Kiinnitätkö kaupassa huomiota muiden ostoksiin?
Huomasin itse tekeväni tätä useinkin. Kassajonossa tulee väkisinkin nähtyä edellä olevan ostokset ja joskus mielessäni aattelen että mitähän tuo tekee noista ruuaksi jne. En siis mitenkään näkyvästi katso kuitenkaan.
Kiinnostais kans myyjät kaupan kassoilla että kiinnittävätkö huomiota asiakkaiden ostoksiin ja herättääkö ajatuksia?
Kommentit (51)
Kun olin kassalla töissä, en jaksanut kiinnittää huomiota ostoksiin. Mutta asiakkaana tulen välillä katsoneeksi muiden ostoksia ihan mielenkiinnosta.
En ikinä katsele muiden ostoksia, tai ainakaan kuluta aikaani miettimällä, mitä niistä saisi ruuaksi. Erittäin outo ajatus.
Ketä jaksaa kiinnostaa, ihme kyyliä jos pitää kyylätä toisten ostokset
En juurikaan kiinnitä huomiota, asiakkaana tai töissä. Jos joku asiakas ostaa jotain todella erikoista, kuten tryffeleitä tai viiriäisenmunia, niin saatan miettiä, mitä on asiakkaalla suunnitelmissa.
En tarkoituksella. Joskus saattaa pistää silmään jos joku ostaa paljon jotain samaa tuotetta.
Jos menen kauppaan ilman ostoslistaa niin yritän hakea "inspiraatiota" muiden ostoksista =D
Joskus harvoin. Viimeksi katsoin kun nuori nainen osti iltamyöhällä karkkia ja keksiä. Ajattelin että yksinäinen sinkkuhan se siinä on menossa itkemään itsensä uneen. Sitten huomasin rengastetuksi ja että mies tuli muiden ostosten kanssa jonoon vähän myöhemmin... tosijuttu! :)
En katsele ostoksia. Olen kyllä huomannut, että minun ostoksiani on useinkin katseltu. Mutta muuten saatan pohtia näkemäni perusteella esim. jonkin parisuhteen tilaa.
Joskus silmät eksyy muiden koreihin jos on pitkät kauppajonot. Ei voi muuta sanoa kuin ihme valmis/puolivalstuotteiden suurkuluttaja kansa ollaan. Tosin sen nyt voi päätellä kun katsoo mitä sielta kaupasta löytyy hyllytolkulla.
En mutta mietin joskus että mitähän myyjä / jonossa takana oleva ajattelee mun ostoksista jos ostan esim. hirveesti pelkkiä herkkuja/roskaruokaa, tosi tosi halpoja tuotteita (esim euroshopperia iso osa ostoksista), kortsuja, raskaustestin (ei yhtäaikaa :D). Raskaustestien ostaminen niin kaupasta ku apteekista on erityisen inhottavaa ku vaikka itse onnistuisi vaivihkaa saamaan tuotteen kassalle niin myyjä pyöräyttää sen kaiken kansan nähtäville.
oli kaupassa nainen joka niin lihava ettei mahtunut käytävällä kääntymään, miehensä tuli kaali kädessä ja nainen alkoi tivaamaan että tiedätkö paljon toi maksaa??? Naisella itsellään n. 35kpl hookoon sinistä korissaan ja kyllä, katsoin niin että itsekin näki.
Joskus vituttaa jonottaa venäläisten takana jos niillä kärry kukkuroillaan ja itellä kiire. Valmistautuminen kassasuoritukseen olisi kaikille suotavaa. Ripeää toimintaa ilman turhaa seisoskelua. Jos pariskunta, niin toinen heti pakkaamaan. Kortit ym esille hyvissä ajoin. Bonukset voi vetää jo ennen loppua. Kylmää tarvivat ruuat omiin pusseihin ja raskaat tavarat pussin tai kassin pohjalle. Isäni oli kauppias ja ohjeisti ja pysynyt pääkopassani nuoresta asti!
Hyvin harvoin. Kerran edelläni oli siististi pukeutunut mies, joka osti useita pusseja kotimaisia marjoja.
Minä katselen joskus kassajonossa edellä olevan ostoksia ja yritän niistä päätellä onko kyseessä yksin eläjä vai parisuhteessa elävä lapseton ihminen. Lapsiperheiden ostokset nyt erottuvat kilometrin päähän. Sinällään en katso mitä ostokset ovat. Mutta jos edellä on mies ja korissa on muutama kalja, paketti makkaraa, juustoa ja ruisleipää sekä jokin valmisruoka, on mies varmasti yksin elävä.
Kortonkeja en kehtaa ostaa. Kassat on yleensä naisia. Ei ole pokkaa. Kyl mä vähän kattelen jos joku ostaa jotain pikkuhousunsuojia tai siteitä. Minulle vieraita juttuja.
Katselen kyllä toisten ostoksia. Ajanvietteeksi. En pidä siitä, että kassa kommentoi ja tutkii ostoksiani. Joskus on niinkin käynyt, kun ostamani tavara on jostain syystä kiinnotanut kassaneitiä/-herraa.
Kun tulen marketista katsovat täynnä olevia kassejani. Tyhjennän ne kuitenkin vasta kotona, isoon ja kylmään pesään.
Tulipa tässä mieleen eräs Tukholman risteily vuosian takaa. Olin käynyt ostamassa viinaksia ja kävelykannella oli kärryt, joista myytiin shotteja. Pysähdyin ostamaan ja sanoin kaverille, joka niitä myi, että pitää maistaa, koska ostin tätä samaa itselle kotiin. Tyyppi tuli salamana kärryjensä takaa ja alkoi tutkimaan lattialle laskemaani muovikassia, hän vain totesi, että haluaa nähdä olinko saanut vielä erikoispakkauksen, jossa oli mukana kaksi shottilasia. Sitten oli Seinäjoen tangomarkkinat seuraavana kesänä. Katselin voittajaa hetken aikaa, ja mietin että, missä hiivatissa olen tuon tyypin nähnyt. Sitten välähti. Jari Sillanpää oli tyyppi, joka kassiani tutki.
Myyjänä ollessa en miettinyt mitä ihminen ostaa. Enkä asiakkaanakaan kiinnitä muihin huomiota