Lue keskustelun säännöt.
Väitän, että jos te-keskus ja kaiken maailman kuntakokeilut ja kurssit lakkautetaan ja siitä säästynyt raha käytetään työttömien itse itsensä valikoimiin koulutuksiin
17.07.2021 |
ja palkkatukiin työttömyys vähentyisi merkittävästi. Eiköhän työtön itse tunne oman tilanteensa parhaiten. Nuo kuntakokeilut ja höpöhöpökurssit vain alentavat työtöntä ja vievät näiltä viimeisetkin itsetunnon rippeet.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet todella oikeassa. Ehkä joku 5% työttömistä tarvitsee tuollaista erityispalvelua, kun on elämänhallinnanongelmia, mutta kyse on enemmän sosiaalitoimen- ja mielenterveyspalveluista kuin työllisyyspalveluista.
Ei ne jänöjussikurssit tee sille 5% hyvää. Kunnon ammattiin valmentavat koulutukset ovat parhaita.
Järkevää työllisyyskoulutusta ei järjestetä, kun se on muka niin kallista. Onko höpöhöpökurssit halpoja!?
Olin työttömänä, ja ehdotin työkkärin virkailijalle, että järjestäisivät työturvallisuus-ja tulityökortin ym., tapaisia koulutuksia, joilla selvä tarve työllistymisen kannalta. Esim. rakennustyömailla ei ole mitään asiaa, jos ei ole työturvakorttikoulutusta käyty, eikä mitään tuli-tai kipinöitä aiheuttavaa hommaa saa tehdä ilman tulityökorttia. Nämä ovat helppoja päivän kestäviä koulutuksia, mutta niihin uppoa vähintään 150€/kortti/koulutus, ja jos ollut pidempään työttömänä, ja kortit menneet vahaksi, niin harvoin aon varaa repäistä mistään keskimäärin 300-450€, noihin kortteihin että edes hommiin pääsee, tai edes saa tehdä niitä.
Työkkärin tädit olivat täysin tyrmistyneitä, että kehtasin pyytää jotain noin "turhia ja vieläpä kalliita kursseja", "joilla ei ole mitään tekemistä edes työntekemisen kanssa"! Kaikenmaailman kaarnaveneveistelykursseja ym, jotka olivat todellisuudessa vieläpä huomattavasti kalliimpia, kyllä tarjottiin vaikka kuinka! Itselle jäi vähän epäselväksi miten kaarnaveneveistelykurssin tapainen, auttaa työllistymään, mutta työtehtävissä pakollisena vaaditut kurssit taas eivät.
Ilmeisesti meinasivat, että työmaan vastaava mestari ja turvallisuusvastaa, heltyisivät hommiin päästämään, kun kalliilla kursilla veistettyä kaarnavenettä heille työmaan porteilla esittelisi, ja unohtaisivat pyytää määräystenmukaisia työturvakortteja nähtäväkseen!
Työkkärin tädit tyrmistyivät ihan syystä: he eivät kilpailuta koulutuksia, sen tekee ELY-keskus. Näitä kortteja ei ihan syystä saa suorittaa työttömänä tuosta vain, pitää olla sellainen pohjakoulutus, jossa kortteja ylipäätään tarvitaan. Niissä korteissa kun on semmoinen kepponen sisällä, että ajantasaisuus on henkilöllä itsellään, ei valtiolla. Aika monessa TE-toimistossa esim. tulityökurssille pääsee, jos on osoittaa, että työnantajalla on töitä heti, kun kortti on suoritettu.
Niin että työttömyyskö tarkoittaa sitä, ettei ole pohjakoulutusta? Aha.
Tuskin kirjoittaja haluaisi tulityökurssille jos on vaikka myyjä tai ruotsinopettaja. Koita nyt hyvä ihminen päätellä jotain tekstistä, ettei tarvitse kaikkea vääntää rautalangasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Miksi aiheuttaisivat?
Koska työkkärissä pitää noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Työtön ei saa kaikkea haluamaansa, koska 200 kansanedustajaa on jossain vaiheessa käsitellyt lakiesitystä siitä, miten työttömyys ja opinnot yhdistetään.
Totta, viime kädessä se on tosiaan lainsäätäjän vika, että hyödyttömiä byrokraatteja elätetään veronmaksajien rahoilla.
Lainsäätäjä voisi säätää niin, että maksaja eli kassa tai kela päättää, maksaako etuutta ja työttömän tulisi sinne todistella se, että on oikeutettu etuuteen. Silloin työtön ei enää opiskelisi eikä välttämättä edes saisi joka kuukausi etuutta, kun maksaja katsoisi tilastoista, että alueella olisi töitä tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Veronmaksajille kalliit byrokraatit pitäisi saada pois pohdiskelemasta.
Totta, pitäisi olla selkeästi niin, että jos opiskelee mitä tahansa, niin ei saa työttömyysetuutta. Opiskelu on oma valinta, sitä varten voi ottaa lainaa.
Pitäisi olla niin, että veronmaksajille pelkästään haitalliset TE-keskukset lakkautettaisiin ja niiden työntekijät laitettaisiin etsimään itselleen jotakin hyödyllisempää työtä.
Kun ne lakkautettiin jo, hankala lakkauttaa uudestaan.
Laitettiinko ne hyödyttömät byrokraatitkin kortistoon? Jos ei, niin ei pelkällä byrokraattiorganisaation nimenvaihdoksella saavuteta mitään todellisia hyötyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Miksi aiheuttaisivat?
Koska työkkärissä pitää noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Työtön ei saa kaikkea haluamaansa, koska 200 kansanedustajaa on jossain vaiheessa käsitellyt lakiesitystä siitä, miten työttömyys ja opinnot yhdistetään.
Missään laissa ei muuten sanota että työkkärin pitää erikseen hyväksyä yksittäisetkin oppijaksot esim. avoimessa yliopistossa. Pikemminkin päinvastoin siellä puhutaan vain siitä että x-määrä opintopinnoja kuussa jos opinnot johtaa tutkintoon on päätoimisia opintoja. Työkkäri noudattaa ihan itse keksimiään raja-arvoja tuossa asiassa, samoin kyykyttää työttömiä pakottamalla hyväksyttämään yksittäisetkin kurssit etukäteen. Uhkana on nimittäin karenssi tai ainakin se, että työkkäri pistää maksatuksen seis tutkinnan ajaksi jos selviää että työtön on jollain kurssilla kertomatta siitä etukäteen. Ja tutkintahan voi kestää kuukausitolkulla jonka ajan rahantulo on nollassa.
Sama toimintatyyli noilla tuntuu olevan joka asiassa. Enemmän tässä herää kysymys että onko työkkäri yksi suurimmista työllistymisen esteistä maassa estämällä kaiken oma-aloitteisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Kuulepa neropatti. On olemassa muutakin koulutusta kuin varsinaisesti tutkintoon johtavaa. Tässä varmaan tarkoitettiin täydennyskoulutuksia ja -kursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Miksi aiheuttaisivat?
Koska työkkärissä pitää noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Työtön ei saa kaikkea haluamaansa, koska 200 kansanedustajaa on jossain vaiheessa käsitellyt lakiesitystä siitä, miten työttömyys ja opinnot yhdistetään.
Totta, viime kädessä se on tosiaan lainsäätäjän vika, että hyödyttömiä byrokraatteja elätetään veronmaksajien rahoilla.
Lainsäätäjä voisi säätää niin, että maksaja eli kassa tai kela päättää, maksaako etuutta ja työttömän tulisi sinne todistella se, että on oikeutettu etuuteen. Silloin työtön ei enää opiskelisi eikä välttämättä edes saisi joka kuukausi etuutta, kun maksaja katsoisi tilastoista, että alueella olisi töitä tarjolla.
Lainsäätäjä voisi säätää niin, että työttömyysetuutta saisi aina jos on työvoiman ulkopuolella oleva työvoimaan kuuluva henkilö. Kaikki muu byrokratia voitaisiin lopettaa typeränä, hyödyttömänä ja ennen kaikkea kalliina veronmaksajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Miksi aiheuttaisivat?
Koska työkkärissä pitää noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Työtön ei saa kaikkea haluamaansa, koska 200 kansanedustajaa on jossain vaiheessa käsitellyt lakiesitystä siitä, miten työttömyys ja opinnot yhdistetään.
Missään laissa ei muuten sanota että työkkärin pitää erikseen hyväksyä yksittäisetkin oppijaksot esim. avoimessa yliopistossa. Pikemminkin päinvastoin siellä puhutaan vain siitä että x-määrä opintopinnoja kuussa jos opinnot johtaa tutkintoon on päätoimisia opintoja. Työkkäri noudattaa ihan itse keksimiään raja-arvoja tuossa asiassa, samoin kyykyttää työttömiä pakottamalla hyväksyttämään yksittäisetkin kurssit etukäteen. Uhkana on nimittäin karenssi tai ainakin se, että työkkäri pistää maksatuksen seis tutkinnan ajaksi jos selviää että työtön on jollain kurssilla kertomatta siitä etukäteen. Ja tutkintahan voi kestää kuukausitolkulla jonka ajan rahantulo on nollassa.
Sama toimintatyyli noilla tuntuu olevan joka asiassa. Enemmän tässä herää kysymys että onko työkkäri yksi suurimmista työllistymisen esteistä maassa estämällä kaiken oma-aloitteisuuden.
Oletko jotenkin yksinkertainen? Työtönhän saa opiskella 6 kk ajan juuri niin paljon kuin haluaa, kunhan opintojen ehdot täyttyvät eli työtön on vähintään 25-vuotias ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Yksittäisten koulutusten hyväksyntä etukäteen liittyy tuohon lyhytkestoiseen opiskeluun työttömyyden aikana ja siinä joudutaan joskus kyseenalaistamaan se, lisääkö omien vaatteiden kaavoituskoulutus todella puutarha-alan ammattilaisen ammatillisia valmiuksia kun hakuammatit suuntaavat tehtäviin kauppapuutarhalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Säästyisiköhän tämäkin verorahoja vievä tiimipohdiskelu jos lopetetaan kyttäys tuosta 5 op rajasta per kuukausi (ja siirrytään vaikka keskiarvoon per työttömyysvuosi) ja muusta lupabyrokratiasta ja ennen kaikkea tarjottaisiin mahdollisuus laadukkaisiin omaa alaa tukeviin tai sivuaviin kursseihin alennetulla maksulla vaikka edes pienellä tukisetelillä. Niitähän tässä penätään. Miksi tilastotiedettä ei saa suoritella pikku hiljaa? Voihan maisteri vaikka törmätä tilanteeseen jossa lähtee jatko-opiskelemaan tohtoriksi tai tekee YAMK:in
Ymmärrän että t-turvalla ei ole tarkoitus jäädä opiskelemaan kokopäiväisesti mutta nyt tuo 5 op-raja-kyttäys on aivan naurettavaa. Virkailijat eivät itsekään tiedä sääntöjä saako tehdä vaikka joka kolmas kuu 5 op. Osa tietää, osa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Miksi aiheuttaisivat?
Koska työkkärissä pitää noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Työtön ei saa kaikkea haluamaansa, koska 200 kansanedustajaa on jossain vaiheessa käsitellyt lakiesitystä siitä, miten työttömyys ja opinnot yhdistetään.
Totta, viime kädessä se on tosiaan lainsäätäjän vika, että hyödyttömiä byrokraatteja elätetään veronmaksajien rahoilla.
Lainsäätäjä voisi säätää niin, että maksaja eli kassa tai kela päättää, maksaako etuutta ja työttömän tulisi sinne todistella se, että on oikeutettu etuuteen. Silloin työtön ei enää opiskelisi eikä välttämättä edes saisi joka kuukausi etuutta, kun maksaja katsoisi tilastoista, että alueella olisi töitä tarjolla.
Lainsäätäjä voisi säätää niin, että työttömyysetuutta saisi aina jos on työvoiman ulkopuolella oleva työvoimaan kuuluva henkilö. Kaikki muu byrokratia voitaisiin lopettaa typeränä, hyödyttömänä ja ennen kaikkea kalliina veronmaksajalle.
Minusta olisi aika kallista, kun kaikki Suomen opiskelijat, yrittäjät ja eläkeläiset saisi etuutta, mutta joka viikko 5 tuntia töitä tekevä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Säästyisiköhän tämäkin verorahoja vievä tiimipohdiskelu jos lopetetaan kyttäys tuosta 5 op rajasta per kuukausi (ja siirrytään vaikka keskiarvoon per työttömyysvuosi) ja muusta lupabyrokratiasta ja ennen kaikkea tarjottaisiin mahdollisuus laadukkaisiin omaa alaa tukeviin tai sivuaviin kursseihin alennetulla maksulla vaikka edes pienellä tukisetelillä. Niitähän tässä penätään. Miksi tilastotiedettä ei saa suoritella pikku hiljaa? Voihan maisteri vaikka törmätä tilanteeseen jossa lähtee jatko-opiskelemaan tohtoriksi tai tekee YAMK:in
Ymmärrän että t-turvalla ei ole tarkoitus jäädä opiskelemaan kokopäiväisesti mutta nyt tuo 5 op-raja-kyttäys on aivan naurettavaa. Virkailijat eivät itsekään tiedä sääntöjä saako tehdä vaikka joka kolmas kuu 5 op. Osa tietää, osa ei.
Miksi maisteri tekisi YAMK-tutkinnon? Ja jos se on tavoitteena, niin silloinhan maisterin tulee opiskella opintotuella, että työttömyysetuudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Kuulepa neropatti. On olemassa muutakin koulutusta kuin varsinaisesti tutkintoon johtavaa. Tässä varmaan tarkoitettiin täydennyskoulutuksia ja -kursseja.
Täydennyskoulutus on siellä muiden opiskelijoiden seassa, ei meillä ole enää vuosiin ollut mitään pelkästään työttömille tarkoitettuja ryhmiä, joissa koko opiskeluaika ollaan omassa porukassa. Ammatilliset täydennyskoulutukset on usein yksittäisiä opiskelijapaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Miksi aiheuttaisivat?
Koska työkkärissä pitää noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Työtön ei saa kaikkea haluamaansa, koska 200 kansanedustajaa on jossain vaiheessa käsitellyt lakiesitystä siitä, miten työttömyys ja opinnot yhdistetään.
Totta, viime kädessä se on tosiaan lainsäätäjän vika, että hyödyttömiä byrokraatteja elätetään veronmaksajien rahoilla.
Lainsäätäjä voisi säätää niin, että maksaja eli kassa tai kela päättää, maksaako etuutta ja työttömän tulisi sinne todistella se, että on oikeutettu etuuteen. Silloin työtön ei enää opiskelisi eikä välttämättä edes saisi joka kuukausi etuutta, kun maksaja katsoisi tilastoista, että alueella olisi töitä tarjolla.
Miksi alapeukut? Noinhan se menisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Miksi aiheuttaisivat?
Koska työkkärissä pitää noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Työtön ei saa kaikkea haluamaansa, koska 200 kansanedustajaa on jossain vaiheessa käsitellyt lakiesitystä siitä, miten työttömyys ja opinnot yhdistetään.
Totta, viime kädessä se on tosiaan lainsäätäjän vika, että hyödyttömiä byrokraatteja elätetään veronmaksajien rahoilla.
Lainsäätäjä voisi säätää niin, että maksaja eli kassa tai kela päättää, maksaako etuutta ja työttömän tulisi sinne todistella se, että on oikeutettu etuuteen. Silloin työtön ei enää opiskelisi eikä välttämättä edes saisi joka kuukausi etuutta, kun maksaja katsoisi tilastoista, että alueella olisi töitä tarjolla.
Lainsäätäjä voisi säätää niin, että työttömyysetuutta saisi aina jos on työvoiman ulkopuolella oleva työvoimaan kuuluva henkilö. Kaikki muu byrokratia voitaisiin lopettaa typeränä, hyödyttömänä ja ennen kaikkea kalliina veronmaksajalle.
Minusta olisi aika kallista, kun kaikki Suomen opiskelijat, yrittäjät ja eläkeläiset saisi etuutta, mutta joka viikko 5 tuntia töitä tekevä ei.
Kansalaispalkka ratkaisisi tämänkin ongelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet todella oikeassa. Ehkä joku 5% työttömistä tarvitsee tuollaista erityispalvelua, kun on elämänhallinnanongelmia, mutta kyse on enemmän sosiaalitoimen- ja mielenterveyspalveluista kuin työllisyyspalveluista.
Ei ne jänöjussikurssit tee sille 5% hyvää. Kunnon ammattiin valmentavat koulutukset ovat parhaita.
Järkevää työllisyyskoulutusta ei järjestetä, kun se on muka niin kallista. Onko höpöhöpökurssit halpoja!?
Olin työttömänä, ja ehdotin työkkärin virkailijalle, että järjestäisivät työturvallisuus-ja tulityökortin ym., tapaisia koulutuksia, joilla selvä tarve työllistymisen kannalta. Esim. rakennustyömailla ei ole mitään asiaa, jos ei ole työturvakorttikoulutusta käyty, eikä mitään tuli-tai kipinöitä aiheuttavaa hommaa saa tehdä ilman tulityökorttia. Nämä ovat helppoja päivän kestäviä koulutuksia, mutta niihin uppoa vähintään 150€/kortti/koulutus, ja jos ollut pidempään työttömänä, ja kortit menneet vahaksi, niin harvoin aon varaa repäistä mistään keskimäärin 300-450€, noihin kortteihin että edes hommiin pääsee, tai edes saa tehdä niitä.
Työkkärin tädit olivat täysin tyrmistyneitä, että kehtasin pyytää jotain noin "turhia ja vieläpä kalliita kursseja", "joilla ei ole mitään tekemistä edes työntekemisen kanssa"! Kaikenmaailman kaarnaveneveistelykursseja ym, jotka olivat todellisuudessa vieläpä huomattavasti kalliimpia, kyllä tarjottiin vaikka kuinka! Itselle jäi vähän epäselväksi miten kaarnaveneveistelykurssin tapainen, auttaa työllistymään, mutta työtehtävissä pakollisena vaaditut kurssit taas eivät.
Ilmeisesti meinasivat, että työmaan vastaava mestari ja turvallisuusvastaa, heltyisivät hommiin päästämään, kun kalliilla kursilla veistettyä kaarnavenettä heille työmaan porteilla esittelisi, ja unohtaisivat pyytää määräystenmukaisia työturvakortteja nähtäväkseen!
Työkkärin tädit tyrmistyivät ihan syystä: he eivät kilpailuta koulutuksia, sen tekee ELY-keskus. Näitä kortteja ei ihan syystä saa suorittaa työttömänä tuosta vain, pitää olla sellainen pohjakoulutus, jossa kortteja ylipäätään tarvitaan. Niissä korteissa kun on semmoinen kepponen sisällä, että ajantasaisuus on henkilöllä itsellään, ei valtiolla. Aika monessa TE-toimistossa esim. tulityökurssille pääsee, jos on osoittaa, että työnantajalla on töitä heti, kun kortti on suoritettu.
Niin että työttömyyskö tarkoittaa sitä, ettei ole pohjakoulutusta? Aha.
Tuskin kirjoittaja haluaisi tulityökurssille jos on vaikka myyjä tai ruotsinopettaja. Koita nyt hyvä ihminen päätellä jotain tekstistä, ettei tarvitse kaikkea vääntää rautalangasta.
Jos työttömällä on alan pohjakoulutus, on hänellä sitä kautta myös tarvittavat kortit suoritettuna, ne kun kuuluu opintoihin. Miksi hän siis haluaisi tulityökortin, joka hänellä jo on ja jonka voimassaolon hän tietää olevan olennainen osa työllistymistään. Sitä kutsutaan vastuuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Miksi aiheuttaisivat?
Koska työkkärissä pitää noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Työtön ei saa kaikkea haluamaansa, koska 200 kansanedustajaa on jossain vaiheessa käsitellyt lakiesitystä siitä, miten työttömyys ja opinnot yhdistetään.
Missään laissa ei muuten sanota että työkkärin pitää erikseen hyväksyä yksittäisetkin oppijaksot esim. avoimessa yliopistossa. Pikemminkin päinvastoin siellä puhutaan vain siitä että x-määrä opintopinnoja kuussa jos opinnot johtaa tutkintoon on päätoimisia opintoja. Työkkäri noudattaa ihan itse keksimiään raja-arvoja tuossa asiassa, samoin kyykyttää työttömiä pakottamalla hyväksyttämään yksittäisetkin kurssit etukäteen. Uhkana on nimittäin karenssi tai ainakin se, että työkkäri pistää maksatuksen seis tutkinnan ajaksi jos selviää että työtön on jollain kurssilla kertomatta siitä etukäteen. Ja tutkintahan voi kestää kuukausitolkulla jonka ajan rahantulo on nollassa.
Sama toimintatyyli noilla tuntuu olevan joka asiassa. Enemmän tässä herää kysymys että onko työkkäri yksi suurimmista työllistymisen esteistä maassa estämällä kaiken oma-aloitteisuuden.
Oletko jotenkin yksinkertainen? Työtönhän saa opiskella 6 kk ajan juuri niin paljon kuin haluaa, kunhan opintojen ehdot täyttyvät eli työtön on vähintään 25-vuotias ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Yksittäisten koulutusten hyväksyntä etukäteen liittyy tuohon lyhytkestoiseen opiskeluun työttömyyden aikana ja siinä joudutaan joskus kyseenalaistamaan se, lisääkö omien vaatteiden kaavoituskoulutus todella puutarha-alan ammattilaisen ammatillisia valmiuksia kun hakuammatit suuntaavat tehtäviin kauppapuutarhalla.
Kerro vielä että millä harteilla se pätkätyötradenomi työkkärissä päättää sen maisterin puolesta onko jollakin yksittäisellä tilastotieteen kurssilla hyötyä maisterille vai ei? Kysehän ei ole siitä että tuossa estyisi työn ottaminen koska noi kurssit on tarkoitettu työtätekeville työn oheen. Eikä tuossa ole kyse mistään tutkinnosta tai sen osasta kuten hämäävästi yrität antaa ymmärtää vaan yksittäisestä kurssista. Eikä tuo edes ole työkkärin maksama. Joten kerro ihan suomeksi miksi työkkärin pitäsi miettiä tuollaista sekunttiakaan työttömän puolesta? Laki ei siihen velvoita eikä minua kiinnosta työkkärin tai työministeriön sisäiset käytännöt ja tulkintaohjeet.
Työkkärillä(kin) alkaa olla helmasyntinä se, että nuo koittaa varmistaa lähinnä oman työnsä jatkumisen jatkossakin pitämällä huolen siitä että riittää yksityiskohtia valvottavaksi työttömän elämässä. Työllistymistä tuo valvominen ei työttömän osalta edistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Säästyisiköhän tämäkin verorahoja vievä tiimipohdiskelu jos lopetetaan kyttäys tuosta 5 op rajasta per kuukausi (ja siirrytään vaikka keskiarvoon per työttömyysvuosi) ja muusta lupabyrokratiasta ja ennen kaikkea tarjottaisiin mahdollisuus laadukkaisiin omaa alaa tukeviin tai sivuaviin kursseihin alennetulla maksulla vaikka edes pienellä tukisetelillä. Niitähän tässä penätään. Miksi tilastotiedettä ei saa suoritella pikku hiljaa? Voihan maisteri vaikka törmätä tilanteeseen jossa lähtee jatko-opiskelemaan tohtoriksi tai tekee YAMK:in
Ymmärrän että t-turvalla ei ole tarkoitus jäädä opiskelemaan kokopäiväisesti mutta nyt tuo 5 op-raja-kyttäys on aivan naurettavaa. Virkailijat eivät itsekään tiedä sääntöjä saako tehdä vaikka joka kolmas kuu 5 op. Osa tietää, osa ei.
Miksi maisteri tekisi YAMK-tutkinnon? Ja jos se on tavoitteena, niin silloinhan maisterin tulee opiskella opintotuella, että työttömyysetuudella.
Koska siellä on tiettyjä täydennyskoulutustyyppisiä tutkintoja jotka sopivat tiettyjen alojen kanssa yhteen. Esim. erittäin hyvissä tehtävissä oleva maisterikaverini suoritti tiedotusopintoja YAMK:ina. Työssään tarvitsee näitä taitoja.
Et nyt taaskaan ymmärtänyt jutun juonta. Miksi osa ihmisistä lukee kaikkea laput silmillä? Missä omien aivojen käyttö? Taiteiden maisteri on alkanut miettimään esim.tiettyä täydennyskoulutusta, vaikkapa vuoden päästä alkavaa jatkokoulutusohjelmaa tai tutkijahommelia joka parantaisi työllisyyttä. Hänellä on hyvät mahdollisuudet päästä ohjelmaan. Opintoihin kuuluisi myös tilastotiedettä. Taiteiden maisteri hoksaa, että suorittelisikin tilastotieteitä hiukan ns. alta pois avoimessa yliopistossa opintojen alkua odotellessa jolloin varsinaisista opinnoista suoriutuu nopeammin. Ei haittaisi työnhakua ajallisesti.
Tuo korttikoulutusten panttaaminen on kyllä älytöntä, koska ne ovat oikeasti niin kysyttyjä työelämässä. Pirkanmaalla systeemi on ainakin ollut sellainen, että kortteja voi periaatteessa saada suorittaa työkkärin piikkiin, jos on tiedossa työpaikka johon vaaditaan korttia. Silloin sitten osoitetaan koulutukselle paikka ja aika jostain maakunnan alueelta. Ongelma vaan on se, että jos sitä rakennussiivoojaa kaivataan töihin Tampereelle ensi viikosta alkaen, ja työkkärin byrokratia antaa työturvallisuuskorttikoulutuksen puolentoista kuukauden päähän Mäntästä johon ei välttämättä edes pääse julkisilla aamukasiksi (en ole tarkastanut, koska hypoteettinen esimerkki), niin eipä siitä työkkärin tarjoamasta korttikoulutuksesta silloin paljon iloa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Työttömät pitäisi sekoittaa samoihin koulutuksiin ja oppilaitoksiin kuin missä tavalliset opiskelijat ja työssäkäyvät kouluttautuvat. Sen lisäksi, että sisältö olisi laadukkaampaa, olisi niissä mahdollista jutella sellaisten henkilöiden kanssa, joilta voisi saada vinkkejä esim. työmahdollisuuksista. Samalla vähennettäisiin työttömäksi leimaamista, mikä myöskin lisäisi työnsaantimahdollisuuksia.
Siis näinhän se meneekin. Taas tietämättömät keksivät uutena asiana nykyisiä käytäntöjä. Voit opiskella vaikka putkiasentajaksi työkkärin koulutuksessa tai muuten vain, ihan samassa ryhmässä samaan aikaan. Tai lähihoitajaksi. Sama koulu, sama ryhmä, sama opetus.
Ehkäpä et ymmärtänyt että ongelma on siinä että joku työkkärin pätkätyöläis-tradenomi koittaa pohtia voiko maisteri käydä avoimen yliopiston tilastotieteen kurssin vai eikö voi. Luulisi että vastaus on itsestäänselvä mutta kun noilla menee pohdintaan joskus kuukausitolkulla eli kurssi menee ohi miettiessä. Lisäksi välillä nuo kieltää kurssituksen omista mystisistä syistään.
Ei siellä yksittäinen henkilö tee päätöstä, sen tekee tiimi. Ja kyllä siinä on pohtimista, että miksi se taiteiden maisteri haluaa tilastotieteen opintoja, kun haku on kuitenkin koko ajan taideperformanssien suuntaan.
Ja mistähän se työkkärin besserwisserien tiimi luulee tietävänsä paremmin tämän taiteilijan kehitystarpeet? Eihän nää tiedä käytännössä yksittäisistä asiakkaistaan yhtään mitään.
Työkkäri tietää sen, mitä on kerrottu ja jos yksikään hakuammateista (asiakas määrittää ne itse) ei viittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tilastotiedettä eikä asiakas ole ilmaissut koulutustarpeita, niin miksi ihmeessä yllättävät tilastotieteen opinnot eivät aiheuttaisi isoakin pohdintaa.
Miksi aiheuttaisivat?
Koska työkkärissä pitää noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Työtön ei saa kaikkea haluamaansa, koska 200 kansanedustajaa on jossain vaiheessa käsitellyt lakiesitystä siitä, miten työttömyys ja opinnot yhdistetään.
Totta, viime kädessä se on tosiaan lainsäätäjän vika, että hyödyttömiä byrokraatteja elätetään veronmaksajien rahoilla.
Lainsäätäjä voisi säätää niin, että maksaja eli kassa tai kela päättää, maksaako etuutta ja työttömän tulisi sinne todistella se, että on oikeutettu etuuteen. Silloin työtön ei enää opiskelisi eikä välttämättä edes saisi joka kuukausi etuutta, kun maksaja katsoisi tilastoista, että alueella olisi töitä tarjolla.
Miksi alapeukut? Noinhan se menisi.
Jos alueella on työtä tarjolla != työtön työllistyy hetkessä. Varsinkin kun nää työkkärin ns. paikat on turhankin isolta osin ties mitä huttua eli osaa niistä ei voi luokitella oikeastaan työksi ollenkaan.
Viralliset avoimien työpaikkojen eurooppalaiset vertailukelpoiset tilastot tehdään ihan toisella menetelmällä just siksi että työkkärin avoimien paikkojen lista ei kuvasta oikeasti avoimia oikeita työpaikkoja riittävän luotettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet todella oikeassa. Ehkä joku 5% työttömistä tarvitsee tuollaista erityispalvelua, kun on elämänhallinnanongelmia, mutta kyse on enemmän sosiaalitoimen- ja mielenterveyspalveluista kuin työllisyyspalveluista.
Ei ne jänöjussikurssit tee sille 5% hyvää. Kunnon ammattiin valmentavat koulutukset ovat parhaita.
Järkevää työllisyyskoulutusta ei järjestetä, kun se on muka niin kallista. Onko höpöhöpökurssit halpoja!?
Olin työttömänä, ja ehdotin työkkärin virkailijalle, että järjestäisivät työturvallisuus-ja tulityökortin ym., tapaisia koulutuksia, joilla selvä tarve työllistymisen kannalta. Esim. rakennustyömailla ei ole mitään asiaa, jos ei ole työturvakorttikoulutusta käyty, eikä mitään tuli-tai kipinöitä aiheuttavaa hommaa saa tehdä ilman tulityökorttia. Nämä ovat helppoja päivän kestäviä koulutuksia, mutta niihin uppoa vähintään 150€/kortti/koulutus, ja jos ollut pidempään työttömänä, ja kortit menneet vahaksi, niin harvoin aon varaa repäistä mistään keskimäärin 300-450€, noihin kortteihin että edes hommiin pääsee, tai edes saa tehdä niitä.
Työkkärin tädit olivat täysin tyrmistyneitä, että kehtasin pyytää jotain noin "turhia ja vieläpä kalliita kursseja", "joilla ei ole mitään tekemistä edes työntekemisen kanssa"! Kaikenmaailman kaarnaveneveistelykursseja ym, jotka olivat todellisuudessa vieläpä huomattavasti kalliimpia, kyllä tarjottiin vaikka kuinka! Itselle jäi vähän epäselväksi miten kaarnaveneveistelykurssin tapainen, auttaa työllistymään, mutta työtehtävissä pakollisena vaaditut kurssit taas eivät.
Ilmeisesti meinasivat, että työmaan vastaava mestari ja turvallisuusvastaa, heltyisivät hommiin päästämään, kun kalliilla kursilla veistettyä kaarnavenettä heille työmaan porteilla esittelisi, ja unohtaisivat pyytää määräystenmukaisia työturvakortteja nähtäväkseen!
Työkkärin tädit tyrmistyivät ihan syystä: he eivät kilpailuta koulutuksia, sen tekee ELY-keskus. Näitä kortteja ei ihan syystä saa suorittaa työttömänä tuosta vain, pitää olla sellainen pohjakoulutus, jossa kortteja ylipäätään tarvitaan. Niissä korteissa kun on semmoinen kepponen sisällä, että ajantasaisuus on henkilöllä itsellään, ei valtiolla. Aika monessa TE-toimistossa esim. tulityökurssille pääsee, jos on osoittaa, että työnantajalla on töitä heti, kun kortti on suoritettu.
Niin että työttömyyskö tarkoittaa sitä, ettei ole pohjakoulutusta? Aha.
Tuskin kirjoittaja haluaisi tulityökurssille jos on vaikka myyjä tai ruotsinopettaja. Koita nyt hyvä ihminen päätellä jotain tekstistä, ettei tarvitse kaikkea vääntää rautalangasta.
Jos työttömällä on alan pohjakoulutus, on hänellä sitä kautta myös tarvittavat kortit suoritettuna, ne kun kuuluu opintoihin. Miksi hän siis haluaisi tulityökortin, joka hänellä jo on ja jonka voimassaolon hän tietää olevan olennainen osa työllistymistään. Sitä kutsutaan vastuuksi.
Ei välttämättä ole. Esim. hoitoalalla osassa paikkoja vaaditaan hygieniapassi, toisissa ei. On myös lukuisia muita lupakoulutuksia joita ei aina suoriteta perustutkintojen aikana. Oletko jotenkin yksinkertainen? Joskus voi olla myös kertauskurssi tarpeen, tai jatkolupa. Nämähän edistävät työllistymistä. Mikä sua vaivaa? Miksi hän haluaisi saman kortin joka jo on? Tsiisus.
Totta, viime kädessä se on tosiaan lainsäätäjän vika, että hyödyttömiä byrokraatteja elätetään veronmaksajien rahoilla.