Miltä tuntuu olla reippaasti aikuinen joka ei ole koskaan seurustellut?
Jota ei ole, eikä itsekkään ole ketään rakastanut (romanttisessa mielessä)?
Joka on aina yksin kuin muilla on pari, jopa monia ollut?
Kommentit (44)
Kamalalta, yksinäiseltä.
En ymmärrä miksi edes olen täällä.
Helvetin hyvältä, näin vuoden jälkeen edellisen suhteen kariutumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Helvetin hyvältä, näin vuoden jälkeen edellisen suhteen kariutumisesta.
Miten sinä kuulut kysymyksen kohderyhmään?
Oudolta. Miettii miksi juuri minä en kelpaa kenellekään, vaikka "huonommat" tutut kelpaavat.
Vierailija kirjoitti:
Helvetin hyvältä, näin vuoden jälkeen edellisen suhteen kariutumisesta.
Lueppa aloitus uudelleen, tämä oli tarkoitettu heille, jotka eivät ole ikinä olleet parisuhteessa.
Kyllähän olo vähän epänormaalilta vaikuttaa, ikäänkuin en olisi kasvanut jollain tapaa aikuiseksi ollenkaan ja olen edelleen siellä jossain päiväkotiasteella mitä vastakkaisen sukupuolen kanssa tekemisissäolemiseen tulee.
Nyt, kun ikää on tullut, toivoisin, että en olisi koskaan ollut parisuhteissa.
Ei se tunnu oikein miltään. Samalta kuin vaikka se, että en ole koskaan hypännyt benjihyppyä, syönyt simpukoita tai käynyt Ranskassa.
Olen minäkin varsin kokematon ikäisekseni kun yli nelikymppisenä minulla on ollut vain yksi mies ja siitäkin on pian 20 vuotta aikaa. Eikä rakastanut minua oikeasti. Voin kuitenkin lohduttautua ajatuksella, että olen kokenut mitä parisuhde on, eikä se ole mikään avain onneen. Päinvastoin se saattaa tuhota mielenterveyden. Kaikki riippuu siitä minkä laatuisen suhteen saa/joutuu kokemaan. On helpompi kestää yksinäisyyttä kun tietää sen. Mutta kyllä minäkin välillä kiusaan itseäni ajatuksella, että kukaan mies ei mua ole rakastanut, enkä ole edes koskaan kokenut hyvää seksiä. Sitä velloo sitten niissä ajatuksissa aikansa, mutta sitten vaan jatkaa taas tätä turhaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Oudolta. Miettii miksi juuri minä en kelpaa kenellekään, vaikka "huonommat" tutut kelpaavat.
Ehkä sä oletkin niitä huonoja huonompi. Joskus kannattaa katsoa peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Nyt, kun ikää on tullut, toivoisin, että en olisi koskaan ollut parisuhteissa.
Miksi näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta. Miettii miksi juuri minä en kelpaa kenellekään, vaikka "huonommat" tutut kelpaavat.
Ehkä sä oletkin niitä huonoja huonompi. Joskus kannattaa katsoa peiliin.
Sitä olenkin miettinyt viimeiset 10 vuotta, mutta en keksi miten olen huonoja huonompi. Vaikea siis tehdä asialle mitään.
Hyvältä tuntuu. En ottaisi naista riesakseni vaikka maksettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Oudolta. Miettii miksi juuri minä en kelpaa kenellekään, vaikka "huonommat" tutut kelpaavat.
Valitettavasti parisuhteen muodostuminen on paljon monimutkaisempaa kuin että kuinka "hyvä" ihminen olet. Ei muut voi edes tietää mitään sun hyvyydestä. Ylipäätään hyvyys tulee ilmi vasta vuosien yhdessäolon jälkeen, kun alkuhuuma on ohi ja ihmisen hyvyys joutuu kunnolla testiin, että löytyykö sitä ylipäätään vai ei.
Tärkeintä parisuhteen muodostumisessa on sosiaalisuus ja riskin otto. Jos et tutustu ihmisiin etkä uskalla päästää ketään lähelle, et saa parisuhdetta vaikka olisit maailman ihanin ja kiltein ihminen ja ihan kivan näköinenkin vielä.
No, itsestäni tuntuu, että olen jäänyt jostain tärkeästä paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Nyt, kun ikää on tullut, toivoisin, että en olisi koskaan ollut parisuhteissa.
Mutta jos sulla ei olisi niitä kokemuksia takana, todennäköisesti kaipaisit parisuhdetta.
Ei se tunnu mitenkään erityisemmältä, useimmiten olen tyytyväinen, että saan mennä päivän päätteeksi yksin rauhalliseen kotiin, eikä ole koskaan mitään suhdeongelmia selviteltävänä. Joskus kaipaa läheisyyttä ja vaikeissa elämänvaiheissa tukea, mutta ilmankin on pärjätty oikein hyvin.
Turhalta. Yksinäistä tumputusta tässä saatanan betonikuutiossa. On mulla kyllä ystäviä ja harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt, kun ikää on tullut, toivoisin, että en olisi koskaan ollut parisuhteissa.
Miksi näin?
En koe parisuhteen hyvien puolien riittävän peittoamaan huonoja puolia. En myöskään ole nähnyt koskaan lähipiirissäni sellaista parisuhdetta, jossa haluaisin olla. Pari ensimmäistä vuotta voi olla mukavaa, mutta sitten alkaa alamäki. Moni on suhteessa rahan/ lasten/tottumuksen takia.
En ole seurustellut mutta olen ollut rakastunut ja luulen että pari on rakastunut minua. Ei tunnu miltään koska tiedän että voin löytää rakkauden halutessani