Lue keskustelun säännöt.
Myönnän, olen todella kateellinen
22.07.2014 |
Elämässä kaikki hyvin, minulla on hyvä avioliitto, ihanat lapset, kiinnostava työ. Meillä on koti, ruokaa ja matkustetaan kerran vuodessa. Silti en voi kuin myöntää, että olen todella kateellinen ympärilläni oleville perheellisille ihmisille, niille joilla on isot, itse rakennetut omakotitalot, mökki veden äärellä, vene, ja matkustavat monta kertaa vuodessa. He jakavat kuvia lomailustaan kaukomailla, veneilystä ympäri rannikon upeita maisemia, terassi-illoista veden äärellä.
Meidän perhe tienaa hyvin eikä meillä silti ole rahaa moiseen. Tiedän kyllä, että terveys ja rakkaus ovat tärkeintä, mutta pakko silti myöntää, että olen todella kateellinen.
Kommentit (27)
Rahaa palaa paljon työmatkoihin (bensakulut), lasten harrastuksiin, ruokaan (ei onneksi tarvitse miettiä mitä on varaa syödä, ei kuitenkaan syödä luksusruokaa), sitten tulee synttärijuhlat, joulut sun muut tasaisin väliajoin jne jne.
Tarkennan vielä, ettemme me ole missään ahdingossa, mutta kyllä rahan kulutusta täytyy silti miettiä jatkuvasti.
Emme shoppaile jatkuvasti, silloin tällöin vaatetta ja ehkä eniten shoppailurahaa menee lasten pleikkapeleihin tms.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, että käytät energiasi kateuteen, etkä omien asioiden nauttimiseen.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 11:51"]
Rahaa palaa paljon työmatkoihin (bensakulut), lasten harrastuksiin, ruokaan (ei onneksi tarvitse miettiä mitä on varaa syödä, ei kuitenkaan syödä luksusruokaa), sitten tulee synttärijuhlat, joulut sun muut tasaisin väliajoin jne jne.
Tarkennan vielä, ettemme me ole missään ahdingossa, mutta kyllä rahan kulutusta täytyy silti miettiä jatkuvasti.
Emme shoppaile jatkuvasti, silloin tällöin vaatetta ja ehkä eniten shoppailurahaa menee lasten pleikkapeleihin tms.
AP
[/quote]
Työmatkoja lukuunottamatta nuo muut on kaikki ihan omaa valintaa. Vaihtakaa halvempiin harrastuksiin, tinkikkää ruokamenoissa ja ostakaa halvempia synttärilahjoja, niin rahaakin alkaa säästymään. Toinen vaihtoehto on tietysti tehdä enemmän töitä, ottaa esim kakkosduuni.
Väittäisin enempi että pitää katsoa KETKÄ asuu siellä järvenrannoilla. Minkä ikäisiä he ovat ja miten pitkään ovat jo tehneet uraa ja miten paljon itse eläneet.
Asun itsekin ok-talossa mutta me ei matkustella. Maksetaan mahdollisimman paljon lainaa ja rempataan taloa niin siitä kenties voisi saada hyvät rahat seuraavaa kotia varten. Laina-aikaa jäljellä 10 vuotta mutta tarkoitus olisi ehtiä sitä ennen kirimään. Matalat korotkin lämmittää sydäntä!
Jos vertaa parikymppisenä itseään 4-kymppisiin niin eihän siinä voikaan kurkotella samaan! Puuttuuko ihmisiltä realismi? Olin itse 25- vuotias kun laitoin nimeni asuntolainaan ja muutettiin tähän taloon. 10 vuoden päästä ollaan toivottavasti vähän hulppeammalla alueella. ;)
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 11:52"]
Harmi, että käytät energiasi kateuteen, etkä omien asioiden nauttimiseen.
[/quote]
Niinpä, mutta näin se vaan on. Osaisinpa nauttia vain siitä, miten hyvin minulla on asiat, mutta en osaa. Kyllä minusta tuntuu epäreilulta, että toisten ihmisten ei koskaan tarvitse murehtia rahaa, ja elämä tuntuu hymyilevän. Rakastan esimerkiksi merta ja katselisin sitä paljon mieluummin oman mökin laiturilta kuin joltain leirintäalueelta jossa ollaan kylki kyljessä muiden kanssa.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on ihan niitä omia valintoja ja rahankäytön järkeistämistä. Kuulostaa siltä ettette oikeasti laske menojanne, käytätte melko rennosti rahaa ruokaan (ostatte ylimääräistä) ja muuhun turhaan (kuten todellakin nuo pleikkapelit) ja sitten kuvittelette ettei rahaa ole. 50e peleihin kuukaudessa tekee jo 600e/vuodessa, helposti sen toisen 50e jostain säästää ja pääsette vanhempina keskenään reissuus kerran vuoteen tai perheenä joka toinen vuosi. Kyllä teillä oikeasti olisi varaa jos vain haluaisitte. Anteeksi mutta kuulostat vähän yksinkertaiselta, kun tällaisesta asiasta viitsit kadehtia muita.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 11:57"]
Väittäisin enempi että pitää katsoa KETKÄ asuu siellä järvenrannoilla. Minkä ikäisiä he ovat ja miten pitkään ovat jo tehneet uraa ja miten paljon itse eläneet.
Asun itsekin ok-talossa mutta me ei matkustella. Maksetaan mahdollisimman paljon lainaa ja rempataan taloa niin siitä kenties voisi saada hyvät rahat seuraavaa kotia varten. Laina-aikaa jäljellä 10 vuotta mutta tarkoitus olisi ehtiä sitä ennen kirimään. Matalat korotkin lämmittää sydäntä!
Jos vertaa parikymppisenä itseään 4-kymppisiin niin eihän siinä voikaan kurkotella samaan! Puuttuuko ihmisiltä realismi? Olin itse 25- vuotias kun laitoin nimeni asuntolainaan ja muutettiin tähän taloon. 10 vuoden päästä ollaan toivottavasti vähän hulppeammalla alueella. ;)
[/quote]
Olen kolmekymppinen ja risat, olen ollut yllättynyt kuinka monilla ikäisilläni on jo varaa ei ainoastaan siihen omakotitaloon vaan lisäksi myös juuri kakkoskoteihin, veneisiin yms.
Kiitos vastauksestasi. Tsemiä lainakiriin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda nyt ainakin ne pleikkapelit! Käsittämätöntä sontaa ja rahan heittämistä kaivoon.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 11:51"]
Rahaa palaa paljon työmatkoihin (bensakulut), lasten harrastuksiin, ruokaan (ei onneksi tarvitse miettiä mitä on varaa syödä, ei kuitenkaan syödä luksusruokaa), sitten tulee synttärijuhlat, joulut sun muut tasaisin väliajoin jne jne.
Tarkennan vielä, ettemme me ole missään ahdingossa, mutta kyllä rahan kulutusta täytyy silti miettiä jatkuvasti.
Emme shoppaile jatkuvasti, silloin tällöin vaatetta ja ehkä eniten shoppailurahaa menee lasten pleikkapeleihin tms.
AP
[/quote]
Työmatkoja lukuunottamatta nuo muut on kaikki ihan omaa valintaa. Vaihtakaa halvempiin harrastuksiin, tinkikkää ruokamenoissa ja ostakaa halvempia synttärilahjoja, niin rahaakin alkaa säästymään. Toinen vaihtoehto on tietysti tehdä enemmän töitä, ottaa esim kakkosduuni.
[/quote]
Harrastuksia emme voi vaihtaa, siellä on lastemme parhaat ystävyyssuhteet. Ruokamenoissa voisi olla ehkä tarkempi, synttärilahjat eivät ole mitään kauhean kallista tasoa. Kakkostyötä ei voi harkita, sillä teemme molemmat pitkiä päiviä työmatkoineen jonka jälkeen kaikki muu aika pitää suoda lapsille. He ovat ykkösprioriteetti.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pleikkapelien mainitseminen oli ehkä harhaanjohtava, emme me niitä kuukausittain ostele, lähinnä synttärinä, jouluna, joskus muutenkin. Mutta olette oikeassa, ne ovat kauhean kalliita.
Oikeastaan voisimme katsoa rahanmenoa oikein kunnolla ja varmasti säästääkin siitä jonkun verran. En kuitenkaan usko, että siitä olisi merkittävä apu siihen, että pystyisi ostamaan esimerkiksi oman merenrantamökin.
Asumme siis pääkaunkiseudulla, lapsia kolme.
AP
Kyllähän sellainen pieni kateus on ihan normaali tunne. Sen vain ei pidä antaa myrkyttää koko elämää. Poistu facesta, jos se on sun suurin ahdistuksen aiheuttaja. Mä olen 37-vuotias ja asun järven rannalla. Mutta en asunut 10 vuotta sitten. Koita jaksaa odottaa ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta harvalla siihen kuintekaan on varaa, joten velkaa, velkaa ja velkaa niin kateus on muisto vaan.
Olen kai todella onnekas kun en tunne kateutta ketään kohtaan. Elintasoni tippui sijalta"hyvätuloinen" sijalle köyhä kuin kirkonrotta (pieni työeläke työkyvyttömyyden takia). En oista mitään, en lomaile, mutta silti nautin elämästä ihan yhtälailla kaupunginkirjastossa ja yleisellä rannalla. Ehkä jopa enemmän koska ymmärrän olevani onnekas kun olen elossa. Hyvää Kesää kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietipä, kuinka paljon rahaa saman verran ansaitsevilla lapsettomilla on käytettävissään.
Niinpä.
Joo, ap avaapa silmäsi ja katsele vähän tarkemmin ympärillesi. Kaikillako on varaa mainitsemiisi juttuihin. Kaikillako on sen lisäksi onnellinen ja auvoinen parisuhde, pari loistavasti koulussa menestyvää kohteliasta ja suomenmestaruustasolla urheilevaa lasta ja seesteinen ja onnellinen mielenlaatu ja kiireetön elämä, jossa on mahdollisuus nauttia vapaa-ajasta ja avartaa itseään matkailemalla.
Kun asut täällä pääkaupunkiseudulla, oletko muuten huomannut, että ihmisillä on hienoja terasseja ja pihoja ja grillejä ja kalusteita, mutta siihen nähden näillä pihoilla on tosi harvoin asukkaita oleilemassa ja nauttimassa täydellisesti varustellusta pihastaan. Toisin oli 30 vuotta sitten. Silloin pihalla oli pallogrillil, jos oli, mutta piha oli enemmän täynnä elämää ja elämästä nauttimista.
On ihan korviesi välistä kiinni, miten asennoidut siihen ettei kaikkea voi saada ja siitä, mitä on, kannattaa ottaa parhaat irti ja olla surematta puuttuvaa. Minulla on varallisuutta niin paljon, että voisit olla siitä hyvällä syyllä kateellinen. Mutta minulla ei ole perhettä eikä lapsia. Ja terveydenkin kanssa on vähän niin ja näin. Yritän silti katsoa parhaita puolia ja pärjätä vaikeiden kanssa tyytyväisyyden säilyttäen.
Opettele olemaan kiitollinen siitä, mitä sinulla on, sen sijaan että itket sen perään, mitä sinulla ei ole.
Saa vähän kosketuspintaa siihen, miten hyvä elämä sulla ap oikeastaan on, kun ajattelet esim. ihmisiä jossain Gazassa.
Voi kyynel näitä länsimaisen ihmisen ongelmia. Kaikkea on jo yllinkyllin, mutta silti halutaan lisää, kun kerran naapurillakin... yhyy!
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 12:08"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 11:51"]
Rahaa palaa paljon työmatkoihin (bensakulut), lasten harrastuksiin, ruokaan (ei onneksi tarvitse miettiä mitä on varaa syödä, ei kuitenkaan syödä luksusruokaa), sitten tulee synttärijuhlat, joulut sun muut tasaisin väliajoin jne jne.
Tarkennan vielä, ettemme me ole missään ahdingossa, mutta kyllä rahan kulutusta täytyy silti miettiä jatkuvasti.
Emme shoppaile jatkuvasti, silloin tällöin vaatetta ja ehkä eniten shoppailurahaa menee lasten pleikkapeleihin tms.
AP
[/quote]
Työmatkoja lukuunottamatta nuo muut on kaikki ihan omaa valintaa. Vaihtakaa halvempiin harrastuksiin, tinkikkää ruokamenoissa ja ostakaa halvempia synttärilahjoja, niin rahaakin alkaa säästymään. Toinen vaihtoehto on tietysti tehdä enemmän töitä, ottaa esim kakkosduuni.
[/quote]
Harrastuksia emme voi vaihtaa, siellä on lastemme parhaat ystävyyssuhteet. Ruokamenoissa voisi olla ehkä tarkempi, synttärilahjat eivät ole mitään kauhean kallista tasoa. Kakkostyötä ei voi harkita, sillä teemme molemmat pitkiä päiviä työmatkoineen jonka jälkeen kaikki muu aika pitää suoda lapsille. He ovat ykkösprioriteetti.
AP
[/quote]
Turha kadehtia ihmisiä, jotka ovat tehneet toisenlaisia valintoja.
Mitä pahaa kateudessa on? Se on ihan normaali tunne. Siinä ei ole kerrassaan mitään epänormaalia tai hävettävää. Kateuden voi ja se kannattaa kääntää voimavaraksi. Aloittakaa osakesäästäminen niin vaurastutte.
Mihin teidän rahanne sitten menee?