Synnytysruuhkaa pelkäävät synnyttäjät ovat alkaneet taktikoida sairaalan ovella

Naikkarille pitää mahtua riskiraskaudet

Synnytyssairaalakapasitetti ei ole riittävä, hoitajia ei arvosteta (en puhu niinkään palkoista, enemmän työoloista yleisesti) ja miehet eivät halua lapsia. Joku vielä ihmettelee miksi lapsia ei tule.

Ei mitään luottoa synnytyslaitostoimintaan Suomessa. Muistan kun synnytysväkivallasta tiedottava kampanja tuli julkisuuteen ja kilvan kaikki kätilöt ja lääkärit kielsivät, että mitään ongelmia on koskaan ollut. Voi olla, että ehkä joskus 2040-luvulla, kun on tarpeeksi etäisyyttä asioihin, myönnetään että joo oli 2010- ja 2020-luvuilla vielä barbaariset tavat, ei ymmärretty naisten itsemääräämisoikeutta, lääkärit ja hoitajat olivat liian autoritäärisiä jne.

Jo epäonnistunut papakoe Mehiläisessä Turussa sai minut ajattelemaan kauhuissani, että en ikinä kestäisi synnytystä.

Hullun mylly kirjoitti:

Synnytyssairaalakapasitetti ei ole riittävä, hoitajia ei arvosteta (en puhu niinkään palkoista, enemmän työoloista yleisesti) ja miehet eivät halua lapsia. Joku vielä ihmettelee miksi lapsia ei tule.

Miten niin ei tule? Tässähän puhutaan just siitä että niitä tulee nyt kapasiteettiin nähden liikaakin :D

Aika pitkälle pärjää kotona, ongelma on juuri se että ängetään ajoissa osastolle.. Sen takia ei ole tilaa. Näin kätilönä huvittaa ensikertalaiset joilla muka niin kipeää tekee supistukset ja heti pitäisi saada kaikki apu. Muutama h kotona muuttaa mielen!

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään luottoa synnytyslaitostoimintaan Suomessa. Muistan kun synnytysväkivallasta tiedottava kampanja tuli julkisuuteen ja kilvan kaikki kätilöt ja lääkärit kielsivät, että mitään ongelmia on koskaan ollut. Voi olla, että ehkä joskus 2040-luvulla, kun on tarpeeksi etäisyyttä asioihin, myönnetään että joo oli 2010- ja 2020-luvuilla vielä barbaariset tavat, ei ymmärretty naisten itsemääräämisoikeutta, lääkärit ja hoitajat olivat liian autoritäärisiä jne.

Jo epäonnistunut papakoe Mehiläisessä Turussa sai minut ajattelemaan kauhuissani, että en ikinä kestäisi synnytystä.

Mulle kävi Papassa Mehiläisessä niin, että näytteenottajalta lipesi muovinen instrumentti käsistä ja lävähti aika helkkarin kipeästi alapäähän. Olen käynyt papassa 9 kertaa ja tuolla vikalla kerralla vaan itkin kivusta, ei meinannut millään saada otettua näytettä ja mustelmat tuli kaupan päälle.

Vierailija kirjoitti:

Aloin miettimään, että onko sairaaloilla minkäänlaista tietoa siitä, kuinka paljon synnyttäjiä heillä tulee arviolta olemaan missäkin kuussa, vai mennäänkö siellä tilastojen ja ns. perimätiedon varassa, että mitkä ovat ruuhkaisia ja hiljaisia kuukausia? Tuohan olisi kuitenkin ihan ennakoitavissa, jos esim. rakenneultran jälkeen neuvolasta menisi tieto odottavan äidin sairaalaan, että milloin on laskettu aika. Toki jokainen vauva syntyy silloin kun syntyy, lasketusta ajasta viis, mutta tuosta saisi synnytyslaitos jotain osviittaa siitä, kuinka paljon on missäkin kuussa odotettavissa synnyttäjiä, että voisi ehkä jakaa henkilöstöresursseja sen mukaan.

Sikiöseulonnoista arviot ainakin hus-alueella, 100-varmasti kyllä sanottiin tuossakin uutisessa.

On käsittämätöntä, että rahaa kyllä olisi, mutta se kohdennetaan aivan muualle kuin terveydenhuollon konkreettiseen potilastyöhön.  

Lisäksi näin pandemian koettelemina, mitään ei ole opittu, mihinkään ei olla varautumassa. Kätilöt häipyvät tekemään rahakkaampia nokkatestejä ihmisille korona-aikoina, synnyttäjät saavat ähkiä omissa oloissaan. Ihme, että vahinkoja ei ole jo tapahtunut, systeemi on kelvoton. Luokaton. 

Voi vain kuvitella mitä SOTE tuo tullessaan, kun loputkin rahat menevät uuden hallinnon pystyttämiseen ja pyörittämiseen. Kotisynnytykset on erittäin todennäköinen tulevaisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Jokseenkin huvittavaa tuo kauhistelu, että jos ei pääsekään naapuriin synnyttämään. Esim. Lapissa ihan normaalia, että synnytyssairaalaan on satoja kilometrejä :D

Tämänkin seikan tietää asuinpaikkaa valitessa tai ihan omaa tyhmyyttä jos vasta jälkikäteen itkee.

Eihän tähän voi muuta sanoa kuin ihmetellä miksi kukaan enää suostuu synnyttämään ylipäätään! Ehkäisy on ja kaikki tietää miten hirveää synnytys on.

Miesten kohtelu on parempaa kuin naisten, yhdestä syystä: miehet ei suostu huonoon! Kaikki ongelmat korjaantuu sillä, että naiset ei suostu synnyttämään.

Mutta kun te kuitenkin suostutte. Ja sitten on traumaperäinen stressihäiriö, joka estää vaatimasta omia oikeuksia huonon kohtelun vuoksi, kun psyyke haluaa vain unohtaa.

Oikein harmittaa kun suuri osa naisista pilaa muidenkin mahdollisuudet asialliseen kohteluun, suostumalla kaikkeen mukisematta.

Vierailija kirjoitti:

Aika pitkälle pärjää kotona, ongelma on juuri se että ängetään ajoissa osastolle.. Sen takia ei ole tilaa. Näin kätilönä huvittaa ensikertalaiset joilla muka niin kipeää tekee supistukset ja heti pitäisi saada kaikki apu. Muutama h kotona muuttaa mielen!

Sivistysvaltiossa, jossa korkeatasoinen terveydenhuolto voisi ajatella, että nyky tietämyksellä synnytyksestä saisi turvalliselta ja hyvältä tuntuvan kokemuksen, asianmukaisine kivunlievityksineen jos tuleva äiti niin kokee tarvitsevansa / tahtoo. 

Onko Suomi konkassa jos enemmän tukea tarvitseva ja pelkäävä synnyttäjä viettääkin sairaalassa aikaa 1 vuorokauden enemmän ? 

VIhamielinen ja väheksyvä, liukuhihna-asenne kuulostaa joltain aivan itä-naapurin menneisyyden toimintatavalta. Kun ei ole mitään kunnioitusta ja yhteiskunta VIHAA lapsia ja lapsiperheitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi pk-seudulta ei mennä esimerkiksi Hml synnyttämään. Minullakin on tunnin matka pienestä kunnasta synnytyslaitokselle. Minusta ainakin olisi varmempi olo, jos tietäisin paikan etukäteen ja että siellä odotetaan meitä. Ei tarvisi arpoa minne mahtuu ja joutuuko kääntymään ovella.

No en todellakaan täältä Espoosta ole menossa Hämeenlinnaan, koska mun historialla se lapsi syntyisi autoon motarilla. Joko Jorvissa tai Naikkarilla on parasta olla tilaa tai sitten synnytän vaikka aulassa.

Kauhulla odotan myös joulukuuta -vaikka esikoinen vasta tulossa, on meillä sukuvika pikasynnytyksiin esikoisesta lähtien >O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melko hurjia tarinoita kuulee tämän päivän synnytyksestä, käännytetään ovelta ja pyydetään kestämään vielä tunti, jotta tilaa vapautuu ja äiti laitetaan puiston penkille odottamaan vuoroaan tai autoon.

Luulisi sairaalassa olevan vaikka siivouskomero tai vainajien säilytystilat, jossa äidit voisivat olla vaikka lattialla.

Tällä helteellä synnytyksen odottelu ruumishuoneen kylmyydessä kuulostaa ihan luksukselta.

Synnyttäville äidille ruumishuone voisi olla tosiaan luksusta ja sairaalalle markkinointikikka.

Naisia edelleen kohdellaan terv.huollossa eriarvoisesti ja erityisesti synnyttäviä naisia.

Mikähän valtakunnan sensaatio ja kohu syntyisi, jos miespotilaat saisivat saman kohtelun.

Jos miehiltä leikataan pieni luomi, hän saa ruuat ja kahvit sänkynsä luo, hoitajat vaihtavat lakanat, auttavat vessassa käynnissä jne.

Juuri synnyttänyt nainen joutuu siivoamaan jopa omat veritahransa lattialta ja uskotellaan naisille, kuinka se ehkäisee veritulppia ja noitavainoja.

Juuri näin. Oli ihan hämmästynyt, kun lapseni meni käsileikkaukseen. Kaikki passattiin sänkyyn, ja tuotiin ruoka, leluja jne. Ja sängyllä kärrättiin leikkaukseenkin. Onhan se oikeasti tosi hyvä, varsinkin kun lapsesta on kyse, mutta kyseinen lapsi hyppi odotushuoneessa ennen leikkausta käsi paketissa ja muutama tunti leikkauksen jälkeen juoksi taas.

Tuntui niin hassulta katsoa, kun samaa lasta synnyttäessäni en meinannut tolpillani pysyä, mutta lakanat piti itse vaihtaa, hakea ruoka, hoitaa vauva, punnita käytävässä joka syötön jälkeen jne. Mutta itse piti pystyä.

Mä olin ensimmäistä kertaa elämässäni sairaalassa kun synnytin esikoisen. Esikoinen syntyi puolen päivän aikaan ja mentiin siitä osastolle. Seuraavana aamuna odottelin jo hieman aamupalaa. Puolen päivän aikaan aloin kysellä ruuan perään ja todettiin ettei sitä naaman eteen kanneta. Olikin mennyt useampi ateria ihan sivuun.

Siihen asti olin ollut sairaalassa vain vieraana isän luona kun sillä leikattiin umppari, muutaman kerran kun pappani oli jossain hoidossa ja muutaman kerran mummun seurana syöpähoidoissa. Heille oli kaikille tuotu ruoka huoneeseen, joten luulin että se tuodaan ja toimii samalla systeemillä kuin lentokoneessa. Otti vähän päähän, mutta ensimmäinen kahvikupillinen maistui taivaalliselle vaikka olikin sairaalan kahvia.

Näitä tarinoita kuulee jatkuvasti. Kyllä on meno ihan perseestä lapsivuodeosastolla. Potilaiden pitäisi vain maagisesti tietää jokaisen osaston käytäntötavat ja mistä haetaan korviketta, missä on liinavaatekaappi, missä ruokala jne. Kyllä noi asiat pitää kertoa, kun osastolle saapuu. Tai vaikka lukea jollain laminoidulla taululla potilasvuoteen vieressä.

Ja on kyllä muutenkin outoa, miksi kaikkialla muualla kiikutetaan ruoka nenän eteen ja vaihdetaan lakanat, mutta synnärillä ei.

Synnytys ei ole sairaus ja liikkuminen ehkäisee veritulppia ja toipumista. Makoilu taas nostaa veritulppariskiä. Siihen voi ihan oikeasti kuolla.

Jännä juttu muuten, vaikka veritulppariski on kaikissa leikkauksissa, niin silloin pyydetään liikkumaan oman voinnin mukaan. Ruoka tuodaan nenän eteen, lakanat vaihdetaan, autetaan vessassa käynnissä, mutta kaikki muuttuu synnyttävien naisten kohdalla, jopa heti synnytyksen jälkeen, nainen joutuu siivoamaan jälkensä pöydältä ja lattialta, oli menettänyt miten paljon verta tahansa tai alapää repeytynyt, vaikka taju menisi.

Synnytysväkivalta ei ole pelkästään tämän päivän ilmiö, vaan kautta maailman sivun ovat saaneet osakseen synnytysväkivaltaa.

Jokaisella vanhalla naisella on tarina kerrottavana, jos on sairaalassa synnyttänyt, eikä asenteet ole miksikään muuttunut.

Siis missä joutuu siivoamaan omat jälkensä? Minä synnytin Jorvissa, eikä minua päästetty omin jaloin edes vessaan, osastollekin minut siirrettiin pyörätuolilla, vaikka olisin halunnut kävellä itse.

Vierailija kirjoitti:

Aika pitkälle pärjää kotona, ongelma on juuri se että ängetään ajoissa osastolle.. Sen takia ei ole tilaa. Näin kätilönä huvittaa ensikertalaiset joilla muka niin kipeää tekee supistukset ja heti pitäisi saada kaikki apu. Muutama h kotona muuttaa mielen!

Itselläni synnytys käynnistettiin ja en edes huomannut supistuksia, mutta vauva reagoi jokaiseen supistukseen sydänäänteen droppaamisella. Onneksi tuo huomattiin ja päädyimme kiirelliseen sektioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloin miettimään, että onko sairaaloilla minkäänlaista tietoa siitä, kuinka paljon synnyttäjiä heillä tulee arviolta olemaan missäkin kuussa, vai mennäänkö siellä tilastojen ja ns. perimätiedon varassa, että mitkä ovat ruuhkaisia ja hiljaisia kuukausia? Tuohan olisi kuitenkin ihan ennakoitavissa, jos esim. rakenneultran jälkeen neuvolasta menisi tieto odottavan äidin sairaalaan, että milloin on laskettu aika. Toki jokainen vauva syntyy silloin kun syntyy, lasketusta ajasta viis, mutta tuosta saisi synnytyslaitos jotain osviittaa siitä, kuinka paljon on missäkin kuussa odotettavissa synnyttäjiä, että voisi ehkä jakaa henkilöstöresursseja sen mukaan.

Eihän sitä rakenneultraa missään neuvolassa tehdä, vaan siellä sairaalassa, joten kyllä heillä on tiedossa kuinka moni on tulossa synnyttämään.

Pääkaupunkiseudulla ultra tehdään ainakin ihan erillisessä Sikiöseulontayksikössä, ei sairaalassa. Eli neuvolan kautta se tieto varmasti parhaiten menisi. 

Se sikiöseulontayksikkö on tavallaan Naikkarin alainen, sen yksi sivupiste. Kyllä sen tiedon pitäisi sieltä kulkea.

Ei mitään "tavallaan", vaan HUSin yksikkö, kuten alueen synnytyssairaalatkin. Ja tieto kulkee kyllä, niihin ne kaikki ennakoinnit pohjaa.

Vela N38 kirjoitti:

Eihän tähän voi muuta sanoa kuin ihmetellä miksi kukaan enää suostuu synnyttämään ylipäätään! Ehkäisy on ja kaikki tietää miten hirveää synnytys on.

Miesten kohtelu on parempaa kuin naisten, yhdestä syystä: miehet ei suostu huonoon! Kaikki ongelmat korjaantuu sillä, että naiset ei suostu synnyttämään.

Mutta kun te kuitenkin suostutte. Ja sitten on traumaperäinen stressihäiriö, joka estää vaatimasta omia oikeuksia huonon kohtelun vuoksi, kun psyyke haluaa vain unohtaa.

Oikein harmittaa kun suuri osa naisista pilaa muidenkin mahdollisuudet asialliseen kohteluun, suostumalla kaikkeen mukisematta.

Sellainen kupla taas siellä. 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pitkälle pärjää kotona, ongelma on juuri se että ängetään ajoissa osastolle.. Sen takia ei ole tilaa. Näin kätilönä huvittaa ensikertalaiset joilla muka niin kipeää tekee supistukset ja heti pitäisi saada kaikki apu. Muutama h kotona muuttaa mielen!

Sivistysvaltiossa, jossa korkeatasoinen terveydenhuolto voisi ajatella, että nyky tietämyksellä synnytyksestä saisi turvalliselta ja hyvältä tuntuvan kokemuksen, asianmukaisine kivunlievityksineen jos tuleva äiti niin kokee tarvitsevansa / tahtoo. 

Onko Suomi konkassa jos enemmän tukea tarvitseva ja pelkäävä synnyttäjä viettääkin sairaalassa aikaa 1 vuorokauden enemmän ? 

VIhamielinen ja väheksyvä, liukuhihna-asenne kuulostaa joltain aivan itä-naapurin menneisyyden toimintatavalta. Kun ei ole mitään kunnioitusta ja yhteiskunta VIHAA lapsia ja lapsiperheitä.

Jos noin paljon pelkäänja kaipaa tukea di ole valmis äidiksi.

Kiinnostaisi tietää onko asiat sitten vaikka Ruotsissa ja Tanskassa paremmin mitä täällä? Näin vain jotain uutisointia aiemmin viime viikolla, että tanskalaiset sairaanhoitajat oli myös lakkoilleet, että varmaan ihan yhtälainen kuormitus yleensäkin sairaanhoidossa on nyt ollut muuallakin kuin Suomessa. 

- en ole vielä koskaan synnyttänyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pitkälle pärjää kotona, ongelma on juuri se että ängetään ajoissa osastolle.. Sen takia ei ole tilaa. Näin kätilönä huvittaa ensikertalaiset joilla muka niin kipeää tekee supistukset ja heti pitäisi saada kaikki apu. Muutama h kotona muuttaa mielen!

Sivistysvaltiossa, jossa korkeatasoinen terveydenhuolto voisi ajatella, että nyky tietämyksellä synnytyksestä saisi turvalliselta ja hyvältä tuntuvan kokemuksen, asianmukaisine kivunlievityksineen jos tuleva äiti niin kokee tarvitsevansa / tahtoo. 

Onko Suomi konkassa jos enemmän tukea tarvitseva ja pelkäävä synnyttäjä viettääkin sairaalassa aikaa 1 vuorokauden enemmän ? 

VIhamielinen ja väheksyvä, liukuhihna-asenne kuulostaa joltain aivan itä-naapurin menneisyyden toimintatavalta. Kun ei ole mitään kunnioitusta ja yhteiskunta VIHAA lapsia ja lapsiperheitä.

Jos noin paljon pelkäänja kaipaa tukea di ole valmis äidiksi.

Sinäkö noin kapeakatseisena henkilönä taas olet sopiva?

Muualla asiat on huonommin. Suomi on maailman ainut maa jossa ilmainen neuvola. Muualla äidit ovat täysin omillaan ilman apua ja tukea. Ja me kohtaamme valittaa.