5-vuotiaan marsu kuoli, onko ok ostaa saman näköinen tilalle, ettei lapselle tule suru?
Marsuja on tietysti useampi, mutta yksi porukasta kuoli. En haluaisi tuottaa lapselle mielipahaa. Lapsi on mummolassa eikä tiedä mitä on käynyt.
Kommentit (26)
Ei ole. Lapsille on hyvä oppia lemmikistä luopumista, isket marsun nyt vaan muovipussissa pakastimeen ja hautaatte sen yhdessä hänen palatessaan mummolasta.
Tiedän aikuisia, joille lemmikin kuolema on ylitsevoittamaton kriisi. Kumminkin jos lemmikin hankkii, pitää osata myös luopua siitä. Ja ei, en tarkoita etteikö sitä saa surra. Vaan että sekin kuuluu lemmikinpitoon.
Ikävää, mutta tässä on nyt "hyvä" tilaisuus opettaa lapselle mitä kuolema tarkoittaa. Ette voi ikuisesti kääriä lastanne kuplamuoviin ja kuolematapauksia tulee varmasti vastaan myös ihmisten kohdalla.
Kyllä pitää totuus kertoa. Meillä on mennyt pari vanhaa koiraa tässä vuosien sisään ja aina on lapsi päässyt mukaan hautaamaan. Saanut surra ja puhuttu asiasta. Viime vuonna tuli uusi pentu, mutta edelleen puhutaan silloin tällöin miten meidän vanhat koirat olivat myös niin ihania. ♡
Kaverin gerbiili kuoli, kun kaveri oli lomalla mummolassa. Tilalle oli ostettu uusi, joka sitten pureskeli kaverin sormia vaikka edellinen ei sitä tehnyt.
Kyseinen episodi tuli ilmi vasta kaverin ollessa aikuinen.
Et halua pahoittaa lapsen mieltä vai et halua kohdata sitä koska lapsen paha mieli on sinulle ylitsepääsemättömän vaikea asia?
Ihan ok noin pienelle. Kouluikäiselle jo kertoisin.
Mielummin siis valehtelet ja petkutat, kuin että käsittelet asian lapsesi kanssa. No, sehän edesauttaa ja kasvattaa ilmi tullessaan teidän välistä luottamusta, eiku...
En ymmärrä että joku voi edes noin ajatella.
Kuolema on luonnollinen, elämään kuuluva asia.
Aika tunteettomalta ja kylmältä kuulostaa tuosta vaan "korvata" elävä olento toisella. Kun eihän se ole edes mahdollista. Myös marsut ovat yksilöitä joiden elämää pitää arvostaa ja elämän arvostamista on myös se, että osataan jättää asianmukaiset hyvästit kun sen aika on.
Meillä ei ole edes pystytty ottamaan heti uutta lemmikkiä jos vanha on menehtynyt. Ei tulisi edes mieleen ottaa heti uutta! Suruaika on saattanut kestää n. vuoden tai pidempään. Lemmikki on ollut osa perhettä eikä sitä mitenkään voi korvata. Uusi lemmikki on tervetullut omana itsenään sitten kun sen aika on tuntunut sopivalta.
Opeta lastasi kohtaamaan suru. Se on parempi tehdä nyt turvallisesti sinun sylissäsi.
Tiedän tapauksia, jotka ovat jättäneet työhaastattelun väliin lemmikkimarsunsa tmv:n kuoleman vuoksi. Se on asia, johon ei työnantajan ymmärrys taivu. Valitettavasti.
Ja jos jäät joskus myöhemmin kiinni marsun vaihdosta en tiedä antaako se sinusta ihan reilun vanhemman kuvaa silloin, kun lapsesi osaa ajatella itsekin mikä olisi ollut oikein
Siinä taas yksi elämästä - ja siihen väistämättä liittyvästä kuolemasta - vieraantunut vanhempi. Et kai sinä ihan tosissasi yritä kaikin keinoin lastasi kokemasta mitään mielipahaa. Jos surun käsittelyyn ja mielipahaan ei ole tottunut jo lapsena, myöhemmin elämässä tulee paljon suurempia ongelmia.
Aiotko hankkia hänelle samannäköisen mummon tilalle, jos nykyinen mummo sattuu kuolemaan?
Minun mielestäni lapselle valehteleminen on paljon pahempi asia kuin mielipaha, joka ei ole tässä tapauksessa sinun aiheuttamasi. Ihan kunnon ihmisiä minun lapsistani on tullut, vaikka on itketty oman eläimen kuolemaa jo lapsena.
0/5 Ihan kuin lapsi ei huomaisi, että marsu on vaihdettu…
Kerro totuus. Sano että X:n elämä tuli nyt valitettavasti tiensä päähän, käydään hautaamassa se tuohon takapihalle iskän kaivamaan monttuun.
Mitä ajattelit tehdä sitten kun tämä uusikin kuolee? Hommaatte taas salaa uuden?
Marsut eivät ole kovinkaan pitkäikäisiä, joten huijaus tulee kyllä ilmi.
Miksi 5-vuotiaalla on marsuja? Liian nuori, kiduttaa niitä kuitenkin.
VIISIvuotiaalla useampi marsu!? Miksi?
2/5