Lue keskustelun säännöt.
Kummastelen vankilaan joutumista
26.07.2014 |
Eli ihmettelen sitä, miten ihminen alkaa rakentaa ajatuksiaan, kun selviää että joutuu kymmeneksi vuodeksi vankilaan. Esimerkiksi eräs nuori nainen joka keväällä tuomittiin yli 10 vuodeksi. Tuntuu ihan käsittämättömältä. 10 vuotta nuoren ihmisen elämästä, en voi ymmärtää. Onko siinä vaiheessa tulevaisuudensuunnitelmia enää? Ihmettelen tätä asiaa tosi paljon. Onko elämässä enää mitään valoa? Ja nyt ei puhuta rikoksen laadusta ja tuomion riittävyydestä, vaan ihan tuosta että tietää olevansa kiven sisässä seuraavat 10 vuotta. Vailla vapauksia ja omaa elämää
Kommentit (31)
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:36"]
no mä oon vähän samalla tavalla prosessoinu sen että mä en ehkä koskaan löydä miestä (joka rakastaisi, vähempään en enää tyydy) tai perusta perhettä. vaatii aikaa totutella mutta tilalle tulee uusia suunnitelmia, pettymys hälvenee, osaansa tottuu. ikää mulla 24.
[/quote]
Mutta sulla on aina mahdollisuuksia. Sulla ei tekstistäsi päätellen ole vankilan tapaista ulkoista pakottavaa tekijää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:27"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:24"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:23"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:18"]
Rikoksen uhrilla on tuelvaisuuden suhteen varmaan vähän pidempi kuin 10 vuoden muutos elämässä.
Onko se kohtuullista että tekijä pääsee vähemmällä kun uhri?
[/quote]
Auttaisiko uhria, jos tekijä istuu parikymmentä vuotta ja palautetaan yhteiskuntaan siitä vieraantuneena?
[/quote]
Monesti uhria helpottaa kun tietää, että rikollinen on telkien takana.
[/quote]
Eli elinkautista (siis oikeaa elinkautista) vaan ja sillä selvä? Sekö on ratkaisu?
[/quote]
No mikä sitten on sinusta sopiva rangaistus rikoksesta?
[/quote]
Minusta paras olisi, että ei määriteltäisi X määrää vuosia, vaan istumista ja valvontaa ja muita tarpeellisia toimenpiteitä jatketaan, kunnes rikollinen todetaan (kunnolla todetaan, ei mitään kumileimasin hommaa) yhteiskuntakelpoiseksi.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:36"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:27"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:24"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:23"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:18"]
Rikoksen uhrilla on tuelvaisuuden suhteen varmaan vähän pidempi kuin 10 vuoden muutos elämässä.
Onko se kohtuullista että tekijä pääsee vähemmällä kun uhri?
[/quote]
Auttaisiko uhria, jos tekijä istuu parikymmentä vuotta ja palautetaan yhteiskuntaan siitä vieraantuneena?
[/quote]
Monesti uhria helpottaa kun tietää, että rikollinen on telkien takana.
[/quote]
Eli elinkautista (siis oikeaa elinkautista) vaan ja sillä selvä? Sekö on ratkaisu?
[/quote]
No mikä sitten on sinusta sopiva rangaistus rikoksesta?
[/quote]
Siis ymmärrätkö yhtään lukemaasi? Puutuin sanaan VAIN <--- koska minulle 5 vuotta linnaa olisi ikuisuus = hyvä rangaistus rikoksesta. En kestäisi viikkoa pidempään telkien takana. Ja yhtäkkiä kommentoit, että no miten niitä rikollisia sitten pitäisi rankaista?? Häh? Sanoin, että minusta 5 v linnaa ei ole VAIN.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:26"]En puolustele tässä rikollisia. Tuomiot eivät ainakaan Suomessa ole liian löperöitä. Totta kai rikollisille kuuluu tuomio, vaikka se ei koskaan tule olemaan mitään siihen verrattuna mitä henkirikosten uhreilla ja omaisilla. Kysymys olikin nyt siitä, että kuinka ihminen käsittää ja käsittelee aikajakson esimerkiksi 10 vuotta. Kun ajattelee omaa elämää, 10 vuotta eteenpäin tuntuu ikuisuudelta. Ihmettelen sitä, että miten ihminen omaksuu sen että elämästä katoaa virstanpylväät. Normaali ihminen voi ajatella seuraavaa joulua, seuraavaa uuttavuotta, kesälomaa, äitin synttäreitä, että viiden vuoden päästä olis kivaa jos oisin äiti tai isä... Musertaa jo ajatus että menettäisi kaiken sen.
ap
[/quote]
Mutta onneksi me kaikki teemme itse päätöksen siitä, joudummeko linnaan vai emme. Noudatat lakia = olet vapaa
En oo tehnyt mitään sellaista, mistä vois joutua vankilaan 10v ajaksi eli ihan teoreettista pohdintaa. Mutta se ajatus, että olisin irti elämästä jossakin toisaalla 10v, olis kyllä aika musertava. Missaisin lasten rippijuhlat, ylioppilasjuhlat. Lähtisin kolmen koululaisen äitinä, tulisin takaisin (toivottavasti mieheni luo) tyhjään pesään.
Aika karmiva ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:17"]
10 vuoden tuomiota ei tule ihan pikku rötöksestä. Rikoksen seuraamus on rangaistus.
[/quote] Niinpä. Nuori ihminen menettää vain muutaman vuoden elämästään, kun esimerkiksi tappamansa ihminen menetti sen kokonaan, lisäksi lähiomaisten elämä romahti kokonaan ja jäljelle jäi ehkä puoliorpoja lapsia.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 07:37"]
En oo tehnyt mitään sellaista, mistä vois joutua vankilaan 10v ajaksi eli ihan teoreettista pohdintaa. Mutta se ajatus, että olisin irti elämästä jossakin toisaalla 10v, olis kyllä aika musertava. Missaisin lasten rippijuhlat, ylioppilasjuhlat. Lähtisin kolmen koululaisen äitinä, tulisin takaisin (toivottavasti mieheni luo) tyhjään pesään.
Aika karmiva ajatus.
[/quote]
sun kannattaa siis pysyä kaidalla tiellä tiukasti. Ei mitään pieniä vakuutuspetoksiakaan edes ajattele tekeväsi.
Ja jos ahdistavat pakkoajatukset jatkuvat, niin ammattiapua hakemaan kipinkapin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:26"]En puolustele tässä rikollisia. Tuomiot eivät ainakaan Suomessa ole liian löperöitä. Totta kai rikollisille kuuluu tuomio, vaikka se ei koskaan tule olemaan mitään siihen verrattuna mitä henkirikosten uhreilla ja omaisilla. Kysymys olikin nyt siitä, että kuinka ihminen käsittää ja käsittelee aikajakson esimerkiksi 10 vuotta. Kun ajattelee omaa elämää, 10 vuotta eteenpäin tuntuu ikuisuudelta. Ihmettelen sitä, että miten ihminen omaksuu sen että elämästä katoaa virstanpylväät. Normaali ihminen voi ajatella seuraavaa joulua, seuraavaa uuttavuotta, kesälomaa, äitin synttäreitä, että viiden vuoden päästä olis kivaa jos oisin äiti tai isä... Musertaa jo ajatus että menettäisi kaiken sen.
ap
[/quote]
No tässä tulee hyvin kuvattua sitä tuomion tarkoitusta ehkäistä rikollisuutta. Tuo on tavallaan se idea. Eli että ainakin osa jättäisi rikokset tekemättä, jos ei oma moraali riitä, niin vähintään siksi että rangaistus ei houkuttele...
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 02:18"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:27"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:24"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:23"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 01:18"]
Rikoksen uhrilla on tuelvaisuuden suhteen varmaan vähän pidempi kuin 10 vuoden muutos elämässä.
Onko se kohtuullista että tekijä pääsee vähemmällä kun uhri?
[/quote]
Auttaisiko uhria, jos tekijä istuu parikymmentä vuotta ja palautetaan yhteiskuntaan siitä vieraantuneena?
[/quote]
Monesti uhria helpottaa kun tietää, että rikollinen on telkien takana.
[/quote]
Eli elinkautista (siis oikeaa elinkautista) vaan ja sillä selvä? Sekö on ratkaisu?
[/quote]
No mikä sitten on sinusta sopiva rangaistus rikoksesta?
[/quote]
Minusta paras olisi, että ei määriteltäisi X määrää vuosia, vaan istumista ja valvontaa ja muita tarpeellisia toimenpiteitä jatketaan, kunnes rikollinen todetaan (kunnolla todetaan, ei mitään kumileimasin hommaa) yhteiskuntakelpoiseksi.
[/quote]
Vankila ei tee kenestäkään yhteiskuntakelpoista. Yleensä tulevat pahempina takaisin. Mieheni kautta tunnen paljon rikollisia. Tulevat yhteskunnasta vieraantuneina ja laitostuneina vapaalle. Kyllä puhutaan kuinka sopeutetaan yhteiskuntaan ennen vapautusta ym. mutta käytännössä se ei ihan niin mene. Pistetään reppu selässä portista ulos. Ainoa paikka minne mennä on rikollisten kavereiden nurkkiin. Ja pian ollaan vankilassa uudestaan. Se on loppuiän vankilakierre.
Vankilassa ei tarvitse itse miettiä edes milloin on nälkä, niin eivät kyllä osaa arkisia asioita hoitaa yhtään itse enää sitäkään vähää mitä ennen vankilaa.
En osaa sanoa mikä olisi parempi, mutta vankila on tosi huono ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliskohan parempi paikka kysellä jostain ex-vankien keskustelupaikasta tj.? Jos ap siis haluaa "oikean" vastauksen.
no mä oon vähän samalla tavalla prosessoinu sen että mä en ehkä koskaan löydä miestä (joka rakastaisi, vähempään en enää tyydy) tai perusta perhettä. vaatii aikaa totutella mutta tilalle tulee uusia suunnitelmia, pettymys hälvenee, osaansa tottuu. ikää mulla 24.