jatkaa omaa kärsimystään hänkään.

Riippuu erosta ihan täysin. Ihmiset reagoivat myös niin eri tavalla. Toipua voi parissa viikossa tai voi kestää usean vuoden. Se ottaa sen ajan minkä se ottaa.

Uusi kultsi kyllä helpottaa kummasti, suosittelen. Ei tarvitse kohdata ikäviä tunteita

Sehän on yksilöllistä.    Ihmiset kestävät ja käsittelevät asioita hyvin eri tavoin.

Mutta ei kait sitä eroa voi jäädä vuosikausiksi märehtimään?

Ei menneisyydessä ja menneissä hetkissä kukaan voi elää tätä päivää täysillä ja toimivasti.

Vierailija kirjoitti:

Yksi laskukaava on, että kolmasosa siitä, kauan oli yhdessä.

oujee, melkein 10 vuotta siis

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Yksi laskukaava on, että kolmasosa siitä, kauan oli yhdessä.

Tai loput.

Olin pohtinut asiaa mielessäni niin pitkään, että ero oli lopulta todella suuri helpotus. Kuin suuri paino ja lasti olisi poistunut harteilta. En koe, että olisin joutunut toipumaan erosta, toivuin korkeintaan epäonnistuneesta avioliitosta. 

Suurin ongelma oli meillä omaisuuden jako ja lasten huoltajuus. Hoidimme sen exän kanssa huonosti. Lapset kärsi tilanteesta ja heidän toipumisensa kesti kauan. Erostani on nyt n. 15 vuotta.

Mulla ainakin oli viimeinen päättynyt suhde sen tason ripulia, että piti toipua parisuhteesta eikä erosta... Jokainen varmaan kokee nämä asiat omalla tavallaan. Mulle joku 5 vuotta kuulostaa tosi pitkältä ajalta surra eroa. En itse edes muista mitään viiden vuoden takaisia tapahtumia kovin hyvin. Tosin omat kaikki parisuhteet ennen tätä nykyistä on olleet aika sekavia kuvioita ja jollain tavalla vähän epäterveitä tai ongelmaisia, mikä vaikuttaa ihan varmasti.