Epäsäännöllinen seksielämä ja miehen suorituspaineet (erektio). Kokemuksia?

Tuttu juttu, ja taustalla on yleensä se, että jostain käsittämättömästä syystä vielä vuonna 2021 monet naiset kuvittelevat että miehen kuuluu automaattisesti saada stondis jos se vierellä rupsahtava puoliso sattuu antavalle päälle sattumaan. Ja jos ei saa, niin se mieshän on joko pettäjä, impotentti tai kaappihomo! Nainen lataa kaikkeen hirveät ennakko-odotukset ja se kostautuu miehen suorituspaineina.

Hommaa sildenafiiliresepti. Ei siinä mitään ihmeellistä tai hävettävää ole. Niitä käyttää tänä päivänä nuoremmat ja vanhemmat. Eikä maksa juuri mitään, eikä lääkäri kysele turhia. Älä turhaan stressaa ongelmasta johon löytyy apu. Parasta olisi toki, jos voisit keskustella puolisosikin kanssa avoimesti mutta ymmärrän että siihen on usein näissä asioissa kynnys. Olen siis itsekin mies.

Tsemppiä.

Peniksen verisuonethan ovat hyvin kapeat ja jännittäminen supistaa verisuonia, jolloin erektio ei ole fyysisesti mahdollinen (juuri luin tästä lehtijutun). Kaikille miehille tapahtuu joskus noin. Luulisin, että naisen aktiivisempi ote parantaisi tilannetta, että voisit antaa naisen ohjata enemmän, paljon suuseksiä ja enemmän seksiä ylipäätään, missä ei ole tiettyä kaavaa. Penetroivan seksin kaavamaisuus ja oletus, että mies vain on aktiivinen ja suorittava tuo näitä ongelmia luulen.

Samaa vaivaa täälläkin, melko tuore parisuhde kaatumassa tähän. Lääkärissä ja terapiassa rampattu, torstaina seuraava aika. Naisen itsetunto on asiasta palasina, vaikka kuinka olen yrittänyt tuoda ilmi, että vika ei todellakaan ole hänessä. Itseänikään en tästä tahtoisi kauheasti soimata, mutta väkisinkin näin on. Sildenafiili ja taladafiili- reseptit löytyvät molemmat, hankalaa noiden kanssa on puljata kun sekin heikentää naisen itsetuntoa, mutta sitten samalla ei noita haluaisi salaakaan syödä.

Vaikeaa on ja hallitsee totaalisesti ajatuksia ja elämää tällä hetkellä.

Niin ja lisäyksenä edelliseen, kovat on suorituspaineet molemmin puolin vaikka naisystävä sanookin, ettei sinänsä odota yhdyntää. Mutta odottaapa nyt sitten kumminkin. Minkä ymmärrän kyllä, mutta ei varsinaisesti helpota sitä rauhallista etenemistä yhdessä.

Onko puoliso tietoinen asiasta? Avoin keskustelu auttaa. Sitten voi kokeilla myös hyväilyä, joiden tarkoitus ei edes ole johtaa seksiin. Suurin osa naisista kyllä tykkää niin hyväillä kuin tulla hyväillyksi.

”Koska mä laitoin kerranki koltun päälle ja meikkasin ja käytiin oikein ravintolassa syömässä niin sulle kuuluu nyt tulla JUST NYT kivikova stondis kun mä heittäydyn pienessä hiprakassa selälleni odottamaan sellaista satumaista seksihetkeä mistä just luin harlekiini-kirjasta”

Meillä vähän sama juttu. Harvoin kun on mahdollisuus, niin mieheni alkaa jännittää. Olen yrittänyt lähestyä seksimielessä häntä useammin ja rennolla asenteella mutta turhaan. Mies jähmettyy (ei alhaalta) jo pelkästä halailusta ja pussailusta ja toteaa jotakin tyyliin:”Nyt ei oikein sovi.”

Siispä ollaan koko asian suhteen hiljaa. Olemme jo aiemmin keskustelleet, että paineita onnistua on eikä sitä pitäisi pelätä, jos epäonnistuu - minulle se on OK. Koskaan en ole suuttunut tai syytellyt, jollei heppi toimi. Ikävää, että mies ottaa niin hirveät paineet, ettei homma toimi ollenkaan.

Kamala pattitilanne.

Vierailija kirjoitti:

Onko puoliso tietoinen asiasta? Avoin keskustelu auttaa. Sitten voi kokeilla myös hyväilyä, joiden tarkoitus ei edes ole johtaa seksiin. Suurin osa naisista kyllä tykkää niin hyväillä kuin tulla hyväillyksi.

Joo, mutta sitten on näitä ”en mä haluu mitään hiplausta vaan munaa”-painostajia. Ja niitä on paljon.

itse ratkaisin ongelman kieltäytymällä seksistä muutaman kerran ja sitten oltiinkin 2.5 vuotta kokonaan ilman.

Oli muuten terapeuttinen kokemus. Vaimolta tosin meni itsetunto täysin koska miehen muka pitäisi avioliitossakin vongata.

Porno toimii oikein hyvänä korvikkeena sit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko puoliso tietoinen asiasta? Avoin keskustelu auttaa. Sitten voi kokeilla myös hyväilyä, joiden tarkoitus ei edes ole johtaa seksiin. Suurin osa naisista kyllä tykkää niin hyväillä kuin tulla hyväillyksi.

Joo, mutta sitten on näitä ”en mä haluu mitään hiplausta vaan munaa”-painostajia. Ja niitä on paljon.

Okei, en itse ole, joten en osannut ajatella tuollaista.

Toivottavasti ap löytää tämän, kun siirrettiin toiselta puolelta tänne.

Tuli vielä mieleen naisen näkökulmasta, että olisi ehkä tärkeä käydä hänen kanssaan terapiassa. Hänellä voi olla ongelmia, jos penetraation onnistuminen hänelle oman naiseuden mitta. Sama ongelma tulee esiin jokaisessa suhteessa, jos nainen mittaa itseään miehen erektion onnistumisella. Luulisin, että se aiheuttaa jo yksikseenkin paineita. 

Aika monipuolinen ongelma tämä. Suhteessani ollaan kokonaan vältytty tältä, koska tykkään olla itse hyvin aktiivinen ja että mies on erittäin passiivinen. Siitä asetelmasta on sitten kiva tehdä kaikenlaista... Siis sellaista, missä penis voi reagoida kuten itse tykkää ja tilanteiden mukaan.

Kaavamainen penetraatioseksi on omasta mielestäni erittäin tylsää. Varmaan jättäisin koko seksin väliin tai tulisin haluttomaksi, jos se olisi suorittavaa penetrointiseksiä, jossa pääasiassa mies on aktiivinen. On siis tärkeää sekin mistä kukakin tykkää. Onko näistä puhuttu? Ehkä seksin pitäisi olla monipuolisempaa? Yksipuolisuudesta se ainakin mulle kertoo, jos erektio-ongelma muodostuu kovin keskeiseksi. Voihan seksiä harrastaa ja saada orgasmin ilman erektiotakin.

Minun miehellä on myös tullut viime vuosina samaa, kun seksi on harventunut (3 pientä lasta, raskas työ). Tiedän, että hän syökin ajoittain sildenafiilia. Tiedän siitä, että yleensä jos yhtä äkkiä tulee tilaisuus seksin ja sitä ehdotan, erektio on hyvin epävarma, mutta sitten taas niinä hetkinä, kun seksiä voi odottaa (esim. jos olemme kahdestaan illan) on todella kova erektio. Ja naamakin välillä hällä punottaa. 

Tietenkään en ole mies enkä itse ole tuota kokenut, mutta oma mies kertoo, että jännitys ja epäonnistumisen pelko ikäänkuin katkaiseen totallisesti yhteyden mielen ja genitaalien välillä. Sanoo, että tuolloin tuntuu niinkuin ei olisi omat sukuelimet ollenkaan ja vaikka kuinka haluttaisi, ei alapäässä tapahdu minkäänlaista reaktiota. Tunnistatteko miehet tämän?

Niin, ja minua ei siis tuo sildenafiilin syöntyi haitta tippaakaan, jos vaihtoehtona on ainainen säätäminen ja miettiminen seisooko.

Todella hyvä, että tästä käydään näinkin asiallista keskustelua!! Mieskään ei ole kone, oltaisiinko tämä viimein valmiita myöntämään.

Minun teoria omien mieskokemusteni perusteella on se, että miehissä on hyvin suuret erot sen suhteen, miten he kestävät ajoittaiset - huom! asiaan kuuluvat - lerpahtelut. Toiset miehet eivät ole tästä moksiskaan, kun taas pari olen tavannut, joiden on ollut lähes mahdoton ilman lääkitystä päästä tästä eroon. 

Ymmärrän toki sen, että paineet kasvavat, jos seksiä on harvoin. Helpompihan se on ampua rankkari maaliin piirikunnallisessa futispelissä kuin EM-turnauksen finaalissa. 

Mitä väliä ottaako mies sitsua vai ei? Ei yhtikäs! Ihanaa ja varmaa ja stressitöntä seksiä ihan vaikka jokapäivä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä ottaako mies sitsua vai ei? Ei yhtikäs! Ihanaa ja varmaa ja stressitöntä seksiä ihan vaikka jokapäivä.

Seksuaaliterapeuttina rohkenen kyllä olla eri mieltä. Mikäli syy erektio-ongelmaan ei ole fyysinen, sildenafiiliin totuttautuminen ei ole kestävä ratkaisu. On olemassa hyvin paljon tutkimustietoa siitä, että monille miehille tuo aiheuttaa psyykkisen riippuvuuden, jonka jälkeen erektion saaminen ilman lääkettä on todella hankalaa. Ratkaisuksi tuohon tilanteeseen kehottaisin pyrkimään laajentamaan käsitystä seksistä; jos seksi katsotaan vain toimintana, johon vaaditaan erektio niin tottakai siitä voi tulla paineistettu suoritus.

Vierailija kirjoitti:

itse ratkaisin ongelman kieltäytymällä seksistä muutaman kerran ja sitten oltiinkin 2.5 vuotta kokonaan ilman.

Oli muuten terapeuttinen kokemus. Vaimolta tosin meni itsetunto täysin koska miehen muka pitäisi avioliitossakin vongata.

Porno toimii oikein hyvänä korvikkeena sit.

Törkeää seksittömyydellä alistamista ja vaimon dissaamista! Sairas äijä.

Ja tähän kun vielä lisätään nettipornolle tumputtelu, flesut ym. niin kyllä siinä elävä nainen jää toiseksi ja kuolee pystyyn!

Ongelma usein on miehen PUHUMATTOMUUS. Kun ei halua puhua ja selvittää asiaa naisensa kanssa, on kyllä niin turhauttavaa kissa hiiri-leikkiä koko seksielämä, negatiivisesti.

Sitten kierre pornosta ym. on lisäongelma.

Mihin siinä enää elävää naista tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä ottaako mies sitsua vai ei? Ei yhtikäs! Ihanaa ja varmaa ja stressitöntä seksiä ihan vaikka jokapäivä.

Seksuaaliterapeuttina rohkenen kyllä olla eri mieltä. Mikäli syy erektio-ongelmaan ei ole fyysinen, sildenafiiliin totuttautuminen ei ole kestävä ratkaisu. On olemassa hyvin paljon tutkimustietoa siitä, että monille miehille tuo aiheuttaa psyykkisen riippuvuuden, jonka jälkeen erektion saaminen ilman lääkettä on todella hankalaa. Ratkaisuksi tuohon tilanteeseen kehottaisin pyrkimään laajentamaan käsitystä seksistä; jos seksi katsotaan vain toimintana, johon vaaditaan erektio niin tottakai siitä voi tulla paineistettu suoritus.

 Okei. Jos 60 vee mies tottuu siltsuun, niin entä sitten? Eiköhän ne loppuelon stondikset kuitenkin ole parempi, kuin ettei seiso?