Miksi monet rivitalot on sähkölämmitteisiä?

Vierailija kirjoitti:

Sähkölämmitys on paras.

Helppo, toimiva ja edullinen. Nyt vielä kun laittaa ilmalämpöpumpun niin täysi kymppi.

Edullinen asentaa, mutta ei käyttää.

Kokemusta molemmista. Edellinen asunto oli rivarikolmio kaukolämpötalossa, nykyinen on rivarineliö sähkölämmitteisessä. ILP ja varaava takka löytyy nykyisestä myös. ILP käytössä suurimman osan vuotta ja takkaakin tulee lämmitettyä, vaikkakaan täyttä lämmitystehoa siitä ei ole otettu. Enemmän fiilistelyä talvipakkasilla.

Kaukolämpö oli kokonaisuudessaan edullisempi, mutta ikinä ei ollut talvella tarpeeksi lämmintä sisällä, vaikka kuinka sääti patteritermostaatit täysille ja ilmautti patterit joka syksy. Asunto oli kauimmaisten joukossa lämmönjakelukeskukseen nähden. Varmaan niissä lähempänä olevissa on voinut riittääkin lämpö, mutta meille asti ei riittänyt.

Hanasta tuleva "kylmä" vesi oli, varsinkin kesällä, parhaimmillaankin vain haaleaa, ja "kuuma" vesi sellaista että helposti siinä kättä piti. Huomattavan lämmintä, mutta ei lähellekään kuumaa.

Nykyisessä sähkölämmitteisessä saa asunnon aina juuri sen lämpöiseksi kuin haluaa, kesät talvet, asteen tarkkuudella. Ei ole tarvinnut talvella palella. Eikä kesällä hikoilla, kun laittaa ilmalämpöpumpun viilentämään. Hanasta tuleva kylmä vesi on oikeasti kylmää, ei tarvitse jääkaapissa jäähdyttää jos haluaa raikasta juomavettä. Ja jos vaikka siivouksessa tarvitsee kuumaa vettä, niin lämminvesivaraajasta saa oikeasti kuumaa vettä. Selvästi kuumempaa kuin kaukolämpötalossa, vaikka toki lämpötila on säädetty sellaiseksi, että ei tälläkään vahingossa palovammoja voi saada.

Sen mitä on tässä lämmityskuluissa hävinnyt, on kyllä monin verroin voittanut asumismukavuudessa.

Sähkölämmitys ei tarvitse mitään lämmönjakoa erikseen, piuhat pattereihin tai lattialämpöön. Huom halvempi rankentaa, jää enemmän voittoa rakennuttajalle.

Asumme alle 10 vuotta vanhassa 74 neliöisessä rivarissa, jossa sähkölämmitys, tietenkin myös ilmalämpöpumppu ja lämmöntalteenotto. Meillä sähkönkulutus viime vuonna 7000kwh/vuosi. Tämä sisältää siis käytttösähkön, lämmityksen, viilennyksen kesällä, sekä käyttöveden lämmitykseen. Suurimman osan vuodesta asunto lämpiää pumpulla, jolloin lattialämmitys on päällä vain kylpyhuoneessa. Ei minusta paha kulutus. Naapurin saman kokoisessa asunnoissa sähkönkulutus tuplat, vaikka heillä vähemmän asukkaita. Käyttötottumukset vaikuttaa siis aivan hurjasti ja olen tosi tyytyväinen, että maksamme jokainen vain omasta kulutuksestamme.

Lisään vielä, että parasta tässä on aikaisemman kirjoittajan kuvailema asumismukavuus. Aina on juuri niihin lämmintä tai viileää kun tahtoo.

Vierailija kirjoitti:

Asumme alle 10 vuotta vanhassa 74 neliöisessä rivarissa, jossa sähkölämmitys, tietenkin myös ilmalämpöpumppu ja lämmöntalteenotto. Meillä sähkönkulutus viime vuonna 7000kwh/vuosi. Tämä sisältää siis käytttösähkön, lämmityksen, viilennyksen kesällä, sekä käyttöveden lämmitykseen. Suurimman osan vuodesta asunto lämpiää pumpulla, jolloin lattialämmitys on päällä vain kylpyhuoneessa. Ei minusta paha kulutus. Naapurin saman kokoisessa asunnoissa sähkönkulutus tuplat, vaikka heillä vähemmän asukkaita. Käyttötottumukset vaikuttaa siis aivan hurjasti ja olen tosi tyytyväinen, että maksamme jokainen vain omasta kulutuksestamme.

Rupukohteissa on sähkölämmitys. Rakentaja on säästänyt väärässä kohtaa, kun ei ole tehnyt oikeaa lämmitysjärjestelmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähkölämmitys on paras ja halvin koska sähkön hyötysuhde paras

Sähkölämmitys on kaikkein kallein energiasyöppö eikä missään tapauksessa kannata ostaa sähkölämmitteistä asuntoa. Ainakin on syytä huomioida että edullinen vastike ei sisällä kuin korkeintaan lumenaurauksen ja isännöitsijän palkkion.

Pöljä.

Vastike sisältää aina myös jätehuollon ja kiinteistövakuutuksen sekä pienet yhtiölle kuuluvat korjaukset. Useimmiten myös yleisten alueitten pihanhoidon, kuten aidat, nurmikot jne. (nuukat tekevät talkoita, me emme, tarvikkeet ja laitteet kustantaa tietysti yhtiö).

Miten sakki voi olla näin tyhmää, kummallisia luuloja osakeasumisesta.

Mutta, yli 90% asunto-osakkeen (hoito)vastikkeesta menee lämmitykseen. Sähkölämmitystalo on ainut asuntotyyppi jossa lämmitys meneekin suoraan osakkaan kukkarosta ja minusta lähentelee huijausta rakentaa ja myydä näitä asuntoja joissa harva tajuaa että lämmityskulut tulevat vielä vastikkeen lisäksi. Ainakin ilmoituksissa pitäisi olla suurella fontilla huomautus että vastike ei sisällä lämmitystä.

Kyllä aika moni ymmärtää, että jokainen maksaa huoneistokohtaisen sähkölaskunsa itse.

On myös rivi- ja kerrostaloyhtiöitä, joissa sähköissä ei ole huoneistokohtaista mittausta, vaan käyttösähköt maksetaan muiden vastikkeiden mukana, huoneiston pinta-aloijen suhteessa. Esim. Peltosaaressa näytti olevan tällaisia kerrostaloja. Kalliiksi tulee asukkaille.

Käyttäjä39960 kirjoitti:

Kokemusta molemmista. Edellinen asunto oli rivarikolmio kaukolämpötalossa, nykyinen on rivarineliö sähkölämmitteisessä. ILP ja varaava takka löytyy nykyisestä myös. ILP käytössä suurimman osan vuotta ja takkaakin tulee lämmitettyä, vaikkakaan täyttä lämmitystehoa siitä ei ole otettu. Enemmän fiilistelyä talvipakkasilla.

Kaukolämpö oli kokonaisuudessaan edullisempi, mutta ikinä ei ollut talvella tarpeeksi lämmintä sisällä, vaikka kuinka sääti patteritermostaatit täysille ja ilmautti patterit joka syksy. Asunto oli kauimmaisten joukossa lämmönjakelukeskukseen nähden. Varmaan niissä lähempänä olevissa on voinut riittääkin lämpö, mutta meille asti ei riittänyt.

Hanasta tuleva "kylmä" vesi oli, varsinkin kesällä, parhaimmillaankin vain haaleaa, ja "kuuma" vesi sellaista että helposti siinä kättä piti. Huomattavan lämmintä, mutta ei lähellekään kuumaa.

Nykyisessä sähkölämmitteisessä saa asunnon aina juuri sen lämpöiseksi kuin haluaa, kesät talvet, asteen tarkkuudella. Ei ole tarvinnut talvella palella. Eikä kesällä hikoilla, kun laittaa ilmalämpöpumpun viilentämään. Hanasta tuleva kylmä vesi on oikeasti kylmää, ei tarvitse jääkaapissa jäähdyttää jos haluaa raikasta juomavettä. Ja jos vaikka siivouksessa tarvitsee kuumaa vettä, niin lämminvesivaraajasta saa oikeasti kuumaa vettä. Selvästi kuumempaa kuin kaukolämpötalossa, vaikka toki lämpötila on säädetty sellaiseksi, että ei tälläkään vahingossa palovammoja voi saada.

Sen mitä on tässä lämmityskuluissa hävinnyt, on kyllä monin verroin voittanut asumismukavuudessa.

Varmasti lähes täysin soopaa koko kirjoitus.

Ihanasti sähkölämmitys saa kylmän vedenkin kylmenemään :D Muutenkin kaukolämpöyhtiöt tarkkailevat noita kaukolämpöverkon lämpötiloja eikä varmasti yksikään kiintestö ole sellaisessa paikassa, ettei lämpöä riittä. Niillä on etäluettevat mittarit meno- ja paluulämpötilalle jokaisessa kiinteistössä. Automatiikka kyllä hälyttäisi korjaajat paikalle, jos menolämpötila olisi merkittävästi liian alhainen.

Kaukolämpö on yksi harvoja lämmitysmuotoja, jotka pystyvät kuumaa käyttövettäkin tuottamaan lennossa ilman mitään varaajia. Sähkölämmitteisissä taloissa on monesti ollut ongelmana se, että koko perhe kun menee saunomaan ja suihkuun, niin eipäs riitäkään enää lämmintä vetttä viimeisille suihkuttelijoille..

Kaukolämpö on lämmitysmuotona ihan ylivertainen - tosin nykyään myös ylihinnoiteltu. Ei hinta vieläkään yllä sähkön tasolle, muttei ole enää niin halpaa kuin joskus. Mutta lämpöä tulee melkein rajattomasti, ei vaadi isoja varaajia yms. kotiin ja joku muu huolehtii 24/7, että lämmöntulo ei katkea. Jos sähkövaraajasta vaikka vastus palaa, niin siinäpä etsit sähkärit ja putkarit, tyhennät varaajan ja korjauksen jälkeen vielä täytät sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähkölämmitys on paras ja halvin koska sähkön hyötysuhde paras

Sähkölämmitys on kaikkein kallein energiasyöppö eikä missään tapauksessa kannata ostaa sähkölämmitteistä asuntoa. Ainakin on syytä huomioida että edullinen vastike ei sisällä kuin korkeintaan lumenaurauksen ja isännöitsijän palkkion.

Meillä (sähkölämmitteinen pieni rivari) yhtiö hoitaa itse nuo, mutta aika matala (150/kk) vastike menee HSY:n maksuihin (jätehuolto on sikakallista), pankin kuluihin ja kiinteistöveroon + yhtiön vakuutuksiin. Yleensä riittää myös yllättäviin kuluihin jos tarvitaan pientä yhtiön maksettavaksi kuuluvaa remppaa (sähkö- tai putkimiehen käyntiä). Lisäksi tietty vesiennakko, tasataan vuosittain asunnoittain kulutuksen mukaan. 

Tässä teille ihmettelijöille meidän 93 m2 suoralla sähköllä lämpiävän rivaripäädyn sähkönkulutukset (kWh) viimeiseltä viideltä vuodelta: 

2016: 18433

2017: 18229

2018: 17700

2019: 17388

2020: 16937

Pikkuhiljaa on päästy alemmas kulutuksessa (ei niinkään kustannuksissa, kun hinnat nousee koko ajan). Varaavaa takkaa käytetään talvella, mutta kun ei ole omaa metsää, niin maksaa ne klapitkin. Ilmalämpöpumppu on ostoslistalla, maksanee itsensä takaisin muutamassa vuodessa, vaikka käyttäisi viilennyksessä kesällä (tarve 1-4 viikkoa vuodessa).

Lisäksi vuodelta 2020 kulutukset kuukausittain, missä näkyy selvästi lämmityskauden vaikutus. Kuukausikohtaiset kulutukset vaihtelee vuosittain paljonkin ulkolämpötilan mukaan.

1: 2132

2: 2041

3: 1823

4: 1548

5: 1243

6: 666

7: 557

8: 593

9: 1002

10: 1444

11: 1785

12: 2103

Meille tulee sähkölasku ja sähkönsiirtolasku eri yhtiöiltä ja 6 kertaa vuodessa kummatkin todellisen kulutuksen mukaan. Tammi-helmikuun kulutus siis laskutetaan maaliskuun lopussa jne. 

Ostaessamme asuntoa saimme välittäjältä edellisen asukkaan sähkönkulutuksen nähtäväksi ainakin vuoden ajalta, joten pystyimme päättelemään lämmitykseen menevän kustannuksen. 

Maksamme CO2-vapaasta sähköstä 5,29 c/kWh (perusmaksu 0€) eli vuosikustannus ilman siirtoa oli v.2020 alle 900 euroa. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä teille ihmettelijöille meidän 93 m2 suoralla sähköllä lämpiävän rivaripäädyn sähkönkulutukset (kWh) viimeiseltä viideltä vuodelta: 

2016: 18433

2017: 18229

2018: 17700

2019: 17388

2020: 16937

Pikkuhiljaa on päästy alemmas kulutuksessa (ei niinkään kustannuksissa, kun hinnat nousee koko ajan). Varaavaa takkaa käytetään talvella, mutta kun ei ole omaa metsää, niin maksaa ne klapitkin. Ilmalämpöpumppu on ostoslistalla, maksanee itsensä takaisin muutamassa vuodessa, vaikka käyttäisi viilennyksessä kesällä (tarve 1-4 viikkoa vuodessa).

Lisäksi vuodelta 2020 kulutukset kuukausittain, missä näkyy selvästi lämmityskauden vaikutus. Kuukausikohtaiset kulutukset vaihtelee vuosittain paljonkin ulkolämpötilan mukaan.

1: 2132

2: 2041

3: 1823

4: 1548

5: 1243

6: 666

7: 557

8: 593

9: 1002

10: 1444

11: 1785

12: 2103

Meille tulee sähkölasku ja sähkönsiirtolasku eri yhtiöiltä ja 6 kertaa vuodessa kummatkin todellisen kulutuksen mukaan. Tammi-helmikuun kulutus siis laskutetaan maaliskuun lopussa jne. 

Ostaessamme asuntoa saimme välittäjältä edellisen asukkaan sähkönkulutuksen nähtäväksi ainakin vuoden ajalta, joten pystyimme päättelemään lämmitykseen menevän kustannuksen. 

Maksamme CO2-vapaasta sähköstä 5,29 c/kWh (perusmaksu 0€) eli vuosikustannus ilman siirtoa oli v.2020 alle 900 euroa. 

"Ilman siirtoa" :D

Sehän se juju onkin, kun siirto+verot+muut mitkälie maksut ovat se pääosa koko sähkölaskusta. Sillä kwh-hinnalla ei niin suurta merkitystä edes ole.  Sähkön hinta suomessa on n. 15 snt/kwh, kun mukaan lasketaan siirrot, sähköverot, sähkö, perusmaksut ja muut

Vierailija kirjoitti:

Sähkölämmitys on paras ja halvin koska sähkön hyötysuhde paras

ymm. öö ymm.. oletko kenties vetyautoja vastustava sähköautoilija?

Täysin asiantuntemattomana kun lähtee kommentoimaan, niin kannattaisi ainakin pitää mielessä, että asiat harvoin ovat niin yksinkertaisia kuin miltä ne asiantuntemattoman silmään näyttävät...

Vierailija kirjoitti:

Ja miksi monissa uusissa rivareissa ja kerrostaloissa on kylpyhuoneessa sähkökäyttöinen mukavuuslattialämmitys? Eikö vesikiertoinen olisi parempi?

Millä luulet, että se vesi lämmitetään sähkölämmitteisessä talossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä teille ihmettelijöille meidän 93 m2 suoralla sähköllä lämpiävän rivaripäädyn sähkönkulutukset (kWh) viimeiseltä viideltä vuodelta: 

2016: 18433

2017: 18229

2018: 17700

2019: 17388

2020: 16937

Pikkuhiljaa on päästy alemmas kulutuksessa (ei niinkään kustannuksissa, kun hinnat nousee koko ajan). Varaavaa takkaa käytetään talvella, mutta kun ei ole omaa metsää, niin maksaa ne klapitkin. Ilmalämpöpumppu on ostoslistalla, maksanee itsensä takaisin muutamassa vuodessa, vaikka käyttäisi viilennyksessä kesällä (tarve 1-4 viikkoa vuodessa).

Lisäksi vuodelta 2020 kulutukset kuukausittain, missä näkyy selvästi lämmityskauden vaikutus. Kuukausikohtaiset kulutukset vaihtelee vuosittain paljonkin ulkolämpötilan mukaan.

1: 2132

2: 2041

3: 1823

4: 1548

5: 1243

6: 666

7: 557

8: 593

9: 1002

10: 1444

11: 1785

12: 2103

Meille tulee sähkölasku ja sähkönsiirtolasku eri yhtiöiltä ja 6 kertaa vuodessa kummatkin todellisen kulutuksen mukaan. Tammi-helmikuun kulutus siis laskutetaan maaliskuun lopussa jne. 

Ostaessamme asuntoa saimme välittäjältä edellisen asukkaan sähkönkulutuksen nähtäväksi ainakin vuoden ajalta, joten pystyimme päättelemään lämmitykseen menevän kustannuksen. 

Maksamme CO2-vapaasta sähköstä 5,29 c/kWh (perusmaksu 0€) eli vuosikustannus ilman siirtoa oli v.2020 alle 900 euroa. 

"Ilman siirtoa" :D

Sehän se juju onkin, kun siirto+verot+muut mitkälie maksut ovat se pääosa koko sähkölaskusta. Sillä kwh-hinnalla ei niin suurta merkitystä edes ole.  Sähkön hinta suomessa on n. 15 snt/kwh, kun mukaan lasketaan siirrot, sähköverot, sähkö, perusmaksut ja muut

Sähkön hinta sisältää verot.

Tyydyttääkseni tiedontarpeesi niin kaivoinpa ne Carunan siirtolaskut esiin saman vuoden 2020 osalta: 

Siirrosta maksettiin vuoden 2020 kulutuksesta yhteensä 1070 euroa eli enemmän kuin sähköstä.

Verot on mukana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä teille ihmettelijöille meidän 93 m2 suoralla sähköllä lämpiävän rivaripäädyn sähkönkulutukset (kWh) viimeiseltä viideltä vuodelta: 

2016: 18433

2017: 18229

2018: 17700

2019: 17388

2020: 16937

Pikkuhiljaa on päästy alemmas kulutuksessa (ei niinkään kustannuksissa, kun hinnat nousee koko ajan). Varaavaa takkaa käytetään talvella, mutta kun ei ole omaa metsää, niin maksaa ne klapitkin. Ilmalämpöpumppu on ostoslistalla, maksanee itsensä takaisin muutamassa vuodessa, vaikka käyttäisi viilennyksessä kesällä (tarve 1-4 viikkoa vuodessa).

Lisäksi vuodelta 2020 kulutukset kuukausittain, missä näkyy selvästi lämmityskauden vaikutus. Kuukausikohtaiset kulutukset vaihtelee vuosittain paljonkin ulkolämpötilan mukaan.

1: 2132

2: 2041

3: 1823

4: 1548

5: 1243

6: 666

7: 557

8: 593

9: 1002

10: 1444

11: 1785

12: 2103

Meille tulee sähkölasku ja sähkönsiirtolasku eri yhtiöiltä ja 6 kertaa vuodessa kummatkin todellisen kulutuksen mukaan. Tammi-helmikuun kulutus siis laskutetaan maaliskuun lopussa jne. 

Ostaessamme asuntoa saimme välittäjältä edellisen asukkaan sähkönkulutuksen nähtäväksi ainakin vuoden ajalta, joten pystyimme päättelemään lämmitykseen menevän kustannuksen. 

Maksamme CO2-vapaasta sähköstä 5,29 c/kWh (perusmaksu 0€) eli vuosikustannus ilman siirtoa oli v.2020 alle 900 euroa. 

"Ilman siirtoa" :D

Sehän se juju onkin, kun siirto+verot+muut mitkälie maksut ovat se pääosa koko sähkölaskusta. Sillä kwh-hinnalla ei niin suurta merkitystä edes ole.  Sähkön hinta suomessa on n. 15 snt/kwh, kun mukaan lasketaan siirrot, sähköverot, sähkö, perusmaksut ja muut

Sähkön hinta sisältää verot.

Tyydyttääkseni tiedontarpeesi niin kaivoinpa ne Carunan siirtolaskut esiin saman vuoden 2020 osalta: 

Siirrosta maksettiin vuoden 2020 kulutuksesta yhteensä 1070 euroa eli enemmän kuin sähköstä.

Verot on mukana. 

Emme siis maksaa 15 snt/kWh vaan 11,6 snt/kWh (sisältäen kaiken mitä luettelit). Kannattaa kilpailuttaa sähkösopimuksensa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miksi monissa uusissa rivareissa ja kerrostaloissa on kylpyhuoneessa sähkökäyttöinen mukavuuslattialämmitys? Eikö vesikiertoinen olisi parempi?

saisi olla sekä että. Ettei ainakaan talvella tarvisi asukkaan maksaa omasta sähkölaskustaan kylppärin kuivausta. Sähköinen seinäpatteri voisi olla sitten extraa tms.

Meille tehtiin putkirempan yhteydessä sähkökäyttöinen lattialämmitys kylppäriin ja se on kytketty omiin sähköihin. Sähkökäyttöinen ns. rättipatteri tuli myös ja se puolestaan on talon sähköissä eli maksamme osakemäärien suhteessa tuota sähköä vastikkeissamme. Kesäksi kytken kummankin lämmityksen pois päältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko niin, että kaukolämpöverkkoa ei ole kuin suuremmissa kaupungeissa, en tiedä. Itse asun täällä pääkaupunkiseudulla rivitalossa, niinkuin moni muukin kavereistani, ja kaikilla on kaukolämpö. Sitten taas pikkukaupungissa vanhemmillani on rivitalossa sähkölämmitys.

Ei olisi eikä ole.

Ilmeisesti ei siis ole, olin väärässä, mutta hyvä vaan, että kaukolämpöverkot ovat laajoja, on huomattavasti edullisempaa lämmitystä kuin sähkö.

Kaukolämpö on myös energiatehokkaampaa lämmittämistä kuin sähköllä lämmittäminen. Suomessa suuri osa sähköstä tehdään lauhdevoimalla, jolloin sähköksi muuttuu vain kolmannes polttoaineen energiasisällöstä. 67% menee vesistöihin eli hukkaan.

Kaukolämpöön liittyminen jälkikäteen on sikakallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun 2000-luvulla rakennetussa rivarissa. Täällä on öljyllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys. Mitenkähän tämän käy kun öljystä yritetään päästä eroon? Niin huonosti hoidetut talot että kai ne laitetaan kauhurilla maan tasalle ennen kuin aletaan uusia lämmitysjärjestelmää.

Kannattaa puhua hallitukselle järjestelmän korvaamisesta maalämmöllä, nythän siihen saa avustustakin. Tuo on aika uusi talo vielä.

Voihan tuon korvata yhtä helposti myös..puu, pelletti, hake, sähkö, kaukolämpö....

Jos ihmiset tutustuisivat paremmin taloyhtiöt kirjanpitoon niin heillä olisi parempi käsitys lämmityksen kustannuksista. Ero lämmitysmuotojen välillä ei ole niin suuri kuin kuvitellaan.

Esim turussa turkuenergian kaukolämpöverkossa omakotitalon perusmaksu on n. 400€/v ja eneregiamaksu 8,23snt/kWh talvella. Täten n.20000kWh/v kulutuksella energian hinnaksi tulee n.10snt/kWh. Sähköliittymän perusmaksut tulee maksettavaksi vaikka sähköä ei käyttäisi lämmitykseen.

Jos lämmitykseen käyttää ilmalämpöpumppua niin lämmitysenergian hinta on alle puolet kaukolämmön hinnasta.