Pinna palaa vauvan kanssa :(

samaa oon ihmetelly että netti on täynnä vaan aurinkoisia vauvoja ja tällasia meikäläisen kiukkupusseja ei tunnu olevan kellään!

Väsyneenä pinna on kireällä varmaan monella meistä. Sellainen auttaa, että ihan tietoisesti vaan istahtaa alas kiukun noustessa ja antaa tunteen mennä ohi. Vauva voi ihan turvallisesti itkeä sen ajan sängyssään. Kun kiukku on mennyt ohi, voit palata vauvan luo rauhallisena. Mulle neuvolan tk neuvoi että laskee hitaasti mielessään kymmeneen, poistuu vaikka toiseen huoneeseen hetkeksi. Sulla on ap raskas vaihe elämässä, kun et voi jakaa hoitovastuuta toiselle. Minä olen lyhytpinnainen ja temperamentikas, ja oli tosi hyvä, kun mies pystyi ottamaan hoitovastuun välillä, jos ilta oli pelkkää itkua. Pyydä apua neuvolasta, jos et meinaa jaksaa. Älä syyttele itseäsi, se vaan lyhentää pinnaasi entisestään. Me äidit ollaan tempperamenteiltamme erilaisia ihan kuin vauvatkin. Joku äiti on kuin viilipytty, toisen tunnetilat pomppivat ylös alas. Rauhallistempperamenttisen äidin on ehkä vaikea ymmärtää lyhytpinnaista tyyppiä. Toki pitää muistaa, että vauva on täysin syytön olento ja meidän aikuisten on hoidettava asiat niin, että vauva saa rakastavaa hoitoa. Itselleen pitää hakea apua, jos omat konstit loppuvat. Sitä ei tarvitse hävetä ollenkaan. Tsemppiä ap! Tuo vaihe menee ohi yllättävän pian. Omat vauvani ovat jo koululaisia, mutta tarinasi luettuani muistui mieleen ne epätoivoisilta tuntuneet hetket, kun vauva vaan itki.

Jos vauva nukkuu edes jollain aikaa pitemmästi, niin anna nukkua äläkä välitä vuorokausirytmeistä vielä noin pienellä. Sitten jos herää jonkun parin tunnin yöunien jälkeen niin anna olla hereillä ja ota vähän yöpalasta itsekin, äläkä yritä väenvängällä nukuttaa ollenkaan. Ainakin itseä rassasi eniten se, kun nukkumistani häirittiin, mutta helpotti kun nousi reilusti ylös ja puuhaili vähän. Sitten hetken päästä uudestaan unille. Jaksamista vauvavuoteen. Pian se helpottaa. Tämän ajan yli vaan hammasta purren. Ja käytä niitä turvaverkkojasi näihin huutoaikoihinkin äläkä vain päivävapaisiin jos mahdollista.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:25"]

Ite kans mietin, milloin vauvasta tulee se kuuluisa "aurinkoinen neiti" joita netin perusteella kaikilla muilla on. Vauva nyt 4kk ja aurinkoisuutta en oo havainnut. Hyväntuulisuutta on aamulla heti herättyä noin puoli tuntia, sitten alkaakin kitinä ja rutina ja täytyy kantaa, viihdyttää, laulaa, hytkyttää, ulkoiluttaa.... jos hetkeksikään laitan maahan tai katson muualle kuin vauvaan, niin alkaa kitinä ja katkera itku. Päiväunia nukkuu 3x puoli tuntia päivässä. Eikös tään olisi jo pitänyt muuttua mukavaksi??

[/quote]

Tuo kuulostaa siltä, ettei vauvallasi ole oikeasti hyvä olla. Allergiaa tai refluksia? Aamulla hyvän tuulisuus kestää, kunnes syö jotain, eikö? Ja sitten tulee joko masukipuja tai refluksioireita ja niitä sitten itkeskelee. Kokemuksen syvällä rintaäänellä: varaa aika joltakin hyvältä lastenlääkäriltä! Terve vauva ei itke koko päivää!

Minä joka sanon ettei ole normaalia niin tarkoitus ei ole syytellä tai vähätellä vaan olen huolissani ja koskaan tuskin on turhaa miettiä omaa jaksamista tai voisiko siihen auttaa joku tai jokin. Toivon koko sydämestäni kaikkea hyvää sinulle. Nimimerkillä jotain asiasta tietävä

Mulla ainakin univelka, hormonit ja muuttunut elämäntilanne muutenkin saivat pinnan kiristymään. Onhan se ihan valtava muutos, kun ei tarvitsekaan enää huolehtia vain itsestään. Ahdisti ihan hirveästi ja inhosin itseäni niiden negatiivisten ajatusten takia, kun vauva oli kuitenkin niin toivottu ja odotettu. Ja pinna paloi siihen kitinään. Ei se siltikään tarkoittanut sitä, että en olisi rakastanut tai olisin ollut huono äiti sen takia. Välillä se väsymys vaan iski niin kovaa, että teki mieli karata Siperiaan. Itsekin mietin, että onko tämä sitä masennusta. Sitten se vaan loppui. Ei enää ahdistanut, ei itkettänyt, ei niin paljoa väsyttänyt. Kai se kriisi oli sitten käyty läpi. 

Voin vain kuvitella, millaista on, kun on yksin. Salli se ärtymys. Se on vain tunne. Kyllä se oikeasti helpottaa. Etkä todellakaan ole ainoa, joka hermonsa menettää. 

Aika auttaa, ei mikään muu. Meillä ollut vauvan kanssa ihan samaa ongelmaa tuon nukahtamisen kanssa ja pinna on kiristynyt äärimmilleen siitä turhautuneisuuden tunteesta, kun mikään ei auta ja vauva ei nukahda tuntien huudonkaan jälkeen. Ei kaikki vauvat ole pelkästään aurinkoisia ja helppoja eikä siinä ole mitään väärää. "Huonoja" vauvoja ei kuitenkaan ole olemassakaan.

Kaikki sympatiat ap:lle ja tsemppiä! Pian se on ohi. Meillä vauva 8 kk ja noita vaikeita nukahtamisia on enää harvakseltaan :)

Hahhaa, arvaa helpottaako ennenkuin Se lapsi muuttaa pois kotoa... Sulla on äidiksi sopimaton luonto, siltä puuttuu Se vaaleenpunanen geeni. Tiiän kokemuksesta mistä puhun.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:25"]Ite kans mietin, milloin vauvasta tulee se kuuluisa "aurinkoinen neiti" joita netin perusteella kaikilla muilla on. Vauva nyt 4kk ja aurinkoisuutta en oo havainnut. Hyväntuulisuutta on aamulla heti herättyä noin puoli tuntia, sitten alkaakin kitinä ja rutina ja täytyy kantaa, viihdyttää, laulaa, hytkyttää, ulkoiluttaa.... jos hetkeksikään laitan maahan tai katson muualle kuin vauvaan, niin alkaa kitinä ja katkera itku. Päiväunia nukkuu 3x puoli tuntia päivässä. Eikös tään olisi jo pitänyt muuttua mukavaksi??

[/quote]

Meillä alkoi puolen vuoden iän lähestyessä muuttua vauva aurinkoiseksi ja tyytyväisemmäksi. Ekat kuukaudet yhtä hyssyttelyä.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:48"][quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:25"]

Ite kans mietin, milloin vauvasta tulee se kuuluisa "aurinkoinen neiti" joita netin perusteella kaikilla muilla on. Vauva nyt 4kk ja aurinkoisuutta en oo havainnut. Hyväntuulisuutta on aamulla heti herättyä noin puoli tuntia, sitten alkaakin kitinä ja rutina ja täytyy kantaa, viihdyttää, laulaa, hytkyttää, ulkoiluttaa.... jos hetkeksikään laitan maahan tai katson muualle kuin vauvaan, niin alkaa kitinä ja katkera itku. Päiväunia nukkuu 3x puoli tuntia päivässä. Eikös tään olisi jo pitänyt muuttua mukavaksi??

[/quote]

Tuo kuulostaa siltä, ettei vauvallasi ole oikeasti hyvä olla. Allergiaa tai refluksia? Aamulla hyvän tuulisuus kestää, kunnes syö jotain, eikö? Ja sitten tulee joko masukipuja tai refluksioireita ja niitä sitten itkeskelee. Kokemuksen syvällä rintaäänellä: varaa aika joltakin hyvältä lastenlääkäriltä! Terve vauva ei itke koko päivää!

[/quote]

Kiitos huolenpidosta, mutta kokeiltu on jo vaikka mitä. On oltu lastenlääkärillä ja osteopaatilla. Aamutyytyväisyyteen ei ole salaisuus syömättömyydessä, koska yleensä syö heti herättyään ensimmäisenä.

Refluksia olen epäillyt, mutta aina vastaus sama, ei ole, kun ei pulauttele säännöllisesti. No, aloitettiin kiinteät ja pulauttelu paheni. Varmaan siis allerginen perunalle/porkkanalle. Nyt kiinteät tauolla ja ens viikolla onneksi neuvola. Tosin tuntuu ettei sieltä saaikinä mitään kunnon neuvoja.

Hei, ihan oikeesti. Lapsessanne ei ole mitään vikaa, Se nyt vaan sattuu olemaan Semmonen. Sen kanssa on vaan pärjättävä. Mut älä huoli, pian sulla on taapero, joka saa raivonpartaalle ihan samanlailla, sit leikki-ikänen, sit koululainen jne. Omat lapset saa ne pahimmat puolet esiin ja vastuu väsyttää. Sä et pääse tosta raivoomisesta ikinä eroon...

Ap, ota nyt ensiapuna korvatulpat käyttöön. Kuulet kyllä lapsen itkun ja sen eri vivahteet, mutta itku ei käy itselle ihan yhtä paljon hermoon. Siten jaksat taas paremmin itse ja pystyt paremmin lohduttamaan vauvaa.

Osta koliikkikeinu. Meidän koliikkivauva rauhoittui aina siihen. Nukkui siinä joskus yönkin kun muu ei auttanut. Elämä helpottui keinun myötä mielettömästi. Voimia ja jaksamista. Vauvan kanssa valvominen ja itku on raskasta aikaa, mutta kyllä se helpottaa. Sinun pitää kuitenkin oppia hallitsemaan oma kiukkusi ettet tee mitään sopimatonta väsyneenä.

Laita ittelle korvatulpat, helpottaa vähän. Kuitenkin kuulet itkun niiden läpi, mutta ei niin raastavana. Nuku silloin kun vauva nukkuu. Älä välitä sotkuista tai siivoamisista. Koita ulkoilla joka päivä. Vauvojen vaiheet menee onneksi aika nopeasti eteenpäin, ja nuo kamalimmat ajat unohtuu, ihan jo väsymyksenkin vuoksi. Mitään ei tallennu kovalevylle. ;)

Tsemppiä!

Refluksi voi olla myös silent-tyyppiä, eli ei pulauttele, mutta hapanta nousee ruokatorveen.

En yhtään ihmettele että useat äidit pahoinpitelevät vauvoja. Oksettavaa.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 23:10"]Refluksi voi olla myös silent-tyyppiä, eli ei pulauttele, mutta hapanta nousee ruokatorveen.

[/quote]

Niin, tiedän. Ja nyt kiinteitä syödessä kuulinkin monesti kun nielaisi puklun. Pulautus saattaa tulla tunti syömisen jälkeen, luin ettei sekään ole normaalia. Mutta jos on alusta asti kysellyt lääkäreiltä ja neuvolasta, että voisko tällä olla refluksi, ja aina sanotaan ei, niin ei oikeesti JAKSA olla kokoajan vaatimassa ja järjestämässä vauvalle milloin mitäkin tutkimuksia. Tulee jo olo, ettei hyväksy normaalia vauvaa, vaan keksii että sen "vauvamaisuus" on sairautta. Aion silti vielä kerran kysyä siitä refluksista, kun nyt on lääkärineuvola.

Oletko itse muistanut syödä ja pitää verensokerin tasaisena? Voi kuulostaa hullulta mutta joskus välipala tai joku ihan pienikin verensokeria nostava makupala voi auttaa!

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 23:10"]Refluksi voi olla myös silent-tyyppiä, eli ei pulauttele, mutta hapanta nousee ruokatorveen.

[/quote]

Meillä tätä.. Kokeiltiin tutun ohjeella Gavisconia joka auttoi ja käytiin sitten lääkärin vastaanotolla ja saatiin ohje jatkaa kerta auttoi, annostuksella 1-2ml per painokilo, jaetaan useaan päiväannokseen.. Suosittelen kokeilemaan jos epäilet silent-tyyppiä.. Tehtiin tämä siis swn jälkeen kun yksi lääkäri lähes nauroi meidät ulos..

Meillä myös tuntui mahavaivat ja pulauttelu pahenevat soseilla, Maissisose oli alkuun sopivampaa kuin perunaporkkanat ja soseiden kanssa edettiin erittäin varovasti.

Itsellä aiheutti stressiä ympäristön oletukset ja ohjeet siitä miten pitäisi tehdä.jokaisella on joku neuvo johonkin. Olen jälkeen päin tajunnut että olisi ollut paljon helpompaa kun olisi alusta alkaen tehty niinkuin meillä menee helpoiten ja luontevasti, ei nuin kuin jonkun muun mielestä kannattaa tehdä.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:22"]Ei todellakaan ole normaalia että äidin pinna palaa vauvan kanssa!!! 20 min huuto ennen nukkumaan menoa on aika pientä, kun nukkuu yöt hyvin kuitenkin. En tiedä mitä äitejä täällä on liikkeellä, mutta ei ole normaalia romahdella omalle vauvalle!

[/quote]

Ei ole normaalia huudella vauvapalstalla ihmiselle, joka etsii apua ongelmiinsa! Mene kotio tupruttelemaan ja tule takaisin kun osaat käyttäytyä. Ihme tyyppi...