Mies on yhtäkkiä todella nuivaantunut vauvan hankintaan. :(

Yhteistuumin... Itse veikkaan, että mies on hymistellyt mukana lähinnä mieliksi, koska tietää, että jos sanoo ääneen, että ei halua lapsia, niin siitä tulee kamalaa draamaa ja AP katkaisee suhteen.

Myös tuo jatkuva kysely (omasta mielestään kukaan ei tietenkään "kysele koko ajan") on taatusti ollut miehestä rasittavaa ja ahdistavaa, jos ei lasta koskaan halua. En yhtään ihmettele, että mitta tuli täyteen ja räjähti kaupassa kun AP rupesi näpelöimään tuttipulloja. Itsekin taatusti tekisin niin, jos oma kumppani jatkuvasti painostaisi (vaikka kuinka huomaamattaan) "perheen perustamiseen".

On vaikea sanoa suoraan, että lisääntyminen ei kiinnosta pätkääkään, jos kumppani elää jossain vavvvvvvakuumeisessa höttöpilvessä.

"Ollaan puhuttu jo seurusteluaikana asiat läpi, yhteistuumin haluttiin ainakin tuolloin yhteinen lapsi. Häistäkin on puhuttu mutta mies vaan viis veisaa tai sanoo aina että ehtiihän sitä. En painosta vaan kyselen mutten koko ajan. Kihloissakaan ei vielä olla ja mies tietää kuinka paljon haluan sitoutua ja perustaa perheen. Ikää meillä on 28v ja mies 35v. Pian olisi tarkoitus aloittaa vauvan yritys tai niin ainakin luulin mutta eilen kaupassa käydessä mies hermostui ja alkoi huutamaan minulle ettei tarvitse räpelöidä vauvan vaatteita ja ihan turhaan haaveilen äitiysvaatteisiin pukeutumisesta. Mies paukautti vihaisesti ettei meillei tule pentua"

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut näistä tapauksista, että mies lupailee naimisiinmenoa ja lasta "sitten joidenkin vuosien kuluttua" "sitten kun sen aika on". Vastaa naisen kysymyksiin, että kyllä haluaa lapsia ja naimisiin mutta ei ihan vielä. No sitten sitä avioliittoa ja lasta ei vaan kuulu eikä näy, aina on huono hetki tai vieläkin liian aikaista. Lopulta alkaa jo naiselle valjeta, ettei mies taida lasta edes tahtoakaan, tai mies itse kertoo "kantansa muuttuneen" (todellisuudessa se on ollut koko ajan sama, tai sitten aiemmin hän ei ole oikeasti edes ajatellut mitä lupaa, kunhan lupaa jotta nainen pysyy tyytyväisenä). Pahimmassa tapauksessa tämä paljastuu siinä kohtaa kun naisella alkaa jo olla hedelmällisyys hiipumassa.

Itse olen vähän samankaltaisessa tilanteessa. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 6 vuotta. Ihan alusta asti molemmat ovat sanoneet haluavansa lapsia. Jotenkin vaan sen eteen ei mitään tapahdu. Olen kysynyt mieheltä ajatuksiaan ajankohdasta ja tuonut ihan suoraan esillekin, että minusta nyt alkaisi olla jo hyvä aika alkaa yrittää. Mies vastaa jotain ympäripyöreää ja lähinnä välttää aihetta. Olen sanonut myös ihan suoraan, että jos hän ei lapsia kanssani haluakaan, niin sitten meidän on erottava ja mielellään nopeasti koska aika tikittää. Tästä mies pelästyy ja onkin yhtäkkiä halukkaampi lapsen suunnitteluun, mutta sitten se taas jää.

Olen 29v ja mies 33. Olemme riittävän vanhoja ja kypsiä lapsensaantiin (ainakin minä) ja olleet jo pian 7v yhdessä. Nyt se pitää tietää yritetäänkö niitä lapsia, koska jahkailemalla mahdollisuudet vain hupenevat. En aio enää kauaa katsella tätä menoa, 30 ikävuotta on minulle mielessäni se raja jolloin alan tosissani tehdä lapsensaannin eteen - joko mieheni kanssa tai sitten uutta miestä etsimällä. Rakastan miestäni, mutta en niin paljon kuin lapsiani, jotka aion saada - joko tämän miehen kanssa tai sitten jonkun muun! Pidä sinäkin ap mielessäsi, missä se suurin rakkautesi on ja tee sen mukaan päätös siitä mistä olet valmis luopumaan!

Tällaisissa tapauksissa kaikille miehille, jotka eivät halua lasta mutta eivät myöskään halua luopua hyvästä parisuhteesta (koska se loppuu nopeasti jos naisella on hirveä pakkomielteinen hinku lisääntyä) :

 

käykää teettämässä salaa vasektomia. Sen jälkeen voitte luopua hyvillä mielin ehkäisystä, nainen on tyytyväinen kun "yritätte vauvaa", eikä ikäviä lopputulemia tapahdu.

(Yksi suosikkitapaukseni maailmalta on se, jossa entisestään eronnut nainen yritti raskaaksi tullessaan saada elareita eksältään väittämällä sikiötä tämän siittämäksi. Mies löi tyynesti oikeudessa eteen todisteet siitä, että piuhat oli pistetty poikki jo 5 vuotta aiemmin ja lääkärintodistuksen, että hän edelleenkin "ampui paukkupatruunoita".)

Vierailija kirjoitti:

Viittaa siihen, että mies kyllä haluaa lapsen, mutta ei sinun kanssasi. Sinä olet hänelle vain välivaihe ennen sitä todellista vaimoa, jonka kanssa hän haluaa sen perheen perustaa.

Naisten naurettavin harha, kun mies ei halua lapsia kuvitellaan että se haluaa niitä eri naisen kanssa.

Naiset luulee että mies voi sanoa suoraan kun ei halua lapsia ja suhde jatkuu entisellään. Ei jatku joten miehen on sepostettava haluavansa niitä.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Suhteenne on ohi. Haluatte aivan eri asioita. Nyt vaan eroatte ja jatkat sen oikean etsintää. Löydät hänet vielä.

Maalailen piruja seinille, mutta mieleen tuli ajatus onko mies valehdellut minulle. :(

En usko. Miehellä on varmasti ollut ajatukset perheestä ja naimisiinmenosta. Mutta nyt kun ollaan asian kynnyksellä ja niitä pitäisi lähteä toteuttamaan hän on ehkä tajunnut ettei haluakaan näitä asioita.

Oli väärin kertoa tämä sinulle kaupassa huutamalla. Se oli varmasti todella hirveää. Mutta nyt tiedät miten asiat ovat etkä roiku enää ”sitten joskus” -lupauksissa. Sinun pitää päästää nyt mies menemään ja perustaa perhe jonkun toisen kanssa. Älä jää tuohon ja hautaa haaveitasi, katkeroidut turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viittaa siihen, että mies kyllä haluaa lapsen, mutta ei sinun kanssasi. Sinä olet hänelle vain välivaihe ennen sitä todellista vaimoa, jonka kanssa hän haluaa sen perheen perustaa.

Naisten naurettavin harha, kun mies ei halua lapsia kuvitellaan että se haluaa niitä eri naisen kanssa.

Kuule, ei ole mitenkään harvinaista, että mies ei ensin halua lapsia eikä naimisiin. Eletään näin kumppanin kanssa vuosia. Sitten joskus +40v mies pimahtaa, vaihtaa naisen nuoreen ja alta vuoden päästä on jo häät ja pullat uunissa.

Siinä voi sitten tämä toinen vanhempi nainen miettiä, että jep, olen sitten yli 40v ja sinkku. Taisi jäädä perhe saamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Suhteenne on ohi. Haluatte aivan eri asioita. Nyt vaan eroatte ja jatkat sen oikean etsintää. Löydät hänet vielä.

Maalailen piruja seinille, mutta mieleen tuli ajatus onko mies valehdellut minulle. :(

Ei olisi ensimmäinen eikä taatusti viimeinen mies, joka tuon valeen päästää kun haluaa vakituisen parisuhteen.

Naiset kuvittelee että kyllä mies sanoo heti suoraan kun ei halua lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Suhteenne on ohi. Haluatte aivan eri asioita. Nyt vaan eroatte ja jatkat sen oikean etsintää. Löydät hänet vielä.

Maalailen piruja seinille, mutta mieleen tuli ajatus onko mies valehdellut minulle. :(

Ei olisi ensimmäinen eikä taatusti viimeinen mies, joka tuon valeen päästää kun haluaa vakituisen parisuhteen.

Joo, mutta tällä tyylillä ei pitkälle pötkitä. Pian koittaa se päivä, kun puolisolle selviää valehtelu, tai kun itsellä palaa pinna, eikä enää jaksa jatkaa valehtelua. Mitäs sitten? On tapahtunut ainakin tuplaten se vahinko, minkä olisi voinut välttää ihan totta puhumalla. Tuon kokoluokan valehtelu tuhlaa molempien aikaa. Ja jos jatkavat yhdessä, pakosta jommankumman toiveet sivuutetaan, mistä seuraa äärimmäinen katkeruus, sen takia, että lapset on sen kokoluokan asia, että jos niitä väkisin hankkii tai jättää hankkimatta, elämä menee hirvittävällä ja peruuttamattomalla tavalla väärille raiteille. Kannattaa siis pyrkiä totuuteen jo ihan itsensäkin takia, noin isosta valheesta ei seuraa mitään hyvää.

Ei se valehtelu miehen aikaa tuhlaa, se saa suhteen niin kauan kunnes totuus paljastuu. Vaihtoehdot vähissä jos parisuhteen haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut näistä tapauksista, että mies lupailee naimisiinmenoa ja lasta "sitten joidenkin vuosien kuluttua" "sitten kun sen aika on". Vastaa naisen kysymyksiin, että kyllä haluaa lapsia ja naimisiin mutta ei ihan vielä. No sitten sitä avioliittoa ja lasta ei vaan kuulu eikä näy, aina on huono hetki tai vieläkin liian aikaista. Lopulta alkaa jo naiselle valjeta, ettei mies taida lasta edes tahtoakaan, tai mies itse kertoo "kantansa muuttuneen" (todellisuudessa se on ollut koko ajan sama, tai sitten aiemmin hän ei ole oikeasti edes ajatellut mitä lupaa, kunhan lupaa jotta nainen pysyy tyytyväisenä). Pahimmassa tapauksessa tämä paljastuu siinä kohtaa kun naisella alkaa jo olla hedelmällisyys hiipumassa.

Itse olen vähän samankaltaisessa tilanteessa. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 6 vuotta. Ihan alusta asti molemmat ovat sanoneet haluavansa lapsia. Jotenkin vaan sen eteen ei mitään tapahdu. Olen kysynyt mieheltä ajatuksiaan ajankohdasta ja tuonut ihan suoraan esillekin, että minusta nyt alkaisi olla jo hyvä aika alkaa yrittää. Mies vastaa jotain ympäripyöreää ja lähinnä välttää aihetta. Olen sanonut myös ihan suoraan, että jos hän ei lapsia kanssani haluakaan, niin sitten meidän on erottava ja mielellään nopeasti koska aika tikittää. Tästä mies pelästyy ja onkin yhtäkkiä halukkaampi lapsen suunnitteluun, mutta sitten se taas jää.

Olen 29v ja mies 33. Olemme riittävän vanhoja ja kypsiä lapsensaantiin (ainakin minä) ja olleet jo pian 7v yhdessä. Nyt se pitää tietää yritetäänkö niitä lapsia, koska jahkailemalla mahdollisuudet vain hupenevat. En aio enää kauaa katsella tätä menoa, 30 ikävuotta on minulle mielessäni se raja jolloin alan tosissani tehdä lapsensaannin eteen - joko mieheni kanssa tai sitten uutta miestä etsimällä. Rakastan miestäni, mutta en niin paljon kuin lapsiani, jotka aion saada - joko tämän miehen kanssa tai sitten jonkun muun! Pidä sinäkin ap mielessäsi, missä se suurin rakkautesi on ja tee sen mukaan päätös siitä mistä olet valmis luopumaan!

Tällaisissa tapauksissa kaikille miehille, jotka eivät halua lasta mutta eivät myöskään halua luopua hyvästä parisuhteesta (koska se loppuu nopeasti jos naisella on hirveä pakkomielteinen hinku lisääntyä) :

 

käykää teettämässä salaa vasektomia. Sen jälkeen voitte luopua hyvillä mielin ehkäisystä, nainen on tyytyväinen kun "yritätte vauvaa", eikä ikäviä lopputulemia tapahdu.

(Yksi suosikkitapaukseni maailmalta on se, jossa entisestään eronnut nainen yritti raskaaksi tullessaan saada elareita eksältään väittämällä sikiötä tämän siittämäksi. Mies löi tyynesti oikeudessa eteen todisteet siitä, että piuhat oli pistetty poikki jo 5 vuotta aiemmin ja lääkärintodistuksen, että hän edelleenkin "ampui paukkupatruunoita".)

Salaa vasektomia? Kuulostat ihan kusipäältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Suhteenne on ohi. Haluatte aivan eri asioita. Nyt vaan eroatte ja jatkat sen oikean etsintää. Löydät hänet vielä.

Maalailen piruja seinille, mutta mieleen tuli ajatus onko mies valehdellut minulle. :(

Ei olisi ensimmäinen eikä taatusti viimeinen mies, joka tuon valeen päästää kun haluaa vakituisen parisuhteen.

Naiset kuvittelee että kyllä mies sanoo heti suoraan kun ei halua lapsia.

Mä jaksan ihmetellä tätä miesten lapatossuutta. Noin isossa asiassa ei uskalleta sanoa mitä halutaan tai ei haluta, ja mennään vaikka solmuun oman tahdon vastaisesti, elämään elämää joka ei kiinnosta, kunhan saa pitää kumppanin, vaikka valheella. Naisena ei ole ollut mikään ongelma lähteä liitosta, jossa käsitykset lapsiluvusta eivät kohdanneet, ja myös mun toinen aviomieheni on siihen kyennyt. Ilmeisesti nykymies ei uskalla ottaa edes riskiä yksin jäämisestä. Melko tarvitsevaa ja epäitsenäistä, mihin se omien teiden kulkeminen jäikään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut näistä tapauksista, että mies lupailee naimisiinmenoa ja lasta "sitten joidenkin vuosien kuluttua" "sitten kun sen aika on". Vastaa naisen kysymyksiin, että kyllä haluaa lapsia ja naimisiin mutta ei ihan vielä. No sitten sitä avioliittoa ja lasta ei vaan kuulu eikä näy, aina on huono hetki tai vieläkin liian aikaista. Lopulta alkaa jo naiselle valjeta, ettei mies taida lasta edes tahtoakaan, tai mies itse kertoo "kantansa muuttuneen" (todellisuudessa se on ollut koko ajan sama, tai sitten aiemmin hän ei ole oikeasti edes ajatellut mitä lupaa, kunhan lupaa jotta nainen pysyy tyytyväisenä). Pahimmassa tapauksessa tämä paljastuu siinä kohtaa kun naisella alkaa jo olla hedelmällisyys hiipumassa.

Itse olen vähän samankaltaisessa tilanteessa. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 6 vuotta. Ihan alusta asti molemmat ovat sanoneet haluavansa lapsia. Jotenkin vaan sen eteen ei mitään tapahdu. Olen kysynyt mieheltä ajatuksiaan ajankohdasta ja tuonut ihan suoraan esillekin, että minusta nyt alkaisi olla jo hyvä aika alkaa yrittää. Mies vastaa jotain ympäripyöreää ja lähinnä välttää aihetta. Olen sanonut myös ihan suoraan, että jos hän ei lapsia kanssani haluakaan, niin sitten meidän on erottava ja mielellään nopeasti koska aika tikittää. Tästä mies pelästyy ja onkin yhtäkkiä halukkaampi lapsen suunnitteluun, mutta sitten se taas jää.

Olen 29v ja mies 33. Olemme riittävän vanhoja ja kypsiä lapsensaantiin (ainakin minä) ja olleet jo pian 7v yhdessä. Nyt se pitää tietää yritetäänkö niitä lapsia, koska jahkailemalla mahdollisuudet vain hupenevat. En aio enää kauaa katsella tätä menoa, 30 ikävuotta on minulle mielessäni se raja jolloin alan tosissani tehdä lapsensaannin eteen - joko mieheni kanssa tai sitten uutta miestä etsimällä. Rakastan miestäni, mutta en niin paljon kuin lapsiani, jotka aion saada - joko tämän miehen kanssa tai sitten jonkun muun! Pidä sinäkin ap mielessäsi, missä se suurin rakkautesi on ja tee sen mukaan päätös siitä mistä olet valmis luopumaan!

Tällaisissa tapauksissa kaikille miehille, jotka eivät halua lasta mutta eivät myöskään halua luopua hyvästä parisuhteesta (koska se loppuu nopeasti jos naisella on hirveä pakkomielteinen hinku lisääntyä) :

 

käykää teettämässä salaa vasektomia. Sen jälkeen voitte luopua hyvillä mielin ehkäisystä, nainen on tyytyväinen kun "yritätte vauvaa", eikä ikäviä lopputulemia tapahdu.

(Yksi suosikkitapaukseni maailmalta on se, jossa entisestään eronnut nainen yritti raskaaksi tullessaan saada elareita eksältään väittämällä sikiötä tämän siittämäksi. Mies löi tyynesti oikeudessa eteen todisteet siitä, että piuhat oli pistetty poikki jo 5 vuotta aiemmin ja lääkärintodistuksen, että hän edelleenkin "ampui paukkupatruunoita".)

Onhan toi ihan helvetin väärin valehdella tuollaisesta asiasta ja antaa naisen luulla, että lasta yritetään. Nainen hukkaa hedelmällisiä vuosia elämästään jonkun valehtelijan takia. Tuo on toisen ihmisen elämällä leikkimistä vain oma napa mielessä. Toisen haaveille ja elämälle ei nähdä mitään arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli aloituksesta mieleen, että mies on saanut tietää ettei biologisesti kykene lapsen hankkimiseen, mutta ei ole pystynyt kertomaan sitä suoraan. Sitten lastenvaatteiden hypistely kaupassa tuo asian pintaan ja se purkautuu noin. Tähän viittaisi ilmaisut joissa esitetään faktana, että ei TULE lasta. Näin puhuvat usein ne jotka ovat biologian puolesta lisääntymiskyvyttömiä.

Koomisia selityksiä kun mies ei halua lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva on naisen oma projekti tosi usein siis naiset haluavat lapsia ja he sitten yrittävät puhua miehen ympäri että mies tekisi lapsia hänen kanssaan. 

Miehet sitten suostuvat tekemään lapsia koska he haluavat naisen onnelliseksi, sitten nämä naiset ihmettelevät miksi mies ei ota niin paljoa vastuuta perheestä. No mies ei ota vastuuta koska häntä ei kiinnosta lapset vaan ne lapset tehtiin koska nainen ne halusi. Sitten miehellä on lapsia mitä se ei oikeasti halunnut ja naisella on lapset.

Eroaminen on ratkaisu moneen ongelmaan kuten ap:n.

Tiedän jo että viestini saa paljon kohua aikaan mutta sanon miehenä tämän ja olen huomannut tämän ihan lähipiirissänikin.

Niin totta. Omassa tuttavapiirissä havainnut saman. Mies suostuu lapsiin naisen mieliksi, vaikkei niin kiinnostaisi. Nainen ei vauvakuumeisena lue elekieltä eikä näe selviäkään merkkejä miehen käytöksessä. Sitten ihmetellään. Mulle on useampi jo toiselle kierrokselle päätynyt tuttavamies sanonut samaa. Että teki uuden muijan kans lapset kun muija halusi ja ois muuten jättänyt. Lapset oli ehto suhteen jatkumiselle.

N48

Niin mitä? Sillä ukolla ei ole munaa sanoa, että ei, en halua lapsia? Kyllä niitäkin naisia on, jotka eivät lapsia halua, joten...

Naisen logiikkaa. Mitäs mahdollisuuksia luulet miehellä olevan löytää se pieni vähemmistö naisista joka ei lapsia halua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva on naisen oma projekti tosi usein siis naiset haluavat lapsia ja he sitten yrittävät puhua miehen ympäri että mies tekisi lapsia hänen kanssaan. 

Miehet sitten suostuvat tekemään lapsia koska he haluavat naisen onnelliseksi, sitten nämä naiset ihmettelevät miksi mies ei ota niin paljoa vastuuta perheestä. No mies ei ota vastuuta koska häntä ei kiinnosta lapset vaan ne lapset tehtiin koska nainen ne halusi. Sitten miehellä on lapsia mitä se ei oikeasti halunnut ja naisella on lapset.

Eroaminen on ratkaisu moneen ongelmaan kuten ap:n.

Tiedän jo että viestini saa paljon kohua aikaan mutta sanon miehenä tämän ja olen huomannut tämän ihan lähipiirissänikin.

Niin totta. Omassa tuttavapiirissä havainnut saman. Mies suostuu lapsiin naisen mieliksi, vaikkei niin kiinnostaisi. Nainen ei vauvakuumeisena lue elekieltä eikä näe selviäkään merkkejä miehen käytöksessä. Sitten ihmetellään. Mulle on useampi jo toiselle kierrokselle päätynyt tuttavamies sanonut samaa. Että teki uuden muijan kans lapset kun muija halusi ja ois muuten jättänyt. Lapset oli ehto suhteen jatkumiselle.

N48

Miksei se suhde sitten jatkunut, jos piti väkisin lapsia tehdä, ettei muija vaan jätä?

Jatkuihan se, mitä hourailet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva on naisen oma projekti tosi usein siis naiset haluavat lapsia ja he sitten yrittävät puhua miehen ympäri että mies tekisi lapsia hänen kanssaan. 

Miehet sitten suostuvat tekemään lapsia koska he haluavat naisen onnelliseksi, sitten nämä naiset ihmettelevät miksi mies ei ota niin paljoa vastuuta perheestä. No mies ei ota vastuuta koska häntä ei kiinnosta lapset vaan ne lapset tehtiin koska nainen ne halusi. Sitten miehellä on lapsia mitä se ei oikeasti halunnut ja naisella on lapset.

Eroaminen on ratkaisu moneen ongelmaan kuten ap:n.

Tiedän jo että viestini saa paljon kohua aikaan mutta sanon miehenä tämän ja olen huomannut tämän ihan lähipiirissänikin.

Niin totta. Omassa tuttavapiirissä havainnut saman. Mies suostuu lapsiin naisen mieliksi, vaikkei niin kiinnostaisi. Nainen ei vauvakuumeisena lue elekieltä eikä näe selviäkään merkkejä miehen käytöksessä. Sitten ihmetellään. Mulle on useampi jo toiselle kierrokselle päätynyt tuttavamies sanonut samaa. Että teki uuden muijan kans lapset kun muija halusi ja ois muuten jättänyt. Lapset oli ehto suhteen jatkumiselle.

N48

Niin mitä? Sillä ukolla ei ole munaa sanoa, että ei, en halua lapsia? Kyllä niitäkin naisia on, jotka eivät lapsia halua, joten...

Naisen logiikkaa. Mitäs mahdollisuuksia luulet miehellä olevan löytää se pieni vähemmistö naisista joka ei lapsia halua?

Mikset pärjää yksin? Mikä pakko on saada nainen lasten, joita et halua, hinnalla? 20 vuotta pallo jalassa ja paska liitto, kun pakotettiin keskiluokkaiseen perhekuvioon? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viittaa siihen, että mies kyllä haluaa lapsen, mutta ei sinun kanssasi. Sinä olet hänelle vain välivaihe ennen sitä todellista vaimoa, jonka kanssa hän haluaa sen perheen perustaa.

Naisten naurettavin harha, kun mies ei halua lapsia kuvitellaan että se haluaa niitä eri naisen kanssa.

Kuule, ei ole mitenkään harvinaista, että mies ei ensin halua lapsia eikä naimisiin. Eletään näin kumppanin kanssa vuosia. Sitten joskus +40v mies pimahtaa, vaihtaa naisen nuoreen ja alta vuoden päästä on jo häät ja pullat uunissa.

Siinä voi sitten tämä toinen vanhempi nainen miettiä, että jep, olen sitten yli 40v ja sinkku. Taisi jäädä perhe saamatta.

Miehen lapsi on todennäköisesti vahinko.

Ahdistaa kun puhutaan _vauvan_ hankkimisesta. Siitä vauvasta kasvaa lapsi, se on ihminen ja siinä syntyy elämänmittainen suhde. Se on vauva vain sen pienen hetken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Suhteenne on ohi. Haluatte aivan eri asioita. Nyt vaan eroatte ja jatkat sen oikean etsintää. Löydät hänet vielä.

Maalailen piruja seinille, mutta mieleen tuli ajatus onko mies valehdellut minulle. :(

Ei olisi ensimmäinen eikä taatusti viimeinen mies, joka tuon valeen päästää kun haluaa vakituisen parisuhteen.

Naiset kuvittelee että kyllä mies sanoo heti suoraan kun ei halua lapsia.

Mä jaksan ihmetellä tätä miesten lapatossuutta. Noin isossa asiassa ei uskalleta sanoa mitä halutaan tai ei haluta, ja mennään vaikka solmuun oman tahdon vastaisesti, elämään elämää joka ei kiinnosta, kunhan saa pitää kumppanin, vaikka valheella. Naisena ei ole ollut mikään ongelma lähteä liitosta, jossa käsitykset lapsiluvusta eivät kohdanneet, ja myös mun toinen aviomieheni on siihen kyennyt. Ilmeisesti nykymies ei uskalla ottaa edes riskiä yksin jäämisestä. Melko tarvitsevaa ja epäitsenäistä, mihin se omien teiden kulkeminen jäikään?

Niin, nainen saa kyllä suhteen jos ei halua lapsia. Miehen pitäisi löytää pientä vähemmistöä edustava nainen,vaihtoehdot vähissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut näistä tapauksista, että mies lupailee naimisiinmenoa ja lasta "sitten joidenkin vuosien kuluttua" "sitten kun sen aika on". Vastaa naisen kysymyksiin, että kyllä haluaa lapsia ja naimisiin mutta ei ihan vielä. No sitten sitä avioliittoa ja lasta ei vaan kuulu eikä näy, aina on huono hetki tai vieläkin liian aikaista. Lopulta alkaa jo naiselle valjeta, ettei mies taida lasta edes tahtoakaan, tai mies itse kertoo "kantansa muuttuneen" (todellisuudessa se on ollut koko ajan sama, tai sitten aiemmin hän ei ole oikeasti edes ajatellut mitä lupaa, kunhan lupaa jotta nainen pysyy tyytyväisenä). Pahimmassa tapauksessa tämä paljastuu siinä kohtaa kun naisella alkaa jo olla hedelmällisyys hiipumassa.

Itse olen vähän samankaltaisessa tilanteessa. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 6 vuotta. Ihan alusta asti molemmat ovat sanoneet haluavansa lapsia. Jotenkin vaan sen eteen ei mitään tapahdu. Olen kysynyt mieheltä ajatuksiaan ajankohdasta ja tuonut ihan suoraan esillekin, että minusta nyt alkaisi olla jo hyvä aika alkaa yrittää. Mies vastaa jotain ympäripyöreää ja lähinnä välttää aihetta. Olen sanonut myös ihan suoraan, että jos hän ei lapsia kanssani haluakaan, niin sitten meidän on erottava ja mielellään nopeasti koska aika tikittää. Tästä mies pelästyy ja onkin yhtäkkiä halukkaampi lapsen suunnitteluun, mutta sitten se taas jää.

Olen 29v ja mies 33. Olemme riittävän vanhoja ja kypsiä lapsensaantiin (ainakin minä) ja olleet jo pian 7v yhdessä. Nyt se pitää tietää yritetäänkö niitä lapsia, koska jahkailemalla mahdollisuudet vain hupenevat. En aio enää kauaa katsella tätä menoa, 30 ikävuotta on minulle mielessäni se raja jolloin alan tosissani tehdä lapsensaannin eteen - joko mieheni kanssa tai sitten uutta miestä etsimällä. Rakastan miestäni, mutta en niin paljon kuin lapsiani, jotka aion saada - joko tämän miehen kanssa tai sitten jonkun muun! Pidä sinäkin ap mielessäsi, missä se suurin rakkautesi on ja tee sen mukaan päätös siitä mistä olet valmis luopumaan!

Tällaisissa tapauksissa kaikille miehille, jotka eivät halua lasta mutta eivät myöskään halua luopua hyvästä parisuhteesta (koska se loppuu nopeasti jos naisella on hirveä pakkomielteinen hinku lisääntyä) :

 

käykää teettämässä salaa vasektomia. Sen jälkeen voitte luopua hyvillä mielin ehkäisystä, nainen on tyytyväinen kun "yritätte vauvaa", eikä ikäviä lopputulemia tapahdu.

(Yksi suosikkitapaukseni maailmalta on se, jossa entisestään eronnut nainen yritti raskaaksi tullessaan saada elareita eksältään väittämällä sikiötä tämän siittämäksi. Mies löi tyynesti oikeudessa eteen todisteet siitä, että piuhat oli pistetty poikki jo 5 vuotta aiemmin ja lääkärintodistuksen, että hän edelleenkin "ampui paukkupatruunoita".)

Jos itse yrittäisin vauvaa miehen kanssa ja ei muutaman kk päästä alkaisi tulla, ostaisin mikroskoopin (torista saa hyvän satasella) ja ottaisin salaa näytteen aktin jälkeen. (Voisin pyytää miestä tulemaan napaan.) Sitten vaan tutkimaan 😃 Jos näytteessä ei ui ketään, niin tietää että vasektomia on tehty tai mies hedelmätön luonnollisista syistä. Sitten alkaisin hiillostamaan miestä sanomalla että kohta mennään tutkimuksiin ja katselisin kun kiemurtelee 😂 Toki samalla järjestelisin miehelle yllärieron.

Varsinkin ne, jotka yrittää lasta miehen kanssa joka on toisella kierroksella, kannattaa ottaa oma mikroskooppi käyttöön aika pian. Nämä toisen kierroksen isukit kun aika monesti on teettäneet sen vasektomian ja eivät kyllä mielellään kerro siitä lapsettomalle 30v tyttikselleen. Naisista 95% kun haluaa lapsia eivätkä takuulla tuhlaa aikaansa tuhkamunaan. Toisen kierroksen miehet kun taas haluaisi lapsettoman nuoremman naisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Suhteenne on ohi. Haluatte aivan eri asioita. Nyt vaan eroatte ja jatkat sen oikean etsintää. Löydät hänet vielä.

Maalailen piruja seinille, mutta mieleen tuli ajatus onko mies valehdellut minulle. :(

Ei olisi ensimmäinen eikä taatusti viimeinen mies, joka tuon valeen päästää kun haluaa vakituisen parisuhteen.

Naiset kuvittelee että kyllä mies sanoo heti suoraan kun ei halua lapsia.

Mä jaksan ihmetellä tätä miesten lapatossuutta. Noin isossa asiassa ei uskalleta sanoa mitä halutaan tai ei haluta, ja mennään vaikka solmuun oman tahdon vastaisesti, elämään elämää joka ei kiinnosta, kunhan saa pitää kumppanin, vaikka valheella. Naisena ei ole ollut mikään ongelma lähteä liitosta, jossa käsitykset lapsiluvusta eivät kohdanneet, ja myös mun toinen aviomieheni on siihen kyennyt. Ilmeisesti nykymies ei uskalla ottaa edes riskiä yksin jäämisestä. Melko tarvitsevaa ja epäitsenäistä, mihin se omien teiden kulkeminen jäikään?

Niin, nainen saa kyllä suhteen jos ei halua lapsia. Miehen pitäisi löytää pientä vähemmistöä edustava nainen,vaihtoehdot vähissä.

Oletko läheisriippuvainen? Elämä rakennetaan sellaiseksi, että se on hyvää yksin. Kumppani löytyy, jos löytyy, ja on plussaa, ei pakkomielle. Eikä tosiaan niin, että madellaan ja myydään kaikki periaatteet, jotta jonkun saisi.

Ihmekös tuo, että maa on onnettomia parisuhteita väärällään, ilmeisesti tuollaisia oman elämänsä objekteja tosiaan on. Sitten naristaan kun elämä ei ole sitä, mitä sen halusi olevan. No ei kai, jos ei siihen edes pyri.