Onko sinulla vielä ystävinä heitä, jotka olivat kavereitasi ala-asteella?
Ovatko he vain hyvä päivän tuttuja vai tosi tosi ystäviä?
Kommentit (32)
Ystävyys on syvempää niiden ystävien kanssa jotka ovat ala-asteelta, muiden kanssa on ystävyyttä mutta lopulta ei niin tiivistä kuin näiden kanssa.
Paras ystäväni on jo ala-asteelta. Oikeastaan jo kauempaa, seurakunnan päiväkerhosta. Ystävyyttä jatkunut parin viikon päästä jo 44 vuotta.
Paras ystäväni oli sellainen jo ala-asteelta lähtien. Muutaman muunkin kanssa olen säännöllisesti tekemisissä ja iso liuta muita on facebook-tuttuja, joiden kanssa vaihdetaan kuulumisia jos satutaan törmäämään.
Ei. Moikkaan kyllä jos nähdään, mutta ei olla oltu tekemisissä yli 10 vuoteen. Vanhimman ja parhaan ystäväni olen tuntenut seiska luokalta.
Ei ole. 7. luokalla aloitettuja ystävyyssuhteita on edelleen. Ne ovat minulle tärkeimmät ystävyyssuhteet. Olen 31-vuotias.
Pitkäaikaisimpaan ystävääni tutustuin, kun olimme vielä päiväkodissa. Voisin kutsua häntä sydänystäväkseni.
N28
Ala-asteella 80-luvulla on mulla viimeksi ollut kavereita, mutta ei ne osoittautuneet kestäviksi kavereiksi, jo yläasteelle siirtyessä mulla ei ollut enää yhtään kaveria, eikä semmoisia ole enää koskaan ilmaantunutkaan.
M46v
Pari on, mutta pitäisin heitä vain kavereina. Ystävä sanaa käytetään liian helposti.
On kolme, ollaan asuttu eri puolilla maailmaa jo vuosikymmeniä ja elämäntilanteet ovat täysin erilaiset, mutta yhteys säilyy. Tavataan aina kun osutaan samaan maahan ja muuten soitellaan tai viestitellään joskus enemmän joskus voi olla pidempiäkin taukoja.
Ei. Eikä yläasteelta. Eikä ammattiopinnoista.
Olin erittäin rajusti koulukiusattu alkoholistiperheen lapsi jo ekalta luokalta. Tätä jatkui ysille. On todella vaikea luottaa kehenkään ja luoda ystävyyssuhteita.
Itse olen monelle se luotettu. Ehkä ystävä. Tuttuja on paljon, mutta koen etten itse voi luottaa kehenkään. Paitsi mieheeni ja jälkikasvuuni.
Kerran olen puhunut yhdelle ammatti-ihmiselle asiasta ja hän näki vain minussa vikaa. Näin voi ollakin, mutta ei se kommentti luottamusta ihmisiin parantanut.
Ja kyllä. Haluaisin edes yhden ystävän. Sellaisen, joka ei puukota selkään, eikä koko ajan päsmäröi ja ohjeista joka tomaatintaimen tai mattovalinnan kanssa. Tai pilkkaa valintojani tai arvostele perhettäni.
Eikä jatkuvasti puhu pahaa muista.