Lue keskustelun säännöt.
Rivitaloasuminen on kamalaa!
17.07.2021 |
Joskus haaveilin mieheni kanssa rivitaloasumisesta; oma pieni piha, enemmän tilaa verrattuna kerrostaloasumiseen, eikä tarvitsisi murehtia isoista remonteista, kun taas omakotitalossa itse pitäisi maksaa kaikki. Enpä haaveile enää! Tulin ystävälle yöksi ja vasta nyt silmäni avautuivat, että en ikinä halua muuttaa rivitaloon. Istuimme takapihalla ja viereisellä pihalla naapurin grilli käryttää ja kuulimme ihan kaiken mitä he juttelivat keskenään, joka oli todella kiusallista. Ei tehnyt itse mieli keskustella ystäväni kanssa mistään, koska tiesi että siellä on toiset korvat kuulemassa kaiken. Kuulin myös että toisen seinänaapurin kanssa ystäväni ei ole ollenkaan väleissä, vaan vääntöä on aina ties mistä. Tosi kiva hei! Miten kukaan voi tykätä tällaisesta asumismuodosta? Ehkä täällä pärjää jos on todella hyvää pataa naapurien kanssa, mutta itse ainakaan tavallisena suomalaisena introverttina en kestäisi asua rivitalossa. Kerrostalokin on parempi vaihtoehto, kun usein naapureiden kanssa ei tarvitse muuta kuin morottaa.
Kommentit (68)
rivarisa on kiva kuistilla juoruta kaikenlaista pskaa ja ilikiää puutaheinää inhoamistaan ihimistä tarkotuksella naapurien "vahingosa" kuullen
😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me taas viihdytään rivitalossa paljon paremmin kuin kerrostalossa. Riippuu niin paljon talosta ja sen sijainnista. Ei rivitalossa asuessa tarvitse olla mikään ylisosiaalinen papupata (itse olen kaikkea muuta). Moikkaus riittää ja siinä se :)
Mutta jos asukkaaksi tulee sosiaalinen papupata, kaikkien rauha on mennyttä.
Osaan kyllä sanoa ja näyttää että antaa tilaa. Aina ennenkin on toiminut. En ole sellainen hissukka joka kiltisti kuuntelee vaikka aivot kiehuu.
Pahimpiin ylisosiaalisiin mikään sanominen ei tehoa. Muistavat hetken, ja sama peli jatkuu.
Enpä ole pitkän elämäni aikana tällaiseen supersosiaaliseen naapuriin vielä törmännyt. Työpaikalla kylläkin mutta kummasti hän enemmän höpöttää muille kuin minulle. Vielä parikymppisenä annoin ihmisten purkaa puhumisen tarpeensa minuun mutta siitä on jo kaksikymmentä vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on taitolaji ostaa semmonen rivitalokämppä, että viihtyy. Me asumme rivitalossa ja oma terassi/piha on ihana, seinänaapurin terassi on 20 metrin päässä joten eivät ole iholla. Monta asuntoa meni hylkyyn juurikin siitä syystä, että piha oli ahdistavan pieni. Sitten löytyi tämä helmi, suojaisa piha, iso terassi, ei tietä asunnon edessä vaan täydellinen oma rauha.
Jos haluaa omaa rauhaa, niin rivari on aika kallis yksinään kustannettavaksi varsinkaan naisen palkalla.
Joo me naiset kuulutaan vuokrayksiöihin! Miksi en tätä aiemmin ole tajunnut. -eri
Omassa rivariyhtiössä eräs vanhempi daami istuu terassilla ja puhuu kovaäänisesti pitkiä kännykkäpuheluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me taas viihdytään rivitalossa paljon paremmin kuin kerrostalossa. Riippuu niin paljon talosta ja sen sijainnista. Ei rivitalossa asuessa tarvitse olla mikään ylisosiaalinen papupata (itse olen kaikkea muuta). Moikkaus riittää ja siinä se :)
Mutta jos asukkaaksi tulee sosiaalinen papupata, kaikkien rauha on mennyttä.
Osaan kyllä sanoa ja näyttää että antaa tilaa. Aina ennenkin on toiminut. En ole sellainen hissukka joka kiltisti kuuntelee vaikka aivot kiehuu.
Pahimpiin ylisosiaalisiin mikään sanominen ei tehoa. Muistavat hetken, ja sama peli jatkuu.
Enpä ole pitkän elämäni aikana tällaiseen supersosiaaliseen naapuriin vielä törmännyt. Työpaikalla kylläkin mutta kummasti hän enemmän höpöttää muille kuin minulle. Vielä parikymppisenä annoin ihmisten purkaa puhumisen tarpeensa minuun mutta siitä on jo kaksikymmentä vuotta aikaa.
En minäkään aiemmin. Mutta nyt meidän taloyhtiössä on tällainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on taitolaji ostaa semmonen rivitalokämppä, että viihtyy. Me asumme rivitalossa ja oma terassi/piha on ihana, seinänaapurin terassi on 20 metrin päässä joten eivät ole iholla. Monta asuntoa meni hylkyyn juurikin siitä syystä, että piha oli ahdistavan pieni. Sitten löytyi tämä helmi, suojaisa piha, iso terassi, ei tietä asunnon edessä vaan täydellinen oma rauha.
Jos haluaa omaa rauhaa, niin rivari on aika kallis yksinään kustannettavaksi varsinkaan naisen palkalla.
Nojaa, olen nainen ja ihan ite tuon asunnon ostin. Mies tuli kuvioihin vasta myöhemmin. Mutta en olekaan mikään kaupan kassa vaan kunnolla palkatuissa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rivitalossa on yhdistettynä kerrostalon ja omakotitalon huonot puolet
Ihan panettelua.
Olen asunut rivarissa liki 40v ja aivan olen saanut olla rauhassa.
Hyvät päivät sanotaan kun tavataan,siinä kaikki.
Sivunaapurit ja me,puhumme neutraaleilla äänillä,emme kailota,aivan hyvin pystyy puhumaan pihalla.
Lapset toki juoksevat ja lähtee ääntä.
Kyttääjiä ei ole,ketään ei kiinnosta.
Jotkut tuntevat toisensa paremmin,mutta ei tupata jos ei tykätä.
Ihan kiva naapurusto on.
Olet osunut hyvään rivariin, ja sinulle on osunut hyvät naapurit, jotka kunnioittavat muiden yksityisyyttä ja antavat muille rauhan. Jos itselläkin olisi tällaiset olosuhteet, en harkitsisi pois muuttamista. Yhden asunnon asukkaat voivat pilata kaikkien muiden rauhan.
Tuo pätee kaikkiin asumismuotoihin. Myös omakotitaloalueella ongelmallinen naapuri voi pilata muiden asukkaiden rauhan ja häiritä viihtyvyyttä. Tietystikään ongelmanaapuri ei ole kovin todennäköinen, mutta aina voi tulla joku, joka häiriköi, käyttää päihteitä, kulkee pihallaan munasillaan (joo, se kyllä voi näkyä naapuriin myös omakotitaloalueella!), häiritsee naapureita, kyttää naapureita, aiheuttaa hajuhaittoja tupakalla/grillillä/tms. Ja tietenkin samat ongelmat voivat tulla kerrostalossakin.
Sen vuoksi nämä keskustelut ovat älyttömiä, koska mikä tahansa asumismuoto voi olla toimiva, ja eri ihmiset tykkäävät erilaisesta asumisesta, ja lopulta kunkin asunnon puitteet ja naapurit ratkaisevat, kuinka viihtyisä kokonaisuus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai meillä on oikein ihana koti rivarissa. Ollaan viihdytty todella hyvin. Kerrostalossa oli ihan hulluja naapureita, porattiin yömyöhään ja käytettiin asuntoa verstaana. Roskiskatoksessa tungettiin roskikset ihan täyteen jeätesäkkejä eikä osattu kierrättää.
Kumma kun rivarissa ei ole kuulunut vastaavia ääniä kun ehkä kerran.
Meillä rivariasuminen pilasi naapurin rouva, joka oli joka kaunis kesäiltä klo 19 ulvomassa parvekkeellaan että trampoliinin natkutuksen täytyy loppua jotta hän saa nukkua! Kuka ihme nukkuu kesällä alkuillasta? Emme tosiaa suostuneet ja ilmestyi sitten ihan ovellemme aamutakissa valittamaan, että kun hän nukkuu parvekkeen ovi auki a trampoliini narskuu...
Vähän ennen pois muuttoa, kun toinen lapsi oli mummolassa ja toinen leirillä pidimme sitten miehen kanssa kunnon takapiha-bileet ja johan se rouva ilmestyi parvekkeelleen mulkoilemaan kun huudatettiin musiikkia :D Kello oli tosiaan vasta jotain 20.00 eli ei rikottu edes mitään sääntöjä. Siinä sulle, senkin kyylä! Toivottavasti sai uusksiksi naapureiksi 10 kirkuvaa lasta ja 3 haukkuvaa koiraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luhtitalon pääty, toinen kerros voisi olla hyvällä tuurilla suht rauhallinen, pikkukaupungissa. Mutta voi sielläkin olla kovaäänisiä remontteja joskus. Rivitalon ongelma on se, että se on melko matalalla, jos tulee jyrisevä auto.
Tässä speksit mukavaan rivitaloasumiseen:
- Riittävän suuri taloyhtiö
- Päätyasunto
- Ei omia pihoja, vaan lasitettu terassi/parveke (tällaisia rivitaloja on pk-seudulla melko paljon)
- Uusi ja mukava asunto
- Hyvä ja arvostettu sijainti
t: En muuta täältä enää mihinkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä speksit mukavaan rivitaloasumiseen:
- Riittävän suuri taloyhtiö
- Päätyasunto
- Ei omia pihoja, vaan lasitettu terassi/parveke (tällaisia rivitaloja on pk-seudulla melko paljon)
- Uusi ja mukava asunto
- Hyvä ja arvostettu sijaintit: En muuta täältä enää mihinkään
Tai tiivistettynä: tarpeeksi kallis asunto, johon elämänhallintaongelmaisilla ei ole varaa.
Ois kiva asuu joskus rivitalossa ja sit minä siippa ja tämän täti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos naapureilla on pentuja, niin sitten rivarielämä muuttuu täydeksi helvetiksi. Ja siitä ei mitenkään saa takeita, että niitä kirottuja lapsiperheitä ei rivariin naapuriksi jostain helvetin syövereistä nouse.
Olen asunut 10v rivitalossa ja nauttinut ihanasta rauhasta ja omasta pienestä pihasta.
Valitsin huolella taloyhtiön, jossa on vain pieniä asuntoja, eikä lähistöllä baareja, ostareita tai muuta, mikä vetäisi trafiikkia alueelle.
Pieni määrä ihmisiä ja sopiva katve, ettei kuulu liikenteen äänet.
Ja riittävän kaukana omakotitaloista, joiden härpäkkeistä lähtee tolkuton meteli aamusta iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä rivariasuminen pilasi naapurin rouva, joka oli joka kaunis kesäiltä klo 19 ulvomassa parvekkeellaan että trampoliinin natkutuksen täytyy loppua jotta hän saa nukkua! Kuka ihme nukkuu kesällä alkuillasta? Emme tosiaa suostuneet ja ilmestyi sitten ihan ovellemme aamutakissa valittamaan, että kun hän nukkuu parvekkeen ovi auki a trampoliini narskuu...
Vähän ennen pois muuttoa, kun toinen lapsi oli mummolassa ja toinen leirillä pidimme sitten miehen kanssa kunnon takapiha-bileet ja johan se rouva ilmestyi parvekkeelleen mulkoilemaan kun huudatettiin musiikkia :D Kello oli tosiaan vasta jotain 20.00 eli ei rikottu edes mitään sääntöjä. Siinä sulle, senkin kyylä! Toivottavasti sai uusksiksi naapureiksi 10 kirkuvaa lasta ja 3 haukkuvaa koiraa.
Juuri kaltaisesi idiootit pilaavat monelta rivitaloasumisen.
Pihaton rivitalohuoneisto osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Kun ei ole pihaa, ei ole trampoliineja, käryäviä grillejä eikä muitakaan pihaelämän tuottamia häiriöitä. Tietysti sellaiselle joka nimenomaan kaipaa sitä postimerkin kokoista nurmilänttiä tämä ei ole käypä vaihtoehto (ja hyvä niin).
Olen etsimässä uutta asuntoa ja rivitalokin mahdollinen. Epäilyttää juurikin naapurien / takapihojen läheisyys. Ihmettelen miksi terassit on aina melkein rakennettu niin että naapurin terassi on samalla kohdalla aidan takana eli käytännössä kiinni toisissaan? Eikö juuri olisi kivempi että terassilaudoitus on mahdollisimman kaukana naapurista eikä heti aidan takana?
Päätyasunto olisi ehdoton ja terassi siellä päädyssä omassa rauhassaan.
Olemme asuneet kivassa rivitalossa yli 30 v.Päätyasunnossa on vain yhdet naapurit ja hekin ovat melkein aina mökillään.Todella viihtyisää ja rauhallista on ollut.
Jos haluaa omaa rauhaa, niin rivari on aika kallis yksinään kustannettavaksi varsinkaan naisen palkalla.