Paras ystävä sai perintönä suuren summan rahaa!
Olen vilpittömästi iloinen hänen puolestaan, koska kyseessä 30+ nainen, joka on yksin kasvattanut poikaa, jonka sai 15v sitten luuseri-isän kanssa. Isä ei siis vuosiin ple ollut missään tekemisissä ystäväni tai pojan kanssa. Kitkutellut siis vuosia ja taas vuosia yksinhuoltajana erittäin pienillä tuloilla ja ikuisilla rahavaikeuksilla.
Perintö toki tuli ikävällä tavalla, läheisen kuoleman vuoksi. Summa on hieman alle 100 000 € minkä sai tililleen.
Nyt pelottaa ystävän puolesta. Hänen on selkeästi hankala käsitellä rahaa, tuhlaa sitä jatkuvasti aivan turhin (toki myös erittäin tarpeellisiin) asioihin. Tarpeellisia on ollut mm: ajokortti itselle ja ajokorttirahat säästöön pojalle. 1/2v mennyt kun sai 1.satsin rahaa (tulleet 2 erässä) ja kierroksessa nyt toinen auto, ökymersu, joka tuunattu kristallillein. Rahaa menee joka päivä, milloin shopataan päivä Tallinnassa, milloin 2 viikkoa Thaimaassa!
Loppupeleissä 100000€ on pieni summa jatkuvaan tuhlaamiseen.
Olen toki asiasta sanonut, että raha hupenee äkkiä jne. Tuntuu itsekin sen kyllä tiedostavan tavallaan. En vain tiedä, että antaisko olla ja antaa ystävän nauttia nämä pari seuraavaa vuotta, vai olenko vastuuton jos en yritä sanoa jotain (suomeksi: pitää jöötä aikuiselle ihmiselle... kuulostaa idioottimaiselta).
Miten sinä toimisit?
Kommentit (19)
Mä sanoisin, että kannattaa sijoittaa osa pojan tulevaisuuteen. Poika todennäköisesti tulee olemaan katkera, kun kohta taas eletään kituutelleen.
Mun puolison suvussa on samaa vikaa. Yksi voitti lotossa kivan summan ja kaikki meni hetkessä shoppailuun, kun kerrankin oli rahaa. Jotenkin se shoppailu hurmasi, kun ennen ei ollut varaa ja tajusi yhtäkkiä, että rahat on loppu. Mulla ei ollut pokkaa sanoa asiasta ja kun miehen suku on sellaista, että heti kun on rahaa sitä käytetään, niin mitenkäs sanot. Miehen kanssa ollaan ihan kohtuutuloisia, mutta mieskin on sellainen, että kun rahaa on saatu säästöön, sitä alkaa mennä turhaan, esim. auton tuunaukseen. Toinen sukulainen sai yllättävn kivan perinnön (isän perintöä, isä kuollut, ei ollut mitään yhteyttä isän sukuun ja mummon kuoltua tulikin tosi isot perinnöt) .Sekin meni hetkessä, toki tarpeellisiin asioihin, mutta kun ei yhtään voinut jäädä säästöön ja sitten taas valitetaan rahapulaa. Kertovat näistä avoimesti, koska kertovat, miksi on varaa ostella kaikennäköistä. Mä olen koettanut ohimennen aina puhua, että kannattaa laittaa säästöön. Minua pidetään hyvätuloisempana kuin olenkaan, koska minä olen sitte se, jolta aina löytyy rahaa tarvittaessa - kun siitä alle parintonnin palkastani pistän kuukausittain jotain syrjään.
3 lissää, että lottovoitto ei ollut päävoitto, vaan vissiin 6+1.
No tota... 100k riittää just ja just YHTEEN nk. ökymersuun eikä sen jälkeen jää juuri tuhlattavaa. Että taisi sulta unohtua luvusta 1 nolla tai sitten tämä ystäväsi on olemassa vain mielikuvituksessasi.
Minun oli vaikea säästää, kun rahaa ei ollut. Sitten, kun saimme miehen kanssa sen ensimäisen tuhatlappusen säästöön, yllätyin kuinka kitsas minusta tuli. Vaikka oltaisiin säästetty keittiöremonttiin, vitkuttelen sen toteuttamisessa ja materiaaleja valitessa mietin vain jääkö yhtään enää säästöön.
En silti vaankaan sanoisi ystävälle mitään tuhlailusta. En ehkä vain kehtaisi.
Perinnöt ei tule kahdessa osassa, jos kyseessä noin olematon summa. Toiseksi perinnön saa yleensä vain silloin, kun joku kuolee eli ei pitäisi olla yllätys, että perintöön liittyy jonkun menehtyminen. Kolmanneksi 100 000 e ei ole suuri summa, sillä ei edes saa sitä yhtä ökymersua.
Provojen yksityiskohdat täytyy miettiä kunnolla ennen kuin kirjoittaa!
Huvittavia nämä perintöjorinat! Kauhea kauna, kun joku saa perinnön ja joku jää ilman. Säälittävää!!!
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 08:05"]
Perinnöt ei tule kahdessa osassa, jos kyseessä noin olematon summa. Toiseksi perinnön saa yleensä vain silloin, kun joku kuolee eli ei pitäisi olla yllätys, että perintöön liittyy jonkun menehtyminen. Kolmanneksi 100 000 e ei ole suuri summa, sillä ei edes saa sitä yhtä ökymersua.
Provojen yksityiskohdat täytyy miettiä kunnolla ennen kuin kirjoittaa!
[/quote]
Itse olen saanut perinnön kahdessa osassa. Mut lunastettiin ulos. Omasta tahdostani. Ja silloin sovittiin et maksaa kahdessa erässä. Ja oli muhkea summa. Joten minua ei haitannut, että tuli 2v aikana koko osuus.
Ihan miten asioista on sovittu.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 08:05"]
Perinnöt ei tule kahdessa osassa, jos kyseessä noin olematon summa. Toiseksi perinnön saa yleensä vain silloin, kun joku kuolee eli ei pitäisi olla yllätys, että perintöön liittyy jonkun menehtyminen. Kolmanneksi 100 000 e ei ole suuri summa, sillä ei edes saa sitä yhtä ökymersua.
Provojen yksityiskohdat täytyy miettiä kunnolla ennen kuin kirjoittaa!
[/quote]Juuri noin! Että oikeen kristallein tuunattu ökymersu!
Perintö tulee just niin monessa osassa kun perijät päättävät sitä pesästä ulos jakaa. Jos esim pesässä on käteistä vaikka 100k ja asunto joka päätetään myydä, niin saattaa olla että ensin jaetaan tuota käteistä perijöiden kesken (jätetään tietty pesään kuluja varten jotain) ja sitten se mitä asunnon myynnistä saatiin + loput.
"Perinnöt ei tule kahdessa osassa, jos kyseessä noin olematon summa. Toiseksi perinnön saa yleensä vain silloin, kun joku kuolee eli ei pitäisi olla yllätys, että perintöön liittyy jonkun menehtyminen. Kolmanneksi 100 000 e ei ole suuri summa, sillä ei edes saa sitä yhtä ökymersua.
Provojen yksityiskohdat täytyy miettiä kunnolla ennen kuin kirjoittaa!"
Kyllä perintöjä voi tulla useammassa erässä, miten omaisuutta realisoidaan ja kuolinpesät saattavat elää omaa elämäänsä vuosikymmeniä, jonka jälkeen vasta lopullinen jako. Olen osakkaana yhdessä kp joka on ollut jo usemman vuosikymmenen, kun mitään kiirettä ei ole realisoida omaisuutta. ja se on edullista tuottoa.
Ja kyllä, jotkut perinnöt saattavat tulla yllätyksenä esim. testamentin kautta tai vainaja kuolee yllättäen.
Mun tuttu sai perintöä kans ja tuhlaa kuin viimeistä päivää. Puhuttiin aikaisemmin että jos olis rahaa, vois ostaa mökin.
No ei se osta, tilaa postimyynnistä vaatteita talon täyteen.
Ei kuulu sulle. Voithan tietty vinkata et ostaa esim. pienen sijoitusasunnon jostain yliopistokaupungista ja laittaa sen vuokralle siks aikaa kunnes poika on siinä iässä että muuttaa kotoa. Taidat vaan olla kateellinen kun kaveri pääsee shoppailemaan ja Thaimaahan/Thaimaaseen (AV:n kielipoliisit: kumpi on oikea muoto?)
Anna nyt kaverin kerrankin nauttia elämästä kun on kituuttanut pitkään.
nimimerkillä Penninvenyttäjä
PS. Thaimaassa elämä on edullista, johan se melkein maksaa itsensä takaisin kun siellä oleilee. Kannattais olla kahden viikon sijaan 2 kk ja räätälöidä reissu itse.
Kannattaa ostaa tarpeellinen ja sijoittaa loput.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 07:38"]
Ei kuulu sulle millään tavalla.
[/quote]
Miksi ihmeessä ei saisi olla huolissaan tuollaisessa tilanteessa? Ylipäänsä ystävistään, perheenjäsenistään, jopa työkavereista ja heidän elämäntilanteistaan? Ei me mitään yksinäisiä saaria olla. Sitä varten ystävät ovat, myötäelävät vieressä. Kuitenkin ap on siinä sitten kuulemassa kun rahat loppuu.
Ap, sinuna koittaisin suoraan sanoa, että laittaa sivuun pahan päivän varalle. Onko hänellä omistusasuntoa? Tuosta voisi säästää asuntoon pienen alkusumman, koska 100% lainaa ei kovin helpolla saa. Jos ei sinun neuvoista ota vaarin, niin sitten annat olla. Ei turhaan kannata murehtia asiaa johon et voi enempää vaikuttaa.
Minullakin on ystävä, joka käyttää rahaa miten sattuu. Vaikka hän saisi miljoonan, niin se olisi hetkessä käytetty. Se on aika surullista seurattavaa, mutta en voi enempää puuttua, koska neuvoni on kannettu vesi kaivossa hänelle.
Meillä ihmisillä on sellainen sisäänrakennettu mittari, jonka mukaan käytetään rahaa (ja myös syödään ja nukutaan) tuon mittarin asetuksia voi muuttaa jos se tehdään tietoisesti, mutta muuten me mennään aika pitkälti autopilotilla.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 08:05"]
Perinnöt ei tule kahdessa osassa, jos kyseessä noin olematon summa. Toiseksi perinnön saa yleensä vain silloin, kun joku kuolee eli ei pitäisi olla yllätys, että perintöön liittyy jonkun menehtyminen. Kolmanneksi 100 000 e ei ole suuri summa, sillä ei edes saa sitä yhtä ökymersua.
Provojen yksityiskohdat täytyy miettiä kunnolla ennen kuin kirjoittaa!
[/quote]
Olet väärässä. Et ajatellut ihan loppuun asti. Perinnön saaminen kerralla tai paloina riippuu täysin siitä, missä kuolinpesän rahat ovat kiinni. Jäljelle jääneen käteisenhän voi jakaa heti, kun hautajaiskulut ym. vainajan laskut ja luottokorttivelat on kuitattu. Jos kyseessä on esim. vainajalta jääneet osakkeet, kiinteistöt ja isommat esineet, rahaa maksetaan ulos sitä mukaa, kun omaisuutta myydään. Ei ne kaupat aina niin vikkelästi tapahdu.
Minä olen saanut isäni jälkeen neljän vuoden aikana käteisen, venerahat, autorahat, firmarahat, mökkirahat, palasina kaikki, mutta esim. asunnossa asuu äitini ja häntä en ole ulos heittämässä. Ja edelleen minulla on saamatta osa eräästä maatilasta, jossa isä oli osakkaana. Jako ja myyntipäätös on parasta aikaa tulossa.
Ap:lle: etpä oikein voi tehdä mitään. Omiansa käyttää ja tuhlaa. Korkeintaan voit neuvoa, että rahat ei riitä ikuisesti ja kannattaisi laittaa jotain syrjään pahan päivän varalle. Ihmiset on kovin erilaisia, toiset tyhmempiä kuin toiset. Tiedän yhdenkin, joka perinnön saatuaan ajeli taksilla Hesasta Ouluun, kun nyt oli sitä rahaa. Rahat hupeni todella parissa vuodessa ja sitten alkoi taas kaurapuurokuuri. (Ei onneksi ollut minun sisarukseni. Olisi meinaan mennyt faijan työ ja opetukset ihan hukkaan..)
Nro 17 täysin samaa mieltä! Kyllä minä voisin ystävälleni sanoa tuhlaamisesta ja että tuollainen rahankäyttö on hölmöä. Kyseessä sentään paras ystävä eli minun kohdallani ainakin erittäin läheinen ihminen.
Ja miksi tarinan pitäisi olla Provo? Jos AP ei tiedä autoista, niin "ökymersu" voi tarkoittaa vaikka 30 000:n autoa. Eikö?
Aikanaan seurasin erästä ihmistä kun sai perinnön, ei nyt suuren suuri mutta ehkä tuollainen 150 000 eu. Mitään konkreettista isompaa ei saanut itselleen. Nyt rutiköyhä. En neuvonut mitä pitäisi tehdä.
En tekisi mitään. Ei sinun asiasi ole pitää jöötä edes parhaan ystäväsi raha-asioissa.