Miksei 25-30v sinkkumiehiä ole missään

Täällä on yksi. Ainiin! Köyhä mies ei kelpaa yhdellekään naiselle. Carry on…

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi 29v sinkkumies. Muutin juuri takaisin Suomeen (Helsinkiin), oon asunut viimeiset 10 vuotta ulkomailla parissa eri Euroopan maassa. Olen korkeakoulutettu, hyvätuloinen, kielitaitoinen, matkustelusta (yllätys) kiinnostunut. En ole myöskään mikään IT-mies vaan alani on yhteiskuntatieteellisellä puolella. Mielelläni etsisin kavereita ja puolisoa Helsingistä nyt kun olen tänne asettunut. Taidan tehdä lähipäivinä itselleni profiilin Tinderiin, voi olla että tavataan siellä;)

Oot mun

N27

Keskiverto helsinkiläinen mies

- Käynyt korkeakoulun, mutta päässä ei silti liiku mitään

- Harrastaa jotain frisbeegolffia, salilla käyntiä tai muuta mitäänsanomatonta "lajia"

- Lukee kirjoja, jotta voi sanoa lukevansa kirjoja

- Käy ravintoloissa elvistelemässä ja besserwisseröimässä (ei malta olla kertomatta mitä tarkoittaa umami)

- Kohtelee naisia kuin roskaa 

- Ostaa vaatteita enemmän kuin naiset

- Ylimielinen nauru

Vierailija kirjoitti:

Keskiverto helsinkiläinen mies

- Käynyt korkeakoulun, mutta päässä ei silti liiku mitään

- Harrastaa jotain frisbeegolffia, salilla käyntiä tai muuta mitäänsanomatonta "lajia"

- Lukee kirjoja, jotta voi sanoa lukevansa kirjoja

- Käy ravintoloissa elvistelemässä ja besserwisseröimässä (ei malta olla kertomatta mitä tarkoittaa umami)

- Kohtelee naisia kuin roskaa 

- Ostaa vaatteita enemmän kuin naiset

- Ylimielinen nauru

Terveisin ylipainoinen palstamamma?

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tämän kommentin jo toiseen samalaiseen keskusteluun, mutta keskustelu kuoli välittömästi kommenttini jälkeen, joten jaan sen uudelleen tässä.

Voin kertoa missä neljä sinkkukaveriani ovat. He ovat kaikki muutaman vuoden etäisyydellä 28 ikävuodesta, molemmissa suunnissa.

Yksi työskentelee yliopistolla ja harrastaa frisbeegolfia ja kestävyysurheilua. Jotain käsityö- ja musiikkijuttujakin tekee, mutta ei käy baareissa tai keikoilla. Hänet voi löytää yksin tai kavereidensa kanssa näiden aktiviteettien parista. Töistäkin hänet on helppo löytää, koska hän on siellä paljon esillä. Lisäksi hänellä on huoliteltu profiili useammassa treffipalvelussa. Hän ei ole koskaan seurustellut, mutta haluaa löytää elämänkumppanin ja perustaa perheen.

Toinen työskentelee jossain data-analytiikkafirmassa ja harrastaa myös frisbeegolfia. Lisäksi hän pelaa video- ja lautapelejä sekä mökkeilee. Tavallisina aikoina hänet voi löytää toisinaan baareista tai puistoista hengaamasta. Hänelläkin on profiili jossain treffipalvelussa, mutta en ole nähnyt sitä. Hänellä on ollut muutama seurustelusuhde ja, vaikka irtosuhteet vielä kiinnostavatkin, hän haluaisi myös oman perheen.

Kolmas opiskelee, työskentelee ohjelmistokehittäjänä ja viettää vapaa-aikansa seinäkiipeilyn, videopelien ja metsästyksen parissa. Suurin osa hänen ajastaan menee juurikin kotona opiskellessa, töissä tai harrastusseuroissa. Hän ei halua käyttää treffipalveluja, koska on nähnyt millaista kärsimystä se yleensä on, erityisesti miehille. Hän ei ole koskaan seurustellut, vaikka ilmeisesti vähän haluaisi. Perheen perustamisesta hän ei osaa sanoa vielä mitään.

Neljäs työskentelee jossain toisella paikkakunnalla sijaitsevassa ohjelmistoyrityksessä ja vapaa-ajallaan pelaa videopelejä, lenkkeilee, käy kuntosalilla ja tekee jotain kulttuurijuttuja. En oikeastaan tiedä miten hän viettää päivänsä, mutta otaksuisin, että hän ei käy juuri muualla kuin töissä ja kotona. Hän on ollut kerran aikaisemmin parisuhteessa, mutta traumatisoitui erosta niin pahasti, että ei halua enää yrittää. Perhehaaveetkin tuhoutuivat siinä samalla.

Ratkaisu taitaa siis olla aloittaa liikuntaharrastus seurassa, vaihtaa työpaikkaa tai tehdä deittiprofiili. Ei kuulosta kovin vaikealta.

Täällä ois 24v sinkkumies, liikunnallinen ja hyväntahtoinen

Kelpaako 30v kahden lapsen yh-sinkkumies?

Itsekin haluaisin kovasti löytää elämänkumppanin ja perustaa perheen. Valitettavasti olen kuitenkin uusien tuttavuuksien seurassa sen verran ujo, että se tuntuu olevan mahdoton tehtävä. Jos joku tuntematon yrittää lähestyä niin menen lukkoon ja lähestulkoon pakenen paikalta. Ja itsehän en tietenkään osaa ketään lähestyä. Baareissa en viihdy ja tinderiin en mene.

-nainen 27v

Vierailija kirjoitti:

Itsekin haluaisin kovasti löytää elämänkumppanin ja perustaa perheen. Valitettavasti olen kuitenkin uusien tuttavuuksien seurassa sen verran ujo, että se tuntuu olevan mahdoton tehtävä. Jos joku tuntematon yrittää lähestyä niin menen lukkoon ja lähestulkoon pakenen paikalta. Ja itsehän en tietenkään osaa ketään lähestyä. Baareissa en viihdy ja tinderiin en mene.

-nainen 27v

ootko neitsyt

Enpä viitsi enää vastailla tähän ketjuun, kun alettiin ikäviksi toisille. Tämä on viimeisin kommenttini tähän ketjuun ja oon kai sitten aivan paska luuseri, kun olen jumittunut kotipaikkakunnalleni.

M28

Itse (N27) olen ollut nyt kolmisen vuotta pois markkinoilta, mutta voin sanoa että tuon ikäisiä miehiä oli silloin vaikea löytää kun vielä etsin! Omani löysin sitten lopulta tylsästi Tinderistä vaikka yritin kyllä vaikka ja mitä muuta. Miehet ja naiset hengaavat aika paljon omissa porukoissaan omissa harrastuksissaan ja introvertimmat tapaukset paljon ihan vaan kotosalla. Vaikka Tinder onkin todella turhauttava, niin ainakin siellä tietää että ne ihmiset ovat useimmiten jonkinlaista seuraa etsimässä. Sitten vain pitää selvittää ovatko aikeet samanlaiset ja tullaanko juttuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin haluaisin kovasti löytää elämänkumppanin ja perustaa perheen. Valitettavasti olen kuitenkin uusien tuttavuuksien seurassa sen verran ujo, että se tuntuu olevan mahdoton tehtävä. Jos joku tuntematon yrittää lähestyä niin menen lukkoon ja lähestulkoon pakenen paikalta. Ja itsehän en tietenkään osaa ketään lähestyä. Baareissa en viihdy ja tinderiin en mene.

-nainen 27v

ootko neitsyt

Ikävä kyllä se juna on jo mennyt. Olisiko muuten kelvannut? ;D

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tämän kommentin jo toiseen samalaiseen keskusteluun, mutta keskustelu kuoli välittömästi kommenttini jälkeen, joten jaan sen uudelleen tässä.

Voin kertoa missä neljä sinkkukaveriani ovat. He ovat kaikki muutaman vuoden etäisyydellä 28 ikävuodesta, molemmissa suunnissa.

Yksi työskentelee yliopistolla ja harrastaa frisbeegolfia ja kestävyysurheilua. Jotain käsityö- ja musiikkijuttujakin tekee, mutta ei käy baareissa tai keikoilla. Hänet voi löytää yksin tai kavereidensa kanssa näiden aktiviteettien parista. Töistäkin hänet on helppo löytää, koska hän on siellä paljon esillä. Lisäksi hänellä on huoliteltu profiili useammassa treffipalvelussa. Hän ei ole koskaan seurustellut, mutta haluaa löytää elämänkumppanin ja perustaa perheen.

Toinen työskentelee jossain data-analytiikkafirmassa ja harrastaa myös frisbeegolfia. Lisäksi hän pelaa video- ja lautapelejä sekä mökkeilee. Tavallisina aikoina hänet voi löytää toisinaan baareista tai puistoista hengaamasta. Hänelläkin on profiili jossain treffipalvelussa, mutta en ole nähnyt sitä. Hänellä on ollut muutama seurustelusuhde ja, vaikka irtosuhteet vielä kiinnostavatkin, hän haluaisi myös oman perheen.

Kolmas opiskelee, työskentelee ohjelmistokehittäjänä ja viettää vapaa-aikansa seinäkiipeilyn, videopelien ja metsästyksen parissa. Suurin osa hänen ajastaan menee juurikin kotona opiskellessa, töissä tai harrastusseuroissa. Hän ei halua käyttää treffipalveluja, koska on nähnyt millaista kärsimystä se yleensä on, erityisesti miehille. Hän ei ole koskaan seurustellut, vaikka ilmeisesti vähän haluaisi. Perheen perustamisesta hän ei osaa sanoa vielä mitään.

Neljäs työskentelee jossain toisella paikkakunnalla sijaitsevassa ohjelmistoyrityksessä ja vapaa-ajallaan pelaa videopelejä, lenkkeilee, käy kuntosalilla ja tekee jotain kulttuurijuttuja. En oikeastaan tiedä miten hän viettää päivänsä, mutta otaksuisin, että hän ei käy juuri muualla kuin töissä ja kotona. Hän on ollut kerran aikaisemmin parisuhteessa, mutta traumatisoitui erosta niin pahasti, että ei halua enää yrittää. Perhehaaveetkin tuhoutuivat siinä samalla.

Mistä löydän näitä miehiä? Olisivat mun unelmamiehiä. En halua häntäheikkiä, mutta tinderissä on tullut vastaan vain pelimiehiä. Jopa perusnäköinen kalamies osoittautui pelimieheksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tämän kommentin jo toiseen samalaiseen keskusteluun, mutta keskustelu kuoli välittömästi kommenttini jälkeen, joten jaan sen uudelleen tässä.

Voin kertoa missä neljä sinkkukaveriani ovat. He ovat kaikki muutaman vuoden etäisyydellä 28 ikävuodesta, molemmissa suunnissa.

Yksi työskentelee yliopistolla ja harrastaa frisbeegolfia ja kestävyysurheilua. Jotain käsityö- ja musiikkijuttujakin tekee, mutta ei käy baareissa tai keikoilla. Hänet voi löytää yksin tai kavereidensa kanssa näiden aktiviteettien parista. Töistäkin hänet on helppo löytää, koska hän on siellä paljon esillä. Lisäksi hänellä on huoliteltu profiili useammassa treffipalvelussa. Hän ei ole koskaan seurustellut, mutta haluaa löytää elämänkumppanin ja perustaa perheen.

Toinen työskentelee jossain data-analytiikkafirmassa ja harrastaa myös frisbeegolfia. Lisäksi hän pelaa video- ja lautapelejä sekä mökkeilee. Tavallisina aikoina hänet voi löytää toisinaan baareista tai puistoista hengaamasta. Hänelläkin on profiili jossain treffipalvelussa, mutta en ole nähnyt sitä. Hänellä on ollut muutama seurustelusuhde ja, vaikka irtosuhteet vielä kiinnostavatkin, hän haluaisi myös oman perheen.

Kolmas opiskelee, työskentelee ohjelmistokehittäjänä ja viettää vapaa-aikansa seinäkiipeilyn, videopelien ja metsästyksen parissa. Suurin osa hänen ajastaan menee juurikin kotona opiskellessa, töissä tai harrastusseuroissa. Hän ei halua käyttää treffipalveluja, koska on nähnyt millaista kärsimystä se yleensä on, erityisesti miehille. Hän ei ole koskaan seurustellut, vaikka ilmeisesti vähän haluaisi. Perheen perustamisesta hän ei osaa sanoa vielä mitään.

Neljäs työskentelee jossain toisella paikkakunnalla sijaitsevassa ohjelmistoyrityksessä ja vapaa-ajallaan pelaa videopelejä, lenkkeilee, käy kuntosalilla ja tekee jotain kulttuurijuttuja. En oikeastaan tiedä miten hän viettää päivänsä, mutta otaksuisin, että hän ei käy juuri muualla kuin töissä ja kotona. Hän on ollut kerran aikaisemmin parisuhteessa, mutta traumatisoitui erosta niin pahasti, että ei halua enää yrittää. Perhehaaveetkin tuhoutuivat siinä samalla.

Mistä löydän näitä miehiä? Olisivat mun unelmamiehiä. En halua häntäheikkiä, mutta tinderissä on tullut vastaan vain pelimiehiä. Jopa perusnäköinen kalamies osoittautui pelimieheksi.

Olisi perin tahditonta jakaa muiden ihmisten yhteystietoja tai harrastusseurojen nimiä ja aikatauluja ilman heidän lupaansa, joten en halua tehdä niin. Kysyin kuitenkin mainitsemiltani henkilöiltä täsmällisemmin mistä heidät voi löytää.

Ensimmäinen on aktiivinen yhdessä käsityöseurassa sekä työhönsä liittyvillä foorumeilla ja hänellä on profiili Tinderissä ja OkCupidissa. Kyseiseen seuraan ei kuulu naisia. Hänen profiilinsa eivät myöskään kerää minkäänlaista huomiota, jos ei lasketa seksiseuraa hakevia ja thaimaalaisia onnenonkijoita. Joudut siis liittymään samaan seuraan, etsimään hänen profiilinsa jostain tai jututtamaan häntä lenkkipolulla.

Toinen käy lautapeliseurassa ja käyttää aktiivisesti Facebookia ja Tinderiä. Nettipelien ja streamien parissakin hän viettää aikaa, keskustellen muiden osallistujien kanssa. Hän on joskus löytänyt seuraa aktiviteettiensa kautta, mutta naiset ovat hänenkin harrastuksissaan harvinaisuus. Joudut taas kerran liittymään sopivaan seuraan, etsimään hänen profiilinsa jostain tai törmäämään häneen baarissa. Lenkkipolulta häntä et löydä.

Kolmannen ja neljännen löydät vain töistä, kotoa tai salilta. Heidän työpaikoillaan on tyypillisesti vain miehiä ja keski-ikäisiä naisia, joten ensimmäinen ei taida onnistua. Myös kotoa hakeminen olisi kuulemma lievästi ahdistavaa. Ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on salilla jututtaminen. Onneksi he ovat ainakin puheliaita tuntemattomienkin ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tämän kommentin jo toiseen samalaiseen keskusteluun, mutta keskustelu kuoli välittömästi kommenttini jälkeen, joten jaan sen uudelleen tässä.

Voin kertoa missä neljä sinkkukaveriani ovat. He ovat kaikki muutaman vuoden etäisyydellä 28 ikävuodesta, molemmissa suunnissa.

Yksi työskentelee yliopistolla ja harrastaa frisbeegolfia ja kestävyysurheilua. Jotain käsityö- ja musiikkijuttujakin tekee, mutta ei käy baareissa tai keikoilla. Hänet voi löytää yksin tai kavereidensa kanssa näiden aktiviteettien parista. Töistäkin hänet on helppo löytää, koska hän on siellä paljon esillä. Lisäksi hänellä on huoliteltu profiili useammassa treffipalvelussa. Hän ei ole koskaan seurustellut, mutta haluaa löytää elämänkumppanin ja perustaa perheen.

Toinen työskentelee jossain data-analytiikkafirmassa ja harrastaa myös frisbeegolfia. Lisäksi hän pelaa video- ja lautapelejä sekä mökkeilee. Tavallisina aikoina hänet voi löytää toisinaan baareista tai puistoista hengaamasta. Hänelläkin on profiili jossain treffipalvelussa, mutta en ole nähnyt sitä. Hänellä on ollut muutama seurustelusuhde ja, vaikka irtosuhteet vielä kiinnostavatkin, hän haluaisi myös oman perheen.

Kolmas opiskelee, työskentelee ohjelmistokehittäjänä ja viettää vapaa-aikansa seinäkiipeilyn, videopelien ja metsästyksen parissa. Suurin osa hänen ajastaan menee juurikin kotona opiskellessa, töissä tai harrastusseuroissa. Hän ei halua käyttää treffipalveluja, koska on nähnyt millaista kärsimystä se yleensä on, erityisesti miehille. Hän ei ole koskaan seurustellut, vaikka ilmeisesti vähän haluaisi. Perheen perustamisesta hän ei osaa sanoa vielä mitään.

Neljäs työskentelee jossain toisella paikkakunnalla sijaitsevassa ohjelmistoyrityksessä ja vapaa-ajallaan pelaa videopelejä, lenkkeilee, käy kuntosalilla ja tekee jotain kulttuurijuttuja. En oikeastaan tiedä miten hän viettää päivänsä, mutta otaksuisin, että hän ei käy juuri muualla kuin töissä ja kotona. Hän on ollut kerran aikaisemmin parisuhteessa, mutta traumatisoitui erosta niin pahasti, että ei halua enää yrittää. Perhehaaveetkin tuhoutuivat siinä samalla.

Mistä löydän näitä miehiä? Olisivat mun unelmamiehiä. En halua häntäheikkiä, mutta tinderissä on tullut vastaan vain pelimiehiä. Jopa perusnäköinen kalamies osoittautui pelimieheksi.

Olisi perin tahditonta jakaa muiden ihmisten yhteystietoja tai harrastusseurojen nimiä ja aikatauluja ilman heidän lupaansa, joten en halua tehdä niin. Kysyin kuitenkin mainitsemiltani henkilöiltä täsmällisemmin mistä heidät voi löytää.

Ensimmäinen on aktiivinen yhdessä käsityöseurassa sekä työhönsä liittyvillä foorumeilla ja hänellä on profiili Tinderissä ja OkCupidissa. Kyseiseen seuraan ei kuulu naisia. Hänen profiilinsa eivät myöskään kerää minkäänlaista huomiota, jos ei lasketa seksiseuraa hakevia ja thaimaalaisia onnenonkijoita. Joudut siis liittymään samaan seuraan, etsimään hänen profiilinsa jostain tai jututtamaan häntä lenkkipolulla.

Toinen käy lautapeliseurassa ja käyttää aktiivisesti Facebookia ja Tinderiä. Nettipelien ja streamien parissakin hän viettää aikaa, keskustellen muiden osallistujien kanssa. Hän on joskus löytänyt seuraa aktiviteettiensa kautta, mutta naiset ovat hänenkin harrastuksissaan harvinaisuus. Joudut taas kerran liittymään sopivaan seuraan, etsimään hänen profiilinsa jostain tai törmäämään häneen baarissa. Lenkkipolulta häntä et löydä.

Kolmannen ja neljännen löydät vain töistä, kotoa tai salilta. Heidän työpaikoillaan on tyypillisesti vain miehiä ja keski-ikäisiä naisia, joten ensimmäinen ei taida onnistua. Myös kotoa hakeminen olisi kuulemma lievästi ahdistavaa. Ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on salilla jututtaminen. Onneksi he ovat ainakin puheliaita tuntemattomienkin ihmisten kanssa.

Harvinaisen suoraa ja ratkaisukeskeistä juttua. Tämä ei ole tervetullutta vauvapalstalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ja mitä aloittajalla on yhdellekään miehelle tarjottavana?

Mukavaa ja fiksua seuraa, läheisyyttä, rakkautta. Sitä samaa kuin muillakin naisilla?

Tosi harvalla

Vierailija kirjoitti:

Keskiverto helsinkiläinen mies

- Käynyt korkeakoulun, mutta päässä ei silti liiku mitään

- Harrastaa jotain frisbeegolffia, salilla käyntiä tai muuta mitäänsanomatonta "lajia"

- Lukee kirjoja, jotta voi sanoa lukevansa kirjoja

- Käy ravintoloissa elvistelemässä ja besserwisseröimässä (ei malta olla kertomatta mitä tarkoittaa umami)

- Kohtelee naisia kuin roskaa 

- Ostaa vaatteita enemmän kuin naiset

- Ylimielinen nauru

Tunnen muutaman helsinkiläisen miehen jotka aika hyvin vastaavat kuvaustasi. Näillä kyseisillä miehillä on naisia koko ajan kierrossa, eli kysyntää ainakin heille on enemmän kuin tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Itse (N27) olen ollut nyt kolmisen vuotta pois markkinoilta, mutta voin sanoa että tuon ikäisiä miehiä oli silloin vaikea löytää kun vielä etsin!

Montako vuotta etsit löytämättä?

Vierailija kirjoitti:

Itsekin haluaisin kovasti löytää elämänkumppanin ja perustaa perheen. Valitettavasti olen kuitenkin uusien tuttavuuksien seurassa sen verran ujo, että se tuntuu olevan mahdoton tehtävä. Jos joku tuntematon yrittää lähestyä niin menen lukkoon ja lähestulkoon pakenen paikalta. Ja itsehän en tietenkään osaa ketään lähestyä. Baareissa en viihdy ja tinderiin en mene.

-nainen 27v

Kuin oma viestini. Olen vielä samanikäinen nainen. Ujo olen itsekin ja jo pelkkä kaverien löytäminen vaikeaa. Uusiin ihmisiin tutustuminen hidasta. Menneisyydellä vaikutusta tähän ja oma persoona aika introvertti. Minäkään en oikein uskalla lähestyä ketään ja mietin liikaa sitä, että kuka minutkin seuraansa haluaisi. Toisaalta olisi kiva jos joku lähestyisi, mutta varmaan silloin toimisin ihan hassusti ja en tietäisi mitä sanoa. Baareissa en ole suoraan sanoen käynyt koskaan ja tinderiä en voi edes harkita, kun ei se sopisi minulle. Tutustun niin hitaasti, että ei ole minun paikkani.

Asun itse nyt monen asian vuoksi pienellä paikkakunnalla ja en käy paljon missään. Pari ikäistäni sinkkua tiedän. Tosin monilla jo täällä perhe ja monta lasta. Ovat olleet monia vuosia jo naimisissa. Sinkkumiehiä tiedän pari, mutta siitä on pitkä matka seurusteluun jos pelkkä tutustuminen vaikeaa. Syytän siis paljon itseäni ja tuskin tämä kaikki paranisi, vaikka asuisin missä. Ehkä pitäisi silti tavata paljon enemmän ihmisiä, koska huomaan sen, että seura piristää ja joskus puhun paljonkin. Jokin aluksi ystävyyspohjainen suhde olisi ehkä minulle hyvä. Muuten tuskin koskaan kumppania löydän. En ole edes kovin nirso ja kriteerit melko pienet. Tärkeintä, että kohtelee muita hyvin ja on mukava ihminen.

Joskus herään siihen, että olen jo näin "vanha". En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa tätä kirjoittaessa. Ehkä oma elämäni menee vähän toisin kuin jonkun muun jos en mitään vähän samanlaista ja outoa löydä. En siis itse ole koskaan seurustellut. Mietin joskus, että luovutan itsekin jos minusta ei vaan ole mihinkään suhteeseen. Joillekin kaikki näköjään paljon helpompaa. En silti ole katkera koska en halua olla taakka kenellekään. Muuten yritän olla ihan toisia hyvin kohteleva, mutta liian ujo ja liikaa jo ollut yksinkin. Jos joku haluaa hyvän vaihtoehdon niin en varmaan ole ensimmäisten joukossa ja ymmärrän sen hyvin. En tiedä sitten osaanko kaivata kumppania niin paljon, mutta onhan välillä surullinen olo. Nuorempana kun ajatteli kaiken menevän vähän toisin. Niin kuin kirjoitin niin menneisyyden kokemuksilla paljon vaikutusta kaikkeen ja siihen miten ihmisten kanssa toimin ja itseni näen. Tuskin ilman niidenkään vaikutusta olisin se rohkein ihminen silti, mutta ehkä luottaisin paremmin. itseeni. Tosin tarkoitus ei ole valittaa ja muillakin varmaan vaikeaa. Jopa niillä rohkeilla.

Omia lapsia en koskaan halua ja ehkä tämäkin vielä yksi asia, josta välillä mietin, että onko oikein haluta kumppania jos ei perhettä halua. Samalla tietysti sekin asia, että joku yrittää niin paljon ja itse en saisi valittaa jos ei ole rohkeutta ja edes mitään kunnon yritystä tutustua muihin. Ei se tilanne näin muutu. Ylipitkien viestien kirjoitus taas onnistuu näköjään liiankin hyvin. Saa nähdä jos joku outo ja ujo tarpeeksi kärsivällinen tyyppi haluaa tälläisen tapaukseen tutustua.

(täytyy lähettää nyt viesti ennenkuin alan katumaan)

Toinen N27.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin haluaisin kovasti löytää elämänkumppanin ja perustaa perheen. Valitettavasti olen kuitenkin uusien tuttavuuksien seurassa sen verran ujo, että se tuntuu olevan mahdoton tehtävä. Jos joku tuntematon yrittää lähestyä niin menen lukkoon ja lähestulkoon pakenen paikalta. Ja itsehän en tietenkään osaa ketään lähestyä. Baareissa en viihdy ja tinderiin en mene.

-nainen 27v

Kuin oma viestini. Olen vielä samanikäinen nainen. Ujo olen itsekin ja jo pelkkä kaverien löytäminen vaikeaa. Uusiin ihmisiin tutustuminen hidasta. Menneisyydellä vaikutusta tähän ja oma persoona aika introvertti. Minäkään en oikein uskalla lähestyä ketään ja mietin liikaa sitä, että kuka minutkin seuraansa haluaisi. Toisaalta olisi kiva jos joku lähestyisi, mutta varmaan silloin toimisin ihan hassusti ja en tietäisi mitä sanoa. Baareissa en ole suoraan sanoen käynyt koskaan ja tinderiä en voi edes harkita, kun ei se sopisi minulle. Tutustun niin hitaasti, että ei ole minun paikkani.

Asun itse nyt monen asian vuoksi pienellä paikkakunnalla ja en käy paljon missään. Pari ikäistäni sinkkua tiedän. Tosin monilla jo täällä perhe ja monta lasta. Ovat olleet monia vuosia jo naimisissa. Sinkkumiehiä tiedän pari, mutta siitä on pitkä matka seurusteluun jos pelkkä tutustuminen vaikeaa. Syytän siis paljon itseäni ja tuskin tämä kaikki paranisi, vaikka asuisin missä. Ehkä pitäisi silti tavata paljon enemmän ihmisiä, koska huomaan sen, että seura piristää ja joskus puhun paljonkin. Jokin aluksi ystävyyspohjainen suhde olisi ehkä minulle hyvä. Muuten tuskin koskaan kumppania löydän. En ole edes kovin nirso ja kriteerit melko pienet. Tärkeintä, että kohtelee muita hyvin ja on mukava ihminen.

Joskus herään siihen, että olen jo näin "vanha". En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa tätä kirjoittaessa. Ehkä oma elämäni menee vähän toisin kuin jonkun muun jos en mitään vähän samanlaista ja outoa löydä. En siis itse ole koskaan seurustellut. Mietin joskus, että luovutan itsekin jos minusta ei vaan ole mihinkään suhteeseen. Joillekin kaikki näköjään paljon helpompaa. En silti ole katkera koska en halua olla taakka kenellekään. Muuten yritän olla ihan toisia hyvin kohteleva, mutta liian ujo ja liikaa jo ollut yksinkin. Jos joku haluaa hyvän vaihtoehdon niin en varmaan ole ensimmäisten joukossa ja ymmärrän sen hyvin. En tiedä sitten osaanko kaivata kumppania niin paljon, mutta onhan välillä surullinen olo. Nuorempana kun ajatteli kaiken menevän vähän toisin. Niin kuin kirjoitin niin menneisyyden kokemuksilla paljon vaikutusta kaikkeen ja siihen miten ihmisten kanssa toimin ja itseni näen. Tuskin ilman niidenkään vaikutusta olisin se rohkein ihminen silti, mutta ehkä luottaisin paremmin. itseeni. Tosin tarkoitus ei ole valittaa ja muillakin varmaan vaikeaa. Jopa niillä rohkeilla.

Omia lapsia en koskaan halua ja ehkä tämäkin vielä yksi asia, josta välillä mietin, että onko oikein haluta kumppania jos ei perhettä halua. Samalla tietysti sekin asia, että joku yrittää niin paljon ja itse en saisi valittaa jos ei ole rohkeutta ja edes mitään kunnon yritystä tutustua muihin. Ei se tilanne näin muutu. Ylipitkien viestien kirjoitus taas onnistuu näköjään liiankin hyvin. Saa nähdä jos joku outo ja ujo tarpeeksi kärsivällinen tyyppi haluaa tälläisen tapaukseen tutustua.

(täytyy lähettää nyt viesti ennenkuin alan katumaan)

Toinen N27.

Käytän itse Tinderiä, vaikka haluankin tutustua hitaasti, pysyen ensiksi kavereina ainakin vuoden verran. Voit kuvitella miten kova vienti minulla on tämän ansiosta (ei minkäänlainen). Olisipa nykyaikana muitakin tapoja löytää sinkkuja, varsinkin kun naiset ovat niin usein täysin toimettomia.

t. M30