Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minua tylytetään raskaudesta :(
26.07.2014 |
Olen 24. Minulla on kolme lasta joista ensimäinen syntyi kun olin 18, toinen kun olin 20 ja kolmas kun olin 21. Sain muutama viikko sitten positiivisena yllätyksenä tietää että olen taas raskaana :)! Miehen kanssa keskusteltiin asiasta ja hänkin oli innoissaan. Kuitenkin minua ja miestäni tylytetään neljännestä raskaudesta. Asumme omistusasunnossa ja miehellänni on hyvät tulot, kaikki lapset ovat samalta isältä ja olemme seurustelleet kuusi vuotta, joista kaksi ollaan oltu naimisissa. Äitini sai raskaudesta kuultuaan hepulin ja kutsui minua vastuuntunnottomaksi ja mieheni sisko töksäytti, että neljäs lapsi on liikaa. Miehen kaveri oli harmitellut kovaan ääneen miten mies on tossun alla, eikä pääse ryyppäämään ikinä kun pitää lapsia kattella.
Ärsyttää.
Kommentit (30)
Älä välitä, itse olen kade kun joku jaksaa tehdä noin monta lasta, itse olisin halunnut enemmän kuin kaksi mutta tiedostan etteivät voimavarani riitä. Moukkia sukulaisia sulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko auttaneet lastenhoidossa? Ja nyt ajattelevat etteivät enää jaksa.
Olette ensimmäisen lapsen tehneet samantien kun olette alkaneet seurustella? No silloin olisin ymmärtänyt nuo kommentit todella hyvin, mutta en todellakaan nyt 6 vuoden ja kolmen lapsen jälkeen, tai jos olisitte kokoajan rahaa/hoitoapua vailla. Anna mennä vaan toisesta sisään ja toisesta ulos, ei teidän lapsiasiat oikeasti muille kuulu. Itse uskon että teidän perheelle on jäänyt "leima" vanhempien mieleen, kun olette niin hurjan nopeaa edenneet lapsiasioissa, mutta en ymmärrä mitä merkitystä sillä nyt kuuden vuoden jälkeen on. Kovin nopeaahan olette siis edenneet, jos ensimmäinen on syntynyt kun olet ollut 18, olet nyt 24, ja olette kuusi vuotta seurustelleet. Kyllä sellainen hirvittää läheisiä, jos ihan aidosti välittävät, mutta viisas ihminen ei tuollaisia päin naamaa sano. Olethan itse kouluttautunut, etkä vain miehesi varassa? Jos et, niin ymmärrän kyllä perhettäsi hyvinkin, mutta ei se oikeuta tietenkään loukkaamaan toista.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 16:31"]
Olette ensimmäisen lapsen tehneet samantien kun olette alkaneet seurustella? No silloin olisin ymmärtänyt nuo kommentit todella hyvin, mutta en todellakaan nyt 6 vuoden ja kolmen lapsen jälkeen, tai jos olisitte kokoajan rahaa/hoitoapua vailla. Anna mennä vaan toisesta sisään ja toisesta ulos, ei teidän lapsiasiat oikeasti muille kuulu. Itse uskon että teidän perheelle on jäänyt "leima" vanhempien mieleen, kun olette niin hurjan nopeaa edenneet lapsiasioissa, mutta en ymmärrä mitä merkitystä sillä nyt kuuden vuoden jälkeen on. Kovin nopeaahan olette siis edenneet, jos ensimmäinen on syntynyt kun olet ollut 18, olet nyt 24, ja olette kuusi vuotta seurustelleet. Kyllä sellainen hirvittää läheisiä, jos ihan aidosti välittävät, mutta viisas ihminen ei tuollaisia päin naamaa sano. Olethan itse kouluttautunut, etkä vain miehesi varassa? Jos et, niin ymmärrän kyllä perhettäsi hyvinkin, mutta ei se oikeuta tietenkään loukkaamaan toista.
[/quote]
Olen kouluttautunut ja tulemme toimeen/emme ole tarvineet taloudellista tukea sukulaisiltamme tms. Ensimäinen lapsi tulikin ihan parisuhteen alussa ja ironista onkin se että silloin ei kukaan tuntunut sanovan asian suhteen mitään. Neljäs lapsi vaan sai sukulaisten silmät vilkkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko siskoni? :) jos olet, tilanne on se, että vaikutat aika väsyneeltä jo noiden 3 kanssa ja lähipiiri toivoisi että pääsisit jo hiukan"hengähtämään" ja elämään omaakin elämää. Töihin, opiskelemaan... Ja miehesikin tuntuu kaipaavan omaa aikaa. Et ehkä osaa sitä nähdä "noin läheltä" vaan koet väsyneenä että miehesi on jo tarpeeksi poissa. Ja vaikka et olisikaan siskoni niin näitä samoja ajatuksia voi hänellä olla. Aborttia kukaan meistä ei toivo!
Nooh, se neljäs lapsi vaan tuntuu monesta niin kovin paljolta. Kun itse olin raskaana neljännestä lapsestamme niin onnittelijoita oli vähän vähemmän kuin aiemmista raskauksista.. Isovanhemmatkin oli lähinnä ihmeissään!
Taustaksi sanottakoon, että lapsemme ovat syntyneet 7 vuoden sisällä ja me vanhemmat olemme olleet ekan lapsen syntyessä 26v ja 30v. Akateemiset koulutukset molemmilla ja lapsia ei olla muilla hoidatettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 16:41"]Oletko siskoni? :) jos olet, tilanne on se, että vaikutat aika väsyneeltä jo noiden 3 kanssa ja lähipiiri toivoisi että pääsisit jo hiukan"hengähtämään" ja elämään omaakin elämää. Töihin, opiskelemaan... Ja miehesikin tuntuu kaipaavan omaa aikaa. Et ehkä osaa sitä nähdä "noin läheltä" vaan koet väsyneenä että miehesi on jo tarpeeksi poissa. Ja vaikka et olisikaan siskoni niin näitä samoja ajatuksia voi hänellä olla. Aborttia kukaan meistä ei toivo!
[/quote]
Omaa elämää? Ehkä tämä on se tapa elää, kuten tämä pari tahtoo. Tukena tulisi ennemmin olla jos on huolissaan, eikä laukoa noin...
Lapset on elämän suola. Tehkää lapsia,. kansa harmaantuu silmissä,. onneksi etniset lisääntyy kiitettävästi.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä ollut suku apuna taloudellissesti tai esim. lapsia hoitamalla? Entä milainen koulutus sinulla on?