Lue keskustelun säännöt.
Pinna palaa vauvan kanssa :(
20.07.2014 |
Tunnen järkyttävän huonoa omatuntoa ja jopa itseinhoa siitä, että pinnani on niin naurettavan lyhyt ja suutun vauvalle vaikka tiedän, ettei se tahallaan kiusaa tietenkään. Kun se itkee, tunnen miten ärsytys kasvaa ja ärähtelen vauvalle vihaisena. Loppujenlopuksi tulen kyllä järkiini ja toki hoidan hänet, mutta ihan kamalaa suuttua :'(
Itku on siis jokailtaista koska vauva on niin väsynyt eikä yksinkertaisesti suostu nukkumaan päiväunia enää kolmen jälkeen päivällä. On kokeiltu kantoreput, vaunulenkit, aktivointi kun lapsi on hereillä, syliin nukuttaminen, ruokavarmistus rinnan jälkeen pullosta jne...
Siis miten tulen kestämään kun lapselle tulee uhmat yms... haluan tietenkin jaksaa, tunnen niin valtavaa häpeää tästä kärsimättömyydestä. Kaikkia ei ole luotu äideiksi, mutta minä olen aina halunnut olla äiti... :'(
Kommentit (46)
Mietin että sattuisiko vauvaa jonnekin?
Hampaita tulossa?
Korvat kunnossa? (Aina ei nosta kuumetta, kaikki taudit).
Suppoa voi kokeilla.
Ja lääkäriin vaan rohkeasti :)
Kannattaa selvittää.
Olet hyvä äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1: on ihan normaalia että yh:lla pinna palaa herkemmin kuin äidillä joka voi saada edes vähän sympatiaa ja apukäsiä toiselta paikalla olevalta aikuiselta.
2: korvatulpat ja kuulosuojaimet. Auttavat oikeasti: et siitä vauvan suorasta huudosta sylissä saa muuta kuin kuulovaurion.
Yh:na esikoisvauvan kanssa täytyy olla uskomattoman rankkaa henkisesti. Komppaan tuota, että kun sinua alkaa ärsyttää niin että tekee mieli tiuskia niin laita vauva turvalliseen paikkaan ja mene itse rauhoittumaan vaikka parvekkeelle. Ja kun tilanne on hyvä niin keksi valmiiksi lisää keinoja, jotka auttavat hankalassa tilanteessa. Korvatulpat/peltorit on hyvä ja minua auttoi esikoisen kanssa kun kuuntelin kaunista musiikkia kun kantelin häntä. Ja yritä pitää mielessä, että vauva ei itke kiusatakseen sinua, vaan siksi, että häntä itkettää.
Yksi syy omaan ärtymykseen voi olla myös se, että haluaisi niin kovasti auttaa vauvaa, ja kun ei pysty, niin tulee ihan epätoivoiseksi. Tässä voi auttaa se, että tiedostaa, että joskus vauvat vain itkevät, esim väsymystään, ja sinä autat vauvaa niin paljon kuin voit pitämällä sylissä ja esim puhumalla rauhallisesti (toki mahdollinen refluksi ym ongelmat kannattaa sulkea pois, mutta jos mitään ei löydy niin kannattaa uskoa, että äidin syli auttaa vauvaa vaikka itku ei laannukaan).
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:20"]Olen yrittänyt myös nukuttaa häntä aiemmin, mutta sinnikkäästi valvoo 00-01 asti joka ilta. Saattaa nukahtaa esimerkiksi kymmeneksi minuutiksi ja herää taas, ei osaa itse nukuttaa itseään vaan ensin jokeltelee ja sitten jo itkee jos en reagoi. Ja itku voimistuu vaan... ap
[/quote]
No mitä sää teet? Ihmettelet vieressä ja tiuskit?
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 00:26"][quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:20"]Olen yrittänyt myös nukuttaa häntä aiemmin, mutta sinnikkäästi valvoo 00-01 asti joka ilta. Saattaa nukahtaa esimerkiksi kymmeneksi minuutiksi ja herää taas, ei osaa itse nukuttaa itseään vaan ensin jokeltelee ja sitten jo itkee jos en reagoi. Ja itku voimistuu vaan... ap
[/quote]
No mitä sää teet? Ihmettelet vieressä ja tiuskit?
[/quote]
Kysyn tähän nyt ihan vilpittömästi että onko tuollainen kommentointi todella tarpeellista? Miksi edes avata tällainen ketju ja lukea se läpi jos haluaa vain kommentoida tylyyn sävyyn? Huomannet kirjoituksistani etten ole vahvimmillani juuri nyt, esimerkiksi neuvotkin voisivat olla kivoja (kuten monilta on tullut, sydämelliset kiitokset teille!).
Kiitos kannustavista viesteistänne!
Vauva nukahti taas hetkeksi rintareppuun, siirsin siitä viereeni sänkyyn ja imetin, vauva nukkui noin 10min ja heräsi taas. Itkeskeli vähän mutta kokeilen nyt sitä etten pakota nukahtamaan, jännitän vaan sitä josko taas kerkeää yliväsyneeksi ja alkaa kirkumaan sitä :/