Lue keskustelun säännöt.
Erikoisin paikka mistä olette heränneet kännireissun päätteeksi?
Kommentit (184)
Ihana ketju. Mulla oudoin paikka, mistä olen herännyt on makkaratalon parkkipaikka joskus 80 luvulla. Myös espan puiston penkillä olen nukkunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä on ihana lukea morkkispäissään. Tänään tosin heräsin ihan kotoa, mutta kotimatkasta ei ole minkäänlaisia muistikuvia.
Joku varastohallin huone. Kahden tuntemattoman muehen kanssa ilman vaatteita :(
Lapsuudenkotini rappusilta ilman pikkuhousuja mekko päällä. Vähensin sitten juomista.
Parvekkeelta kaveripojan vierestä ja vessan lattialta viltillä peiteltynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
69 jatkaa...
- Erään yökerhon pöydän alta, kun paikka oli suljettu. Siellä ei siis ollut ketään, paitsi se siivooja joka säikähti puolikuoliaaksi,ressukka.
- Jostain älyttömän kokoisesta palatsista westendistä, tyyppi oli vähän vanhempi ja herrasmiehenä tarjosi elämäni parhaan aamiaisen.
-Kisahallin putkasta.Kerta riitti.Olin kuulemma ryttyillyt pokelle,jolta oli mennyt hermo.En ihmettele.
-Turusta (tätä ihmettelen)
-Huoltoaseman vessasta.
Jossain vaiheessa löysin mieheni ja meno on nykyään melko konservatiivista. Mutta ehkä mun sisällä asuu vielä pieni bilehirmu:)
Kaverin kotoa, hänen isoveljensä sängystä, yksin. Sängyn runko oli kuitenkin poikki. En tiedä, mitä siellä oli tapahtunut. Ilmeisesti jotain :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vettä täynnä olevasta kylpyammeesta (hana päällä). Vesi oli juuri nenään menossa kun heräsin. Kotona.
Noh ei oudoin, mutta hirveä virhe. Varattu, miespuolinen ystävä alasti mun selässä kiinni. Oma hytti ja laivalla. Ei enää ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran heräsin rappukäytävästä sulkeutuvan oven ääneen. Olin juuri lukinnut itseni ulos asunnosta känniunikävelylläni. Päällä oli pelkät pikkuhousut ja vanhan kivitalon rappukäytävä oli kovilla pakkasilla jäätävän kylmä. Soitin aika monta kertaa ovikelloa, että mieheni heräsi unestaan ja tuli päästämään minut sisään.
Omakotitalossa asuessani sammuin kerran keskelle olohuoneen lattiaa. Heräsin siihen, että viikkoja aikaisemmin tilaamamme maalarit raaputtivat ikkunankarmeja ja tuijottivat minua parin metrin päästä. Oli todella nolo herääminen. Päällä oli sillä kertaa riittävästi vaatteita, mutta sukkahousujen haaruksissa oli valtava reikä ja toisessa jalassa oli korkokenkä. Toinen oli kai toiminut tyynynäni.
Viimeisin känniheräämiseni tapahtui työmatkalla hotellin kylpyammeesta, joka oli täynnä vettä. Olin ensin vetänyt pääni täyteen, minkä jälkeen palasin hotelliin, kasasin muutaman pikkupullon minibaarista ja päätin mennä vaahtokylpyyn. Heräsin sen verran kriittisellä hetkellä, etten ole enää kohta kahteen vuoteen uskaltanut juoda pisaraakaan.
Hyvin on teille käynyt. Parikymmentä vuotta sitten yksi tuttu sammui ulko-ovelleen talvipakkasella. Oli käynyt siihen nukkumaan....ikiuneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautausmaan vierestä ja jostain syystä mulle oli jesarilla teipattu imuri selkään
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 02:24"]
Hyvin on teille käynyt. Parikymmentä vuotta sitten yksi tuttu sammui ulko-ovelleen talvipakkasella. Oli käynyt siihen nukkumaan....ikiuneen.
[/quote]
Tää on surullisen yleinen kuolinsyy Suomessa. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis apua... :D
Nauruunkin voi kuolla!
Eteisen lattialta, ovi auki ja jalat rappukäytävän puolella. Kämppis herätti aamulla. Siinä olin sitten koisaillut, kun naapurit olivat kulkeneet ohitseni töihin.
Putkassa on tullut myös käytyä riehakkaan raitiovaunumatkan päätteeksi.
Vedin tuollaisia kaatokännejä joka viikko muutaman vuoden ajan. Nyt ei enää alko niin maistu. Opettelin kohtuukäyttäjäksi.
Ei ehkä kummallisin heräämispaikka, oma sohva. Mutta se, että kasvispihvit oli ollu 6tuntia 175 asteisessa uunissa... Oli aika kypsää kamaa, pelkät mustat kasvispihvinmalliset hiilet. Savu nousi hellasta vienosti, olisivat kohta syttyneet tyleen... Keittiö haisi varmaan pari vkoa hiilelle ja savulle.
ja mäkun olen aina ollut se, joka ei toilaile kotonaan eli tee ruokaa tai mene suihkuun kännissä tai sammu hankeen... Muuten kyllä kännissä miesten kanssa toilailee, ilmeisesti ei ole itsesuojeluvaisto siltä osin reilassa...
Maarianhaminasta, isohkon jyrkänteen alapuolelta, sinne mitä ilmeisemmin mäkeä alas kieriskelyn jälkeen. Laivareissulla oltiin ukon kanssa, ja herättiin alapäät paljaana (onneksi peittävästä) isosta pusikosta. Luojan kiitos, ikä tuo mukanaan tietynlaista viisautta. Huhuuhhhuh, kun vieläkin nolottaa!!!!
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 01:45"]
69 jatkaa...
- Erään yökerhon pöydän alta, kun paikka oli suljettu. Siellä ei siis ollut ketään, paitsi se siivooja joka säikähti puolikuoliaaksi,ressukka.
- Jostain älyttömän kokoisesta palatsista westendistä, tyyppi oli vähän vanhempi ja herrasmiehenä tarjosi elämäni parhaan aamiaisen.
-Kisahallin putkasta.Kerta riitti.Olin kuulemma ryttyillyt pokelle,jolta oli mennyt hermo.En ihmettele.
-Turusta (tätä ihmettelen)
-Huoltoaseman vessasta.
Jossain vaiheessa löysin mieheni ja meno on nykyään melko konservatiivista. Mutta ehkä mun sisällä asuu vielä pieni bilehirmu:)
[/quote]
No mutta ei helkkari, on sun täytynyt olla totally sekaisin, kun tänne meille Turkkuseen oot päätynyt! ;D
Junasta Hämeenlinnan asemalla. Oltiin frendin kanssa juteltu mesessä ja samalla juotu aika reilusti. Aamulla johonkin aikaan saatiin idea, että mä voisin mennä sen luo. Pääsin junalla Järvenpäähän, mistä oli tarkoitus jatkaa taksilla kaverin luo.
Kävi niin, että jossain vaiheessa hukkasin hänen osoitteensa, jota en ulkoa muistanut. Kun soitin frendilleni, hän ei vastannut puhelimeen - kertoi myöhemmin, että oli siinä vaiheessa sammunut. En muista, mitä sen jälkeen tapahtui.
Heräsin kuulutukseen "Hämeenlinna, Tavastehus". Avasin silmät - junanvaunullinen työmatkalaisia yms tuijottaa ja ikkunasta tosiaan näkyy Hämeenlinnan asema... tuli kiire pois junasta. Onneksi en sentään mennyt Tampereelle saakka!
up