Onko se jotenkin outoa jos ei halua puhua yksityiselämästään, esim suhteesta tai töistä?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Siis kenelle?
Oletko joku naapuri vai?
Esim. läheisilleen. Että haluaa puhua vain pinnallisista asioista
No on se tosiaan enemmän kuin outoa, jos mitään halua kertoa itsestään ja yksityiselämästään.
Johan jokainen voi kertoa siitä jotain yleisluontoista ja vähäistä.
Ei sitä koko elämänsä stooria tarvitse esittää, vain joitain asioita mainita, sieltä täältä.
Mulla on työkaveri, joka jatkuvasti haluaa puhua omasta elämästään, että "teimpä eilen sitä ja tätä" sekä näyttelee valokuvia tapahtumista. Ei jaksaisi vähempää meikäläistä kiinnostaa. Itse puhun työpaikalla oikeastaan vain työasioista, ei kiinnosta jakaa omaa yksityiselämää muiden kanssa, koska en tarvitse huomiota, hyväksyntää tai ihastelua muilta.
Ihmiset on erilaisia, ja ihmisten keskinäinen kemia/seurakin vaikuttaa mitä kenellekin kertoo. Esim. naisten kesken juttelu on vapaampaa ja rohkeampaa, multakin on pari itseni ikäistä tai vanhempaa työkaverinaista kysynyt perhesuhteista (onko miestä/lapsia) ja toisessa nuoremmassa porukassa pari naista jutteli seksileluista taukohuoneessa kun paikalla ei ollut kuin me muutama 10v. ikähaarukkaan mahtunut nainen. Sitten taas on ihmisiä joilta ei tulisi mieleenkään kysyä mitään henk.koht. asioita jolleivat itse ota aihetta esiin, joko siksi että ovat jääneet itselle vieraammiksi tai että heidän kanssa muusta kuin työasioista keskustelu koetaan jotenkin vaikeaksi (yleensä samoja tyyppejä jotka jää valtaosalle ns. etäisemmiksi työkavereiksi).
Eli tutumpien kanssa ollaan ja höpistään rennommin ja vieraampien kanssa muodollisemmin.
Siis kenelle?
Oletko joku naapuri vai?