Te, jotka nukutatte lapsen, niin miksi?
Istutte/makaatte tunti tolkulla lapsen vieressä ja odotatte, että nukahtaa.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska haluan. Ei liene sulta pois.
Ei tietenkään ole minulta pois. Halusinkin tietää, miksi teette niin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska haluan. Ei liene sulta pois.
Ei tietenkään ole minulta pois. Halusinkin tietää, miksi teette niin.
Ap
Siksi koska haluan.
Varmaan siksi, että en pysty rentoutumaan kunnolla, kun tiedostan lapsen hilluvan omassa huoneessaan tai juoksentelevan käytävällä. Ehkä se joskus taas oppii rauhoittumaan itsekseen, kun sen aiemminkin osasi.
Helpompaa makoilla 10-15 minuuttia sängyllä että lapsi nukahtaa, kuin kuunnella 2-3 tuntia huutoitkua ja jättää kotityöt tekemättä ja elokuva katsomatta.
Siksi.
Olen ”nukuttanut” taaperoikään asti. Pienet lapset tarvitsevat turvaa. Nyt kun lapset ovat isompia, niin he ovat itse asiassa keskimääräistä rohkeampia. Ovat tottuneet siihen, että turvaa saa kun sitä tarvitsee ja vanhempiinsa voi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska haluan. Ei liene sulta pois.
Ei tietenkään ole minulta pois. Halusinkin tietää, miksi teette niin.
Ap
Siksi koska haluan.
Sinun halustasiko siinä on kysymys, eikä siinä, mikä olisi lapselle parasta?
Jos en nukuttaisi n.1h niin lapsi riehuisi melkein koko yön ja nuhahtaisi joskus aamuyöllä klo 4-5 aikaisintaan.. nimimerkillä kokemusta on. Ja sittenkö pitäisi jaksaa herätä klo 7.00 päiväkotiin.
Vanhemmuuden ihanimpia hetkiä, jutella hetki pienen kanssa ja kohta se nukahtaa siihen kainaloon. Molemmilla hyvä mieli ja ehtii vielä itsekin viettää hetken omaa aikaa.
Usein siinä ottaa pienet unet itsekin.
Minä ihmettelen myös nykyajan tyyliä roikottaa ja hytkyttää lasta sylissä. Olin vasta kampaajalla, jossa äiti oli kahden lapsensa kanssa, isomman hiukset leikattiin ja äiti odotti sen aikaa kävellen ja pienempää sylissään nytkyttäen. Lapsi oli noin 2-3 vuotias. Luulisi vanhemmuuden käyvän aika raskaaksi, jos isoa lasta pitää kannella helteellä koko ajan heilutellen. Omille lapsilleni luettiin lyhyt iltasatu, jonka jälkeen valot sammutettiin eikä se kummempia nukkumisseremonioita tarvittu. Kanneltu ja vatkattu sylissä heitä ei koskaan lukuunottamatta lyhyttä syliinottamista. Kyllä nykyvanhemmuus on rasittavaa, ei ihme jos lapsista kasvaa vaativia inisijöitä.
Ehtii vielä ihastella lasta ennen kuin talo hiljenee ja voi nauttia puolison seurasta.
Koska paras hetki päivässä on se, kun saan silitellä pikkuiseni uneen <3
Vierailija kirjoitti:
Jos en nukuttaisi n.1h niin lapsi riehuisi melkein koko yön ja nuhahtaisi joskus aamuyöllä klo 4-5 aikaisintaan.. nimimerkillä kokemusta on. Ja sittenkö pitäisi jaksaa herätä klo 7.00 päiväkotiin.
Varmasti riehuukin, kun aiemmin saatu palvelu yhtäkkiä loppuu. Pitää olla vaan sinnikäs ja johdonmukainen, totuttautumiseen menee vain muutama ilta. Tunti on todella pitkä aika lapsen nukuttamiseen.
T. Kolmen äiti
Minulla on itsellä varhaislapsuudesta muisto, että pelkäsin makoilla yksin sängyssäni (vaikka ei ollut edes pimeää). Olen edelleen aikuisena arka...vaikka eihän se toki ainoastaan tuosta kokemastani turvattomuudesta johdu.
Omat lapseni nukutin 5v asti vieressä maaten. Aikaa vei maks 30min. Nyt ovat teinejä ja hyvin tasapainoisia ja reippaita kaikki. Muutenkin ollaan oltu läsnä aina ja annettu rakkautta ja turvaa.
Siksi koska haluan. Ei liene sulta pois.