Ostatko aina juuri sitä mitä haluat?
Ei nyt mitään kaviaaria ja sisäfilettä tmv. mutta jos vaikka ostat vaikka porkkanoita tai pastaa niin ostatko sitä mikä näyttää parhaalta ja on laadukkainta vai halvinta joka yhtä lailla ajaa asiansa? Vai teetkö kompromisseja?
Kommentit (54)
Yleensä ostan sitä mitä haluan, enkä etsi halvinta. Esimerkiksi ostan luomuporkkanoita jos ne ovat hyvän näköisiä, vaikka pussi onkin euron kalliimpi kuin tavalliset, tai ostan parsakaalipastaa jos tekee mieli, enkä halvinta rainbowta.
Ostan aina. Jos ei ole, jätän ostamatta. Syön lähes kaiken luomuna, aivan kaikissa tuoteryhmissä ei sitä ole kuten äyriäisissä.
Ostan mitä haluan. Aika usein sisäfilettäkin. Kaviaarista en tykkää. Opiskeluaikana ajattelin, että olen tyytyväinen elintasooni, kun ruokakaupassa ei tarvitse katsoa hintoja.
Riippuu monesta asiasta. Katson kyllä hintaa ja käyttötarkoittsa. Jos tarvitsen porkkanoita keittoon, niin ostan halvinta. Naposteluporkkanoissa taas ostan juuri sitä, mitä haluan.
Pastoissa taas en ole huomannut eroa, niin ostan halvinta.
Lihassa ostan sitä, missä paras hinta-laatusuhde.
Vierailija kirjoitti:
Ostan mitä haluan. Aika usein sisäfilettäkin. Kaviaarista en tykkää. Opiskeluaikana ajattelin, että olen tyytyväinen elintasooni, kun ruokakaupassa ei tarvitse katsoa hintoja.
Pappa betalar? Nostan hattua jos et ole rikkaasta suvusta.
Ostan sitä mitä haluan. Usein tullut huomattua, että se halvempi on syystä halpaa.
Halpispasta menee mömmöksi vaikka kuin osaa valmistaa. Rummoa siksi aina.
Sekä että. Joissain asioissa oon pihi ja ostan aina edullisinta vaikka ero olisi vain joissain senteissä, mutta sitten saatan extempore ostaa just jotain mätiä ja blinejä tai katkarapuja. Ei oo oikein järkee näissä mun touhuissa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostan mitä haluan. Aika usein sisäfilettäkin. Kaviaarista en tykkää. Opiskeluaikana ajattelin, että olen tyytyväinen elintasooni, kun ruokakaupassa ei tarvitse katsoa hintoja.
Pappa betalar? Nostan hattua jos et ole rikkaasta suvusta.
Joudut nostamaan hattua :) Mulla on ihan hyväpalkkainen työ, asuntolaina maksettu jo aikoja sitten, lapset aikuisia ja jo omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostan mitä haluan. Aika usein sisäfilettäkin. Kaviaarista en tykkää. Opiskeluaikana ajattelin, että olen tyytyväinen elintasooni, kun ruokakaupassa ei tarvitse katsoa hintoja.
Pappa betalar? Nostan hattua jos et ole rikkaasta suvusta.
Joudut nostamaan hattua :) Mulla on ihan hyväpalkkainen työ, asuntolaina maksettu jo aikoja sitten, lapset aikuisia ja jo omillaan.
Nostan ja ilolla! Respect!
Tykkään vain Fazerista niin ostan sitä enkä 4x halvempaa X-traa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostan mitä haluan. Aika usein sisäfilettäkin. Kaviaarista en tykkää. Opiskeluaikana ajattelin, että olen tyytyväinen elintasooni, kun ruokakaupassa ei tarvitse katsoa hintoja.
Pappa betalar? Nostan hattua jos et ole rikkaasta suvusta.
Joudut nostamaan hattua :) Mulla on ihan hyväpalkkainen työ, asuntolaina maksettu jo aikoja sitten, lapset aikuisia ja jo omillaan.
Nostan ja ilolla! Respect!
Kiitos ;) Tilanteeni oli toki ihan erilainen joskus 30 vuotta sitten, kun lapset olivat pieniä ja asuntolainaa ihan riittävästi yhden ihmisen maksettavaksi.
Riippuu tilanteesta. Arkisessa käytössä paljon käytettyjä ruokatarvikkeita ostan aina halvinta. Kun teen ruokaa vieraille, en välttämättä osta halvinta. Vaatteissa ostan itselleni edullisia vaatteita paitsi juhlakäyttöön. Lahjaksi kun ostan, satsaan laatuun - tosin, merkki ei aina ole laadun tae. Kaiken mikä on mahdollista, ostan alennusmyynnistä eli esim keväällä on lenkkareita alennusmyynneissä kun tulee uudet mallistot, ostan silloin itselleni uudet lenkkarit. Kun säästää arkisissa asioissa (esim punalaputettujen tuotteiden ilta-ale), voi juhlassa törsätä huoletta.
En osta koskaan sitä, mitä haluan. Aina joudun tekemään kompromisseja rahatilanteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
En osta koskaan sitä, mitä haluan. Aina joudun tekemään kompromisseja rahatilanteen vuoksi.
Mulla sama :( opiskelijabudjetti enkä edes juo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostan mitä haluan. Aika usein sisäfilettäkin. Kaviaarista en tykkää. Opiskeluaikana ajattelin, että olen tyytyväinen elintasooni, kun ruokakaupassa ei tarvitse katsoa hintoja.
Pappa betalar? Nostan hattua jos et ole rikkaasta suvusta.
Joudut nostamaan hattua :) Mulla on ihan hyväpalkkainen työ, asuntolaina maksettu jo aikoja sitten, lapset aikuisia ja jo omillaan.
Nostan ja ilolla! Respect!
Kiitos ;) Tilanteeni oli toki ihan erilainen joskus 30 vuotta sitten, kun lapset olivat pieniä ja asuntolainaa ihan riittävästi yhden ihmisen maksettavaksi.
Tilanteet ei muutu itestään, oo vaan ylpeä ittestäs :)
Vierailija kirjoitti:
Halpispasta menee mömmöksi vaikka kuin osaa valmistaa. Rummoa siksi aina.
Höpsis. Käyppäs pikaiseen hakemassa opit lähimmästä vokkilasta jossa todelliset riisi-gourmet-kokit keittelevät mistä tahansa kultaa.
Pääosin ostan halvinta jos se vaan on hyvää. Esim. omenoista ostan toisiksi halvinta kun ne on paremman makuisia.
En osta, vaikka rahasta ei ole kiinnni. Päätin jo varmaan maaliskuussa, että ensimmäisenä lomapäivänäni menen terassille ja ostan Aperolsprizin ja nautin elämästäni.
Loma sitten alkoi ja mietin koko päivän mistä sen saisi halvalla kunnes vihdoin keksin, että voin ostaa Alkosta pienen pullon Aperolia ja ja tehdä drinkin itse. Vaimo sitten otti kädestä kiinni ja talutti kivalle, varjoisalle terassille.
Nuoruuden köyhyys on selvästi jättänyt jälkensä ja opettanut liian nuukaksi.
Yleensä valitsen edullisemman jos järkevää.
T. Pihi