Milloin lapsesta alkavat kulut nousta?
Nyt on kolme alle viisivuotiasta ja aika pienet ovat kuukausikulut.
Kommentit (42)
Kaikkeen saa rahaa menemään ja toisaalta aina voi nuukailla.
Yleisesti uskon että kouluikäinen maksaa jo enemmän kuin alle kouluikäinen. Ruokaan menee enemmän rahaa, on kiva että lapsi saisi harrastaa jotain maksullistakin. Tarvitaan pyöriä, suksia, luistimia yms enemmän. Lapsi maksaa bussissa ja muissa kulkuvälineissä. Vaatteita ei enää löydä niin helpolla kierrätyksestä ja toisaalta lapsella alkaa olla omaa makua enemmän. Tarvitaan kännykkää ja mahdollisesti jotain tietokonetta. Pikkulapsi nukkuu tarvittaessa vanhempien makkarissa mutta koululaisten on kiva saada jo vähän omaa rauhaa. Lapsen olisi kiva päästä myös välillä kavereiden kanssa jonnekin huvituksiin.
Teininä ja peruskoulun jälkeen kulut vaan kasvaa kun pahimmillaan syödään paljon enemmän kuin perheen aikuiset. Vaatteet ja in-tavarat tulee tärkeämmäksi, yhä useamman joutuu maksamaan aikuisten maksun, koulukirjat ja tarvikkeet joutuu kustantamaan jne. Mahdolliset mopo ja ajokortit.
Mä en tarkoita että kaikessa pitäisi ostaa k
kalleinta ja just sitä mitä lapsi sillä hetkellä haluaa, mutta ikävää sekin jos koululainen/teini ei saa harrastaa mitään maksullista, ei koskaan pääse kavereiden kanssa minnekään, häntä ei kuunnella yhtään vaatteissa vaan äiti hankkii mitä kirppikseltä halvalla saa tai sukulaiset lahjoittaa.
Se vauva tai pikkulapsi ei kuitenkaan tarvitse juuri mitään, mahtuu pieneen asuntoon ja ekat vuodet pääsee miltei kaikkialle ilmaiseksi.
17-vuotias on kaikkein kallein kun loppuu lapsilisä mutta ei saa opintotukea. Opiskelu maksaa, opiskeluun kulkeminen maksaa, matkustaa aikuisen hinnalla ja syö kolmen edestä.
t. kolmen pojan äiti
Rikkailla menee enemmän, köyhillä vähemmän.
Suurimmat menot työssäkäyvällä on kun lapset ovat pieniä ä-loman ja hoitovapaiden aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi (esim. minulla hoitovapaa maksoi kolme tonnia kuussa). Sen jälkeen täydet päivähoitomaksut tyyliin viisisataa kuussa.
Nyt kun lapsemme ovat alakouluikäisiä menot ovat näitä paljon pienemmät, vaikka ostamme heille laadukkaimpia vaatteita (mutta määrällisesti vähän, ne kestävät pitkään) ja he saavat kunnolliset harrastusvälineet (luistimet, sukset, jalkapallovarusteet jne).
Toinen menohuippu vauva- ja taaperoajan lisäksi tulee sitten kun lapset ovat teini-iässä, mutta useimmat vanhemmat ovat siinä vaiheessa edenneet urallaan sen verran, että tulotkin ovat paremmat. Silloin ne menot eivät niin tunnu ja ainakin meidän perheessä satsataan lapsiin. Emme keksi miten rahaa voisi paremmin käyttää eikä meillä ole ikinä tehnyt tiukkaa.
Jos perhevapaita ei lasketa niin meillä on kulut nousseet selvästi lasten ollessa siinä 7-10.
Ruokaa alkaa mennä hirveitä määriä, vaatteet kuluvat eikä niitä voi kierrättää ja niidenkin hinta nousee kun siirrytään isompiin kokoihin. Kenkiä kuluu useammat vuodessa ei enää jalan kasvun vuoksi vaan siksi että ne kuluu rikki. Alesta ei enää löydy vaatteita ja kenkiä puoli-ilmaiseksi kuten pienille lapsille. Sama urheiluvarusteiden yms. kanssa, hinta nousee mitä isommasta lapsesta on kyse.
Jos joskus tuskailin taaperon haalareiden hinnan kanssa niin ulkovaatteiden hinta ei tosiaankaan laske isommilla lapsilla jos haluaa ostaa kunnollista.
Lapsilla alkaa tuossa iässä tulemaan omia menoja, rahaa pitää antaa koko ajan milloin mihinkin (kavereiden synttärit, leffat, mäkkärit ja muut huvitukset), harrastuksia tulee lisää. Tarvitaan reppua, penaalia, fillaria, luistimia yms.
Kaikki mikä on tuohon ikään mennessä ollut halpaa alkaa nyt viimeistään maksaa mm. risteily, hotellimajoitus, matkustelu muutenkin, huvipuistot yms. Mäkkärissä ei enää riitäkään sen happymeal vaan pitää ostaa normaali ateria. Oma huone on koululaiselle kiva juttu, pienemmälle ei niin tärkeä.
Teini-iästä ei meillä vielä kokemusta mutta kauhulla odotan sitä aikaa.
Köyhillä menot kasvavat koko ajan jos vauva- ja taaperoaika on eletty tyyliin tuilla. Kouluiässä herätään siihen, että ai jotain harrastusvälineitäkin pitäisi ostaa. Ja vaatteita. Teini-ikä on jo helvettiä kun vanhempien tulot eivät ole kasvaneet mihinkään.
Hyvätuloisilla menot kehittyvät U:n muotoisesti. Ensin kovat tulonmenetykset (koska on hyvätuloinen), sitten helpompi aika, sitten taas nousua teini-iässä. Tosin teini-iässä heillä on sitten taas jo paremmat tulotkin. Kokonaisuutena hyvätuloiset totta kai satsaavat enemmän rahaa lapsiinsa ja ihan vapaaehtoisesti ja omasta halustaan.
Nyt juuri. Lapsi 3.5v ja päiväkoti alkamassa > päiväkotimaksu, opiskelen joten ei tuloja kompensoimaan sitä. Aiemmin olen pystynyt opiskelemaan kotona, saanut siis aina opintorahaa lisäksi vielä kht.
Nyt myös kun käymme ulkona lapsellekin pitää ostaa kaikki juomat ja ruoat (ylipäätään kehtaa vasta mennä kun on vähän rauhoittunut). Moniin paikkoihin maksaa yli 3v sisään. Lentolippu piti ostaa jo 2v >.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 13:26"]Nyt juuri. Lapsi 3.5v ja päiväkoti alkamassa > päiväkotimaksu, opiskelen joten ei tuloja kompensoimaan sitä. Aiemmin olen pystynyt opiskelemaan kotona, saanut siis aina opintorahaa lisäksi vielä kht.
Nyt myös kun käymme ulkona lapsellekin pitää ostaa kaikki juomat ja ruoat (ylipäätään kehtaa vasta mennä kun on vähän rauhoittunut). Moniin paikkoihin maksaa yli 3v sisään. Lentolippu piti ostaa jo 2v >.
[/quote]
Meillä päon vastpin ollut siis paras taloudellinen tilanne kotihoidontuen ajan kun saanut myös opintorahan vs. olisin saanut vain opintorahan ja pkmaksut päälle. Tulot pomppaa huomattavasti parin vuoden päästä kun lapsi 5v (reilu 2000e lisää nettoa), mutta jo nyt olemme pkmaksujen osalta korkeimmassa maksuluokassa. Olen hyvin tyytyväinen tähän järjestelyyn koska pitkä kotihoito on ollut jopa kannattavaa, valmistuminen ei silti hirveästi hidastunut.
Minusta isoin kulu on äitisloman ja hoitovapaan aikainen tulonmenetys, sitten päivähoitomaksut. Koululaiset on halpoja, elleivät harrasta jotain kallista.
Kouluiässä kulut alkavat nousta tasaisesti.
Äitiysloman ja hoitovapaan tulonmenetys on varmaan kalleinta (ellei asunnon päivittämistä suurempaan lasketa). Hoitomaksut ovat pakolliset (pari lasta noin 500). Vaatemenoihin voi vaikuttaa, mutta noin kuusivuotiaasta ylöspäin kirppareilta ja tuttujen vanhoista löytyy yleensä huonommin kuin nuoremmille. Yksi isoimmista valinnoista on se, mitä ja kuinka paljon kouluikäinen harrastaa. Kalleimmat harrastukset maksavat väline- ja leirikuluineen pääkaupunkiseudulla jopa 300 - 500 euroa kuussa per lapsi.
Miten sen nyt ottaa.... minusta suurimmat kulut aiheutuvat kumminkin hoitovapaalla olosta (eroa palkkaan on yli kaksi tuhatta euroa kuussa, eli säästyvät päivähoitomaksutkin huomioon ottaen noin 1500 euroa kuluja) ja osittaisella hoitovapaalla olosta (siitäkin kärsin joka kk noin 600 euroa tappiota).
NOIHIN verrattuna kaikki muu kulunki (vaatteet, harrastukset, kulkemiset, pelit ja rensselit) ovat PEANUTS...
Eli kulut pienenevät, kun palaa töihin ja panee muksut hoitoon.
Sitten kun ne haluavat ostaa kaiken ja ovat jatkuvasti kinuamassa rahaa.
Ei ikinä ainakaan ekalla lapsenlapsellani. Mummi ostaa KAIKEN :)
Meillä 7- v jälkeen tuntuu kulut nousevan. Kirpparilta ei tahdo löytää pojalle enää mitään. Kasvaa nopeasti, vaatteet jää pieniksi mutta housut on nopeasti puhki ja kenkiä saa ostaa koko ajan. Harrastuksiin menee rahaa. Kaverisynttäreitä paljon. Syö isoja annoksia, huvipuistot,teatterir,museot maksavat.
Ei välttämättä koskaan. Jos on terve lapsi (ei lääke- tai lääkärikuluja), ei harrasta mitään maksullista, kirpputorivaatteet kelpaa aikuiseksi asti, syö kuin hiiri, kuluttaa vaatteensa, kännykkänsä ym tavaransa loppuun asti, ajaa äidin polkypyörällä matkansa (ei tarvitse bussilippua), ei lähde peruskoulun jälkeen opiskelemaan yhtään mitään ennenkuin pärjää omillaan jne, niin ei ne kulut siitä syntymähetkestä pahemmin nouse.
Lapseni ovat alle kouluikäisiä, joiden hoitomaksuun menee pitkälti päälle 500 euroa kuussa. Tuolla summalla saa syödä jo aika paljon. Kuitenkin tuon summan "säästää", kun lapset menevät kouluun. Harrastuksiin ja vaatteisiin saa kyllä upotettua loputtoman summan rahaa, mutta tarvitseeko teinin vaatteisiin ja harrastuksiin laittaa satasia satasten perään?
Minä koen niin, että harrastukset antavat lapselle paljon, ja ovat sijoitusta tulevaisuuteen. Lapsemme ei harrasta jääkiekkoa, enkä haaveile harrastuksista ammattia, mutta meillä on saanut aina aloittaa haluamansa harrastuksen. On saanut partiosta kavereita,jalkapallosta pelisilmää ja yhteistyökykyä, ratsastuksesta eläinrakkautta ja itsetuntoa, uimisesta uintikykyä. Lapselle tarvitsee ostaa säänmukaiset vaatteet ja oikean kokoiset vaatteet. Meillä ulkovaatteilla saa touhuta ja tehdä. Alakouluikäisellä pojalla ne rikkoutuvat usein. Kyse ei ole huolimattomuudesta vaan valloitettavista majoista,puista ja kallioista. Kengät potkitaan puhki ja jalka kasvaa vuodessa paljon. Luistimet ja saappat menevät yhden kauden ja pyöräkin pitää olla
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 14:53"]Lapseni ovat alle kouluikäisiä, joiden hoitomaksuun menee pitkälti päälle 500 euroa kuussa. Tuolla summalla saa syödä jo aika paljon. Kuitenkin tuon summan "säästää", kun lapset menevät kouluun. Harrastuksiin ja vaatteisiin saa kyllä upotettua loputtoman summan rahaa, mutta tarvitseeko teinin vaatteisiin ja harrastuksiin laittaa satasia satasten perään?
[/quote]
Noin minäkin ajattelin kun lapset oli päivähoitoikäisiä. Totuus on, että esim. liikkuva urheilullinen lapsi syö jo ison rahan edestä. Ruokakulujen nousu on meillä 3 lapsen perheessä ollut se mikä on ehkä vaikeinta ymmärtää.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 09:39"]
No jos lapsi ei saa harrastaa mitään kallista ja vaatteet ostetaan kirpparilta nii ei kaitne kulut juurikaan nouse. Mutta koska oma lapsuuteni ja nuoruuteni oli tollasta kituuttamista koska vanhempani halusivat hankkia monta lasta ,niin me ei tehty kuin kaksi jotaa lapset saa harrastaa ihan mitä haluaa! Ja vaatteet voidaan ostaa uusina ja niitä merkkivaatteitakin jos ja ku lapset haluaa.
[/quote]
Ääripääst toiseen...