Suomessa moni sukunimi loppuu -nen. Mikä olisi englanninkielinen vastine?

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:58"]-nen on diminutiivi. Englanniksi vastaava on -ie tai -y. 

Sukunimessä siis esim. Smithy/Smithie. Käytetään vain lempinimissä, ei virallisesti. 

[/quote]

Suomalaisissa sukunimissä -nen pääte ei ole diminutiivi. Se kuvaa ominaisuutta. Eli virtanen ei ole pieni virta, vaan paikka, missä on virta.

[/quote]

Ohiksena muuten vastaan, että kyllä on diminutiivi. Esim. Saukkonen tarkoittaa pientä saukkoa. Yhtenä esimerkkinä.

Jenkeissä ei ole varsinaisesti periamerikkalaisia sukunimi, koska kaikki ovat tulleet muualta.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 21:44"]Dominguez, Martinez, Rodriguez.

[/quote]

Idiootti.

21: Kyllä nuo yhdysvaltalaisia nimiä ovat, vaikka eivät englanninkielisiä (mitä ap kysyi). Taitaisivat nauraa sinulle, jos menisit väittämään, että vain englantilaisten jälkeläiset ovat oikeita amerikkalaisia.

http://names.mongabay.com/most_common_surnames.htm

Aika usein on son tai man päätteisiä

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 22:07"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 22:00"][quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 21:51"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 21:44"]

Dominguez, Martinez, Rodriguez.

[/quote]

Nämä kyllä latinonimiä, ei enkkunimiä

[/quote]On kylla USAlaisia nimia.

[/quote]

Ei ole. Sama kun sanoisi että Broström on suomalainen sukunimi. Ei ole, sitä esiintyy suomalaisilla mutta sukunimi on ruotsinkielinen. Niin kuin Diaz on latinanimi. Ja van der Woodsenit ovat hollantilaisia. Mutta Vanderbild on yankee-nimi.

[/quote] Voi luoja! Se on ensinnakin Vanderbilt ja ihan hollantilainen nimi, alkuperainen kirjoitusasu on Van der Bilt.

Nuo Rodriguezit heitin ihan huumorina mutta unohdin taysin etta ei talla palstalla huumori kuki, ainoastaan kamala (usein vaaralla tiedolla) "pateminen".

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 21:08"]

Sanoisin, että -ton. Hamilton, washington, middleton... Mutta ei niin yleinen miuhin verrattuna kuin -nen. Joka muuten on diminutiivin lisäksi koti-tai muuta lähtöpaikkaa ilmaiseva liite, samoin kuin -lainen. Lahtinen on tyyppi, joka on lahden pohjukasta kotoisin jne.

[/quote]

Myös -ey, esim. Oxley, Wheatley.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 22:06"]Englanninkielisistä nimistä en tiedä, mutta juutalaisissa nimissä se tuntuu olevan -stein ja gruusialaisissa -svili.

[/quote]

Gruusia on nykyään Georgia.

Ei oo... Smith tarkottaa seppää

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:58"]-nen on diminutiivi. Englanniksi vastaava on -ie tai -y. 

Sukunimessä siis esim. Smithy/Smithie. Käytetään vain lempinimissä, ei virallisesti.

Suomalaisissa sukunimissä -nen pääte ei ole diminutiivi. Se kuvaa ominaisuutta. Eli virtanen ei ole pieni virta, vaan paikka, missä on virta.

Ohiksena muuten vastaan, että kyllä on diminutiivi. Esim. Saukkonen tarkoittaa pientä saukkoa. Yhtenä esimerkkinä.

Lautanen.

Tarkoittaa lasta / poikaa.

-nen päätteiset sukunimet (osa niistä) ovat muuten koko maapallon vanhimpia käytössä olevia nimiä.

"Korhonen" saa ihan eri sävyn, kun kertoo, että se on nimenä vanhempi kuin yksikään Euroopan kuninkaallisista suvuista....

Ihan siksi että joku muukin etsii tätä aihetta, ja vauva-forumiltahan aina löytyy totuus kaikesta (jos osaa vaan erotella sen runsaan paskan seasta), niin laitanpa selvittelyni tuloksen tänne:

-nen pääte sukunimissä todellakin on deminutiivi (myös diminutiivi), eli kuvaa pienennystä tai vähättelyä:

https://yle.fi/uutiset/3-7658371

https://www.hs.fi/nyt/art-2000006304164.html

Ja ihan sama vaikka tämän vanhan ketjun aloittaja ei hakenutkaan kirjaimellista vastinetta -nen päätteelle, niin minäpä hain sellaista, ja varmaan moni muukin. Deminutiivisia päätteitä englannissa ovat -let, -ling, -ette, -kin, -y tai -ie. Kaksi jälkimmäistä ovat yleisimpiä nimissä. Mutta ylipäätään näiden soveltamisessa pitää olla tarkkana, koska usein niillä voi olla jo vakiintuneita merkityksiä, jotka eivät olekaan deminutiivisia. Esimerkiksi, itse aloin miettimään sukunimen Kokkonen vastinetta englanniksi. Kokkohan on bonfire, mutta mikäpä voisi olla deminutiivinen "fire"? Firelet tarkoittaa (metsäpalon) tulirintaman eteneviä kielekkeitä. Firey/firie on palomies ja firette olisi palonainen eli naispuolinen palomies. Firekin ja fireling ovat fantasiahahmoja, yleensäkin -ling viittaa otukseen. No, sitten olisi vielä yksi vaihtoehtoinen pääte, -ish, jota voidaan ajatella myös vähättelevänä, mutta ei kuitenkaan vastaavalla tavalla kuin suomen -nen pääte. Jos -ish pääte laitetaan adjektiivin perään, suomessa se vastaa -hko/-hkö päätettä: tallish -> pitkähkö. Substantiivin perässä se olisi -kaltainen, -tapainen; fireish olisi siis tulenkaltainen, mikä ei vastaa haluttua deminutiivista merkitystä.

Varmempaa onkin päätteen sijaan käyttää etuliitettä, koska englannissahan yleensäkin käytetään enemmän prefixejä ja prepositioita. Sopivia etuliitteitä olisivat mini- tai joskus semi-. Mutta kaikkein varminta on pistää sanan eteen reilusti little tai tiny. Littleä itse asiassa käytetään yleisesti lyhennettynä lil' nimien edessä; kuinka moni räppäri on lil-jotain. Small on vähän virallisempi, eli kuten pieni suomessa: small boy on pieni poika, ei pikkupoika. Jos halutaan sanoa pikku-jotain se on little tai tiny. Tai sitten voi käyttää evk-henkisesti LOLspeak-ilmaisua smol :)

Eli yleisimmin sukunimen X-nen paras englanninkielinen vastine on Lil' Y, missä Y on englanniksi käännetty perusosa X. Päätteitä voi yrittää käyttää jos niistä löytyy sopiva, mutta harvemmin löytyy.

No niin enpä yhtään arvaa että kun tämä viesti tulee Uusimmat viestit listalle niin siihenhän iskee kymmenen paskanjauhajaa ja trollaajaa mitätöimään tämän asiallisen selvityksen, mutta net jotka sattuvat ikinä löytämään tämän niin muistakaa että paskan seassa voi olla helmiäkin.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:58"]-nen on diminutiivi. Englanniksi vastaava on -ie tai -y. 

Sukunimessä siis esim. Smithy/Smithie. Käytetään vain lempinimissä, ei virallisesti. 

Suomalaisissa sukunimissä -nen pääte ei ole diminutiivi. Se kuvaa ominaisuutta. Eli virtanen ei ole pieni virta, vaan paikka, missä on virta.

Ohiksena muuten vastaan, että kyllä on diminutiivi. Esim. Saukkonen tarkoittaa pientä saukkoa. Yhtenä esimerkkinä.

Mutta ei sukunimissä. Sukunimenä Saukkonen tarkoittaa henkilöä, joka on kotoisin esimerkiksi Saukkola-nimisestä talosta tai kylästä. Paikka taas on saattanut saada nimensä saukoista.

Kun tiedetään, että -nen-pääte tarkoittaa asukasta (talon, kylän jne.), niin samantyyppinen pääte englannissa on -ell, joka on lyhentynyt sanasta dweller. Esimerkiksi Powell merkitsee 'dweller by a pool'.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:58"]-nen on diminutiivi. Englanniksi vastaava on -ie tai -y. 

Sukunimessä siis esim. Smithy/Smithie. Käytetään vain lempinimissä, ei virallisesti.

Suomalaisissa sukunimissä -nen pääte ei ole diminutiivi. Se kuvaa ominaisuutta. Eli virtanen ei ole pieni virta, vaan paikka, missä on virta.

Ohiksena muuten vastaan, että kyllä on diminutiivi. Esim. Saukkonen tarkoittaa pientä saukkoa. Yhtenä esimerkkinä.

Mutta ei sukunimissä. Sukunimenä Saukkonen tarkoittaa henkilöä, joka on kotoisin esimerkiksi Saukkola-nimisestä talosta tai kylästä. Paikka taas on saattanut saada nimensä saukoista.

Juuri näin, sanoo yksi, jolla -nen-loppuinen sukunimi. Diminutiiviväännös sukunimestäni englanniksi ("little x") on tosin hauska, se herättää ulkomaisissa ystävissäni aina suurta huvitusta, mutta ei se sen oikea käännös ole.

Ap:n kysymykseen vastatakseni kallistun näihin -ton- ja -ey-vaihtoehtoihin minäkin.

-ngton ?

-man tai -son

Suomen Virtanen on Korhonen.

Ei sellaista taida olla, kuten tästäkin keskustelusta huomaa. 

Nen-pääte on muuten aika ruma, harmi että itseltäkin löytyy. Toinen melko yleinen Suomessa on -la/-lä pääte.