Synnytys lähestyy?
Nyt on menossa rv 35 ja ennenaikaisia supistuksia on ollut jo raskauden puolesta välistä asti..
Nyt on kuitenkin "erilainen" olo..
Eilen illalla alkoi epäsäännölliset supparit taas, pari-kolme tunnissa, ei mitään hirveästi poikkeavaa vielä kun ottaa huomioon että näitä on tullut tosiaan jo pitemmän aikaa eivätkä toistaiseksi ole pehmittäneet paikkoja.
Viime yönä heräsin kuitenkin noin kymmenisen kertaa suppareihin ja aina ennen ovat loppuneet yöllä tai ei ainakaan ole tullut muutamaa enempää.. Supistukset eivät ole järjettömän kipeitä, mutta menkkamaista kipua, selän polttelua ja ahdistusta. Ja sen verran kipeitä kuitenkin että niihin unesta havahtui.
Tänään päivällä on menkkamaista kipua ollut aina välillä ja mielialani on todella herkillä! Itkettää kaiken aikaa vaikka mitään oikeaa syytä ei ole ja mieli on maassa vaikka kuinka olen yrittänyt mukavia touhuta.. Liitoskivut, mieli maassa, selkäsärky ja polttelut tekee olon kokonaisuudessaan kurjaksi ja miehenkin piti lähteä juuri tänään muutaman päivän työreissulle.
Nyt tässä sitten mietin ja ihmettelen että joko tämä meinaa täältä ulos tulla..?
Kommentit (27)
Lähestyy joo, voi mennä vielä 7 vkoa.
Tuota näytille lähtemistä olen tässä miettinyt, mutta kun suppareita ei kuitenkaan ole säännöllisesti ja välillä loppuvatkin yli tunniksi (ehkä pidemmäksikin aikaa..) niin tuntuu toisaalta hölmöltä lähteä näytille kun tarvisi sitten kuljettaa vanhempi lapsi serkulle hoitoon ja ajaa sairaalaan liki sadan kilometrin päähän.. Ja kaikenlisäksi se lähin sairaala ei ole meidän tuleva synnytyssairaala vaan se sairaala onkin sitten n. 150km päässä.. Välillä fyysinen olo helpottaa, selkää juilii kyllä kokoajan.. Mutta tuota olen tänään todella ihmetellyt, kuinka voi kaiken aikaa itkettää ilman mitään syytä? :D Monet on kuitenkin kertoneet että ennen synnytystä tullut joku hormoonipiikki jonka vuoksi ovat itkenee/raivonneet/nauraneet tms ihan järjettömissä tilanteissa..
ap
Miten noin tukalassa tilanteessa jo nyt oleva on halunnut toisen lapsen?
Kyllä on vaikeeta elämä.
haluat mielummin, että lapsi syntyy etuajassa ja saattaa joutua siitä kärsimään. soita edes sairaalaan ellei muuta! ja LEVÄHDÄ.
sattuuko joku muuten tietämään paremmin että onko totta kun olen kuullut sanottavan että parasetamol auttaa harjoitussupistuksiin ja "ei vaarallisiin" raskausajan kipuihin mutta ei oikeisiin? Jos tuo pitää paikkaansa olisi mahdollista seurata tarkemmin mitkä on niitä "oikeita" suppareita jos ottaisi lääkkeen?
ap
Tollasta mullakin oli mutta silti pari viikkoa meni vielä synnytykseen. Ota rauhallisesti siellä kotona, kyllä sen sitten tietää kun oikeesti pitää lähteä.
Joo, nkl ainakin suosittelee ottamaan 1g panadolia ja seuraamaan tilannetta kotona.
Mulla on samanlaisia oloja ollu jo monta viikkoa. Ei ole silti paikat tarpeeksi valmiina. Nyt mulla 2pv yli lasketun. Lähestyyhän se synnytys mutta hitaasti.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 21:42"]
Missä lapsen isä?
[/quote]
"miehenkin piti lähteä juuri tänään muutaman päivän työreissulle."
Mitenkäs se liittyy siihen että kyselen täällä mahtaako oireet ennakoida alkavaa synnytystä vai ei..?
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 21:47"]
Miten toista lastaan odottava voi olla noi tampio?
[/quote]
Täällähän on tänään iloista ja asiallista väkeä :D
Noh, ap ilmeisesti nyt sitten vaan on niin tampio. Unohdit viisaana kertoa että mikä se nyt sitten on se ainoa oikea ratkaisu?? ;)
ap
Niin, on se mahdotonta soittaa sinne sairaalan synnytyspäivystykseen edes ja kysyä asiaa. Kun sinne on 150 km matkaa.
Minulle ei tullut mitään hormonipiikkejä ennen synnytystä, vesien mennessä kyllä tirautin tosin pari kyyneltä (samalla alkoi säännölliset supistukset) kun tajusin että nyt mä oikeasti synnytän. Muuten oli ihan normaali olo koko ajan.
Ja en ole lähtenyt sairaalaan vielä näytille koska en täytä mitään niistä kriteereistä mitä lähimmästä synnytyssairaalasta on kerrottu syyksi tulla näytille. Supistukset ei ole säännöllisiä eikä niin kipeitä etten kestäisi niiden kanssa toistaiseksi kotonakin. Välillä ne myöskin loppuvat kokonaan. raskausviikkoja on kasassa niin paljon kuitenkin jo, ettei lapsen syntymistä yritettäisi enää estellä sairaalassa mitenkään.
Aloituksen tarkoitus oli siis kysellä muiden kokemuksia ja sitä, voisiko ennen kaikkea tuo yhtäkkinen mieliala vaihtelu kertoa siitä että parin päivän sisälle alkaa tapahtumaan..?
ap
Kannattaa vaan unohtaa se koko synnytys ja elellä ihan muina muijina. Toinen lapsi meni mulla vielä pidemmälle ku eka, ties mitä oireita oli viikkojen ajan mutta rv 42 vasta nähtiin toisemme vauvan kanssa :) Pää kestää paremmin ku ei hötkyile.
Kätilönä sanoisin että seuraa tilannetta ja jos tuntuu liian ahdistavalta niin sitten menet sinne sairaalaan. Ensin nyt se 1g parasetamolia. Millä viikolla esikoinen syntyi?
Kiitos kätilölle neuvosta :)
Otin äsken 500mg parasetamolia mutta otan sitten toisen vielä niin näkee että mitkä oireet katoaa ja miltä olo alkaa tuntua :) Mitenkään erityisen kamala olo ei ole, isoin osa tuntemuksista on kuitenkin nuita ihan tavallisia loppuraskauden oloja..
Esikoinen syntyi 37+1 ja alkoi supistuksilla, vedet meni vasta sairaalassa kun kätilö puhkaisi kalvot ja ainakin silloin avautumisvaihe oli pitkä, aamulla 7 alkoi supparit ja illalla klo 23 syntyi lapsi :)
ap
Jaa, kyllä mulle vielä 36. viikolla annettiin supistuksia estävä lääkitys, kun toisesta asiasta johtuva kipu laukas säännöllisen kivuliaan supistelun. Että kuinka vaan, kyllähän noilla viikoilla syntyvä lapsi mitä todennäköisimmin ihan hengissä ja terveenä pysyy.
lähtisin näytille. viikkoja kumminkaan tuon enempää.