Lue keskustelun säännöt.
Oletko parisuhteessa elämäsi rakkauden kanssa?
Iriina
08.07.2021 |
Oletko parisuhteessa elämäsi rakkauden kanssa? Jos et, niin mitkä ovat syyt, joiden vuoksi olet parisuhteessa.
Mietin tätä siksi, että olen ollut vuosia parisuhteessa, jonka toinen osapuoli paljasti vuosien jälkeen kokevansa, että hän vain ajautui arisuhteeseen kanssani. Hän kyllä haluaa olla kanssani, mutta hänellä ei esimerkiksi ole mitään paloa mennä naimisiin kanssani. Arki soljuu meillä melko hyvin, yhteisiä lapsiakin meillä on. Minä vain ajoittain suren sitä, etten tunnu olevan kumppanilleni se suuri rakkaus. Mietin haaskaammeko elämämme, jos pysymme yhdessä. Kaipaako hän ikuisesti sitä jotain, mitä minussa ei ole ja kaipaanko minä ikuisesti sitä tunnetta, että olisin kumppanilleni kaikki kaikessa. Ero tuntuu ahdistavalta ajatukselta, mutta pelkään että olemme lipsumassa sille johtavalle tielle. Minulla on jatkuvasti tunne, että kumppanini kaipaa jotain muuta. Etten ole sellainen kun hän toivoisi minun olevan.
Ihan jo lastenkin kannalta ero tuntuu musertavalta ajatukselta. Minä rakastan puolisoani, enkä tahdo erota. Mutta kestänkö loppuelämäni suhteessa, johon toinen osapuoli vain kokee tyytyneensä jotenkin?
En tiedä onko minulla harhakuvitelma, että pitkässä parisuhteessa olevat ihmiset yleensä rakastavat toisiaan syvästi ja aidosti, tai ovat joskus edes rakastaneet. Miten on, oletteko parisuhteessa rakkaudesta?
Kommentit (44)
Tietenkin yhdessä 27 vuotta, aviossa 17 vuotta. Ei ole ollut yhtään tylsää päivää. Mies niitä tempauksia on keksinyt vuosien aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole :( Tapasin nykyisen mieheni, kun seurustelin vielä, olin eroamassa, ja nykyinen mieheni oli ns. laastarisuhde. En koskaan oikeastaan rakastunut häneen, mutta ahdistuneena ja läheisriippuvaisena aloin hengaanaan hänen kanssaan ja rupesimme seurustelemaan. Pian olinkin jo raskaana, ja nyt meillä on kaksi lasta. Tavallaan rakastan häntä, tai välitän syvästi, mutta en koskaan ole "rakastunut" häneen. Haaveilen yhä sellaisesta jalat alta vievästä rakkaudesta, mutta en enää jaksa uskoa siihen näin lähes 40-vuotiaana..
En jäisi ihmisen kanssa joka ajautui suhteeseen, silloin se ei ole rakkautta, valitettavasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen, kohtasin elämäni rakkauden jo 15-vuotiaana. Onnellisina yhdessä edelleen.
Onko parisuhteista maalattu valheellinen kuva? Hyvä parisuhde on kumppanuutta, eikö niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
😆😆 En tietenkään ole. Se, että olen löytänyt elämäni rakkauden, ei tarkoita että hän välittäisi musta hevon helvettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti, jo 25.vuosi menossa.
Olin naimisissa elämäni rakkauden kanssa, ja olin myös hänen elämänsä rakkaus. Suhteemme ei kuitenkaan ollut rikkumattoman onnellinen, miehen tunne-elämän henkisistä traumoista johtuen (oli lapsena hyväksikäytetty), mutta liittomme oli monella tavalla mielekäs. Olimme liittolaisia ja rakastavaisia. Nyt hän on kuollut, olimme 40 vuotta yhdessä.
Kun aloimme olla yhdessä, olin aivan sekaisin rakastumisesta. Kyllä sen huomasi, että tässä on jotain erityistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis haluat olla miehelle "kaikki kaikessa"? Suo anteeksi mutta kuulostaa kyllä niin härskin itseriittoiselta, etten ole noin paksua juttua ihan hetkeen kuullut. Elämä pitää olla kunnossa ennen parisuhdetta, mutta mikäs siinä jos haluat tuoda omaa erinomaisuuttasi jalustalle kuvittelemalla olevasi kenellekään mikään jumalatar. Ihan sama mitä teet jatkossa miehesi kanssa, mutta sä et ole parannettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapasin mieheni 1979
Ikuinen rakkauteni
Valitettavasti en. Elämäni rakkauden kanssa tiet erkanivat jo kauan sitten. asumme eri maissa, sitä ennen seurustelua 3 vuotta, jolloin opiskelin hänen kotimaassaan. Ajattelen ja kaipaan häntä jatkuvasti vieläkin. Nykyinen pitkä parisuhde muotoutunut lähinnä kaveri- ja seksisuhteeksi, toki kiintymystä on, mutta ei mielestäni rakkautta sellaisena, miksi sen käsitän. Ei olla ihan nuoria enää.
Kyllä olen. Ehkä voin jonain päivänä sanoa olevani myös hänen elämänsä rakkaus.
M
Ensimmäisen kanssa olin vain, koska meillä oli lapsia ja olin taloudellisesti alisteisessa asemassa.
Toisen kanssa olin pelkästä rakkaudesta, sitä kesti pari vuotta. Erottiin sitten aivan umpirakastuneina käytännön ongelmien vuoksi (minun lapset, hänelle ei riittänyt aika mitä minulla on elämässä "vapaata").
Olen vieläkin kovin rakastunut, enkä tiedä kauan näiden tunteiden menee hiipua pois. Ei ole kiinnostusta nyt mihinkään miehiin, keskityn lapsiin ja töihin.
En aio ottaa parisuhteeseen muuta kuin sellaisen, jonka kanssa koen samanlaisia tunteita kuin jälkimmäisen kanssa. Löydänkö ikinä? En tiedä
EIhän sitä elämän rakkautta voi tietää, ennen kuin vasta kuin kuolinvuoteella pohtii, että milloin ja kenen kanssa on ollut kaikkein onnellisin.
Itse uskon, että jokainen kumppanini on ollut se oikea siinä hetkessä. Mikään ei ole elämässä niin varmaa kuin muutos ja se, että mikään ei ole pysyvää. Siinäkin tapauksessa, että suhde päättyy toisen kuolemaan, niin se kuitenkin joskus päättyy.
Erityisesti naiset mielestäni ottavat mallia suurista rakkaustarinoista, joita viihteessä näkyy ja ahdistuvat, jos ei oma suhde ei täysin vastaa sitä. No, ne rakkaustarinat ovat viihdettä ihan syystä. Täysin rajaton rakkaus, jossa toista rakastetaan, vaikka hän tekisi mitä, ei ole tervettä eikä realistista. Eivät kaikki myöskään osaa tai koe tarvetta tuoda sitä rakkautta esiin ylistyssanoilla, vaan kiintymystään voi osoittaa todella monin keinoin. Minulle tuollainen jatkuva rakkauden sanallinen toittaminen olisi suorastaan turn off.
Neuvon ap:tä siihen, että mietit, että a) oletko onnellinen ja b) miten miehesi osoittaa sitoumustaan ja kiintymystään sinuun. Jos unohdat omat ehkä hieman epärealistiset odotuksesi, niin on todennäköistä, että löydät asioita, jotka osoittavat sinulle miehesi rakastavan sinua.
Olen. En haikaile kenenkään perään. Äitini on sanonut, että kyse ei ole siitä onko "sen oikean" kanssa vaan itselleen parhaiten sopivan kanssa. Suuresta intohimosta huolimatta joku ihminen ei ole se sopivin vaan suhde jonkun toisen kanssa on parempi. Tietysti riippuu siitä mitä haluaa. Miehesi voi haluta mieluummin tasaista turvallista arkea ja helppoa yhdessäoloa kuin suurta tunnetta. Onkohan hänellä kokemusta suhteesta, jossa on ollut paljon tunnetta, mutta myös ongelmia? Ehkäpä hän ei halua enää sellaista.