Millaiset tuntumat olla lääkärin vaimona?

Kiitän jo näistäkin valaistavista kirjoituksistanne ja mielipiteistänne, että millaista on olla lääkärimiehen kanssa parisuhteessa, mutta vieläkin syvällisempää ja mieluiten ihan omaa kokemusta kehiin ko.aiheen kanssa: Millaista....??

[quote author="Vierailija" time="18.07.2014 klo 13:04"]

Kiitän jo näistäkin valaistavista kirjoituksistanne ja mielipiteistänne, että millaista on olla lääkärimiehen kanssa parisuhteessa, mutta vieläkin syvällisempää ja mieluiten ihan omaa kokemusta kehiin ko.aiheen kanssa: Millaista....??

[/quote]

Aiotko vaihtaa?

Ihme yleistyksiä  taas!Mä tunnen useita lääkäreitä työni puolesta, Ihan kuin sana " lääkäri"  määrittelisi ihmiset klooneiksi. Voisi yhtä hyvinkirjoittaa, että  kaikki putkimiehet tai kirjastonhoitajat on samanlaisia!

Ei se, että mies on just LÄÄKÄRI, mitenkään erityisesti näy. Meillä on kavereissa paljon muitakin lääkäreitä, ja voin kertoa, että niitäkin on moneen junaan ja osa jää asemalle. 

Me keskustelemme paljon, luemme molemmat paljon, seuraamme mitä maailmassa tapahtuu. Kyseenalaistamme asioita. Ainiin, itse en ole lääkäri, vaan akateeminen toiselta "status"alalta. Miehen juttuja vuosia kuunnelleena olen tullut siihen tulokseen, että ainakin sairaalamaailma on hyvin hierarkinen paikka, ja ammattiryhmät toimivat melko erillään. Ja kyllä, lääkärit pariutuvat tosi paljon ihan keskenään.

Yksi lääkärimiehen hyvistä puolista on, että se lääkitsee lapset ja diagnosoi kotona niiden korvatulehdukset :) Lisäksi mun mies on sellaisella erikoisalalla, jossa näkee kuolemaa jonkin verran ja sairauksia, joihin ei ole oikein mitään hoitoja kehitetty, niin ei se yksityiselämässäkään ihan pienestä hätkähdä.

Itse olen lääkäri ja olen seurustellut kahden lääkärin kanssa (molemmat gynekologimiehiä). Kyllä siitä on omat etunsa kun puoliso tuntee tietyt asiat ammattinsa puolesta :) Mitenkään erityisen fiksuina en lääkärimiehiä pidä, jos akateemista älykköä etsit, älä valitse lääkäriä... Tulotaso ok, mutta työajat ja sitoutuminen työhön kyllä haittaa parisuhdetta/perhe-elämää. Jos lääkärimiehellä on ei-lääkärivaimo aika usein pettävät tätä jossain vaiheessa lääkärikollegansa kanssa.

[quote author="Vierailija" time="18.07.2014 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="18.07.2014 klo 13:04"]

Kiitän jo näistäkin valaistavista kirjoituksistanne ja mielipiteistänne, että millaista on olla lääkärimiehen kanssa parisuhteessa, mutta vieläkin syvällisempää ja mieluiten ihan omaa kokemusta kehiin ko.aiheen kanssa: Millaista....??

[/quote]

Aiotko vaihtaa?

[/quote]:D En aio vaihtaa - muuten vaan kysäisin...:)

Oma mieheni on DI, mutta itse lääkärinä voin kertoa, että lääkäripuoliso

-tekee pitkää työviikkoa, on usein iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja pyhinä töissä

-on omissa ajatuksissaan kotona, lukee ammattikorkeakouluista

-vaatii omaa aikaa rentoutumiseen

-tienaa hyvin

-Ei ehdi tai jaksa tehdä kotitöitä vaan ulkoistaa ne

Oma mieheni on DI, mutta itse lääkärinä voin kertoa, että lääkäripuoliso

-tekee pitkää työviikkoa, on usein iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja pyhinä töissä

-on omissa ajatuksissaan kotona, lukee ammattikorkeakouluista

-vaatii omaa aikaa rentoutumiseen

-tienaa hyvin

-Ei ehdi tai jaksa tehdä kotitöitä vaan ulkoistaa ne

Ei kun ammattikirjallisuutta lukee.. lääkäripuoliso on ihan oikeasti aika paska, statusta ja ansioita lukuunottamatta. En edes uskalla ajatella kahden perfektionistilääkärin taloutta ja perhettä. Ja kuka hullu enää nykyisin hoitaa omia lapsiaan..?

T. Lääkärivaimo (13-14)

Ei kun ammattikirjallisuutta lukee.. lääkäripuoliso on ihan oikeasti aika paska, statusta ja ansioita lukuunottamatta. En edes uskalla ajatella kahden perfektionistilääkärin taloutta ja perhettä. Ja kuka hullu enää nykyisin hoitaa omia lapsiaan..?

T. Lääkäri vaimo (13-14)

Sorry, syystä tai toisesta viestit tulevat tuplina.

T. Lääkärivaimo

[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 01:06"]

Sorry, syystä tai toisesta viestit tulevat tuplina.

T. Lääkärivaimo

[/quote]

Hah, kävitkö edes peruskoulua?

Minä tunnen lukuisia lääkäreitä oikein hyvin. Porukkaa laidasta laitaan tosiaan. Tietyt piirteet kuitenkin korostuneen yleisiä: lähes sairaalloinen kunnianhimo ja kilpailu kaikesta, oikeistolainen arvomaailma, marttyyriys - ikään kuin lääkärin ammatti olisi ainoa vaativa ja raskas ammatti, perfektionistisyys, kilpailu myös parisuhteessa omaa puolisoa vastaan, älyllistäminen, koulutuksen (yli)korostaminen - lääkärikoulutus tietysti paras kaikista, lievä tunnekylmyys, materialistisuus, turvallisuuden korostaminen esim. lapsilla oltava AINA pyöräilykypärä, maailman pyöriminen Oman navan ympärillä vapaa-ajalla, täydelliseen Gloria-lehdestä kopioituun porvarielämään pyrkiminen, hyvä kyky pitää kiinni omista eduistaan, lievä ilkeys ihmissuhteissa.  

Ärsyttää se vanhanaikainen ajattelutapa että lääkäri on joku poikkeuksellisen viisas ihminen jota pitäisi kunnioittaa ja arvostaa yli kaiken. Minulle he ovat vain ihmisiä jotka ovat kouluttautuneet pitkälle ja joo, ehkä kouluttautuneet alalle johon kaikki eivät pystyisi koska vaatii tiettyä lahjakkuutta ja sitkeyttä mutta nimenomaan lahjakkuutta matemaattis-luonnontietellisissä aineissa ja lukemista se läkäriksi opiskelu vaatii mutta en ymmärrä miksi heitä pitäisi pitää jonain superihmisinä kuitenkaan.

Ennenaikaanhan lääkärille ei potilas pahemmin edes uskaltanut jutella muuta kun kyllä tai ei ja tuntuu että nytkin jotkut lääkäri ihan hätkähtävät jos potilas kyselee vähän enemmän tai jos potilas tietää paljon lääketieteestä tai sairauksista. En ole itse mikään kauhupotilas joka itse diagnosoi itsensä ja esittää tietävänsä kaiken mutta kyllä kyselen lääkäreiltä ne asiat mikä askarruttaa ja mitä itse olen lukenut tai saanut tietää kyseisestä sairaudesta jotta mikään ei jää askarruttamaan.

Tämä oli nyt vähän off topic taas koko vastaukseni (kun kyseessä lääkärin vaimon tuntemukset joka en siis ole) mutta teki vaan mieli avautua siitä mitä yleensä nykypäivänä lääkäreistä ajatellaan tai mitä heistä pitäisi ajatella. Vielä lisäksi ärsyttää kun olen huomannut että vieläkin sairaaloissa ja ehkä jopa terveyskeskuksissakin on sellainen hyssyttelevä asenne lääkärietä kohtaan. Tuntuu että hoitajille on iso kynnys häiritä lääkäriä tai että lääkäriä ei saisi missään nimessä häiritä ellei ole sitten aivan sataprosenttisen pakko. Onko sairaaloissa sitten vielä niin hierarkiaa että esim. hoitajalle on iso kynnys "häiritä" lääkäriä ettei vain tulisi häirittyä turhaan. Ainakin sellaista ihme pokkurointia olen ollut huomaavinani.

Olen kuullut yhdeltä lääkäritutulta, että nykyään lääkäriksi opiskelevat eivät viitsi paneutua yhtä hyvin ongelmien analysoimiseen kuin muutama vuosikymmen sitten. Toivottavasti he, jotka alalle päätyvät, eivät ole pelkästään mammonan ja statuksen perässä... Jokainen ihmishenki on arvokas.

Hei,

olen naimisissa lääkärimiehen kanssa. Avioliittoa takana 2 vuotta ja seurustelua pian 10. Vauvakuume on vaivannut minua jo pidemmän aikaa ja nyt alkaisi olla meidän elämässä aika vauvalle. <3

Minusta tuntuu, että muiden ajatukset ja ennakkoluulot siitä, millaista on olla parisuhteessa/avioliitossa lääkärin kanssa, ovat melko kaukana todellisuudesta. Täälläkin on puhuttu siivoojista, isoista veneistä, isoista taloista jne. Tokihan sitten viisikymppisinä voi ollakin varaa tuollaisiin, kun lainat on maksettu ja säästetty, mutta kyllä me ainakin vietämme hyvin tavallista elämää rivarikolmiossa. Auto meillä on ja aika paljon ollaan päästy matkustelemaan, mutta muutoin rahaa käytetään ihan normaaleihin asioihin. Nyt kun vauva on haaveissa, ollaan mietitty paljonkin sitä, miten paljon rahaa menee mihinkin.

Itse olen sosiaalialalla eikä palkka päätä huimaa. Onnea on kuitenkin olla vakivirassa.

Miehelleni on tärkeää saada harrastaa (liikkuu paljon) ja nauttia elämästä. Joten hän ei ole koko ajan päivystämässä ja tekee päivätyötä. Pari-kolme kertaa kuukaudessa päivystää la tai su tai arki-iltana. Ja persoonana hän on aivan ihana; ymmärtäväinen, tasainen, huumorintajuinen ja luotettava kuin kallio. Keskustelemme jonkin verran töistämme kotona ja pystymme tukemaan toisiamme. Saamme myös samalla näkemystä omaan työhömme. Tuemme toisiamme työ- ja muussakin elämässä.

Mun mies on kardiologi ja mä olen lastenlääkäri. Ihan samalla tavalla tuo välillä röhnöttää kalsarit jalassa soffalla futista katsoen kuin kuka tahansa mies. Ja tilaa myös sieltä sohvalta pari voikkaria ja kylmän oluen nostamatta katsetta ruudusta... Et ihan tavallisia ihmisiä me lääkärit ollaan ;)

Useimmilla lääkäreillä on lääkäripuoliso. Ja auttaahan se arjessa paljon. Ymmärretään toistemme työtä ja arvostetaan sitä molempiin suuntiin, keskustellaan tieteestä jne. Samat arvot, koulutus, kunnianhimo, sosiaalinen asema ja tulot. Tasa-arvoinen suhde kaikin puolin. Mies oli hoitovapaalla puoli vuotta, samoin minä.

lääkäripariskunnat on snobeista snobeimpia. koulutusaika tekee heistä jo niin sietämättömiä, että Omg.

sen jälkeen kun lääkefirmat ovat aloittaneet voitelut näihin isänmaantoivoihin, niin pizzalaari nousee näiden pikkupäihin, josta ei ole paluuta. tottahan ne suuret setelit tekee ihmisestä jos toisestakin sietämättömän. entisistä maalaistolloista ja junteista tulee yhtäkkiä joka-alan asiantuntiOita ja mikään ei ole kyllin hyvää nousukaspariskunnalle. on näitä nähty. surkuhupaisia aika montakin. jupit potenssiin sata, mutta usein niin onnettomia yhteiselämässä :( 

kaikkea kun ei vaan voi saada :)

Tunnen yhden pariskunnan. Lapset hoitaa anoppi, kodin siivoo siivouspalvelu, ruuan laittaa joku hoitotäti ja sitten nämä harrastaa vähän lääkäritöitä. Aikas ylimielisiä molemmat, like big time. :D

[quote author="Vierailija" time="18.07.2014 klo 03:25"]

Tunnen yhden pariskunnan. Lapset hoitaa anoppi, kodin siivoo siivouspalvelu, ruuan laittaa joku hoitotäti ja sitten nämä harrastaa vähän lääkäritöitä. Aikas ylimielisiä molemmat, like big time. :D

[/quote]

Minä tunnen ihan samanlaisen lääkäripariskunnan. 

Tunnen toisenkin lääkärin (mies) ja hän on mitä rennoin vapaalla. Mikään ei viittaa siihen, että hän olisi lääkäri. Enemmän tulee ihan tavallinen duunari mieleen (perustan tämän mielikuvan siis ihan palstan stereotypioiden varaan).