Ihana mies ja ihana lääkäri

Odotan ensimmäistä lastani ja raskauspahoinvointien voimakkuus yllätti minut siinä määrin, että varasin itselleni lääkäriajan saadakseni jotain apua tukalaan olooni. Odotin ja toivoin lääkärin kirjoittavan minulle reseptin lääkkeeseen, joka ei tietenkään vahingoittaisi vauvaa ja joka taikaiskun lailla veisi etovan olon pois, niin että saisin vain keskittyä raskaanaolemiseen, hehkua ja käydä mammajoogassa. Pettymys oli suuri, kun lääkäri kertoi, että ei tuollaista taikakonstia ole olemassakaan, vaan ainoa mikä asiaan auttaisi edes hieman olisi se, että muistaisin syödä säännöllisesti ja kehotti myös vihjaisemaan miehelleni, että aamiainen vuoteeseen voisi helpottaa oloani. Lähdin lääkärin vastaanotolta pettyneenä ja likipitäen itkien kurjaa oloani, jolle ei siis vieläkään löytynyt helpotusta.

Kotona haukuin miehelleni typerää lääkäriä, joka ei siis kyennytkään parantamaan oloani taikakonstein ja kerroin myös tohtorin ehdotuksesta pyytää aamupala vuoteeseen. En todellakaan odottanut mieheni, joka ei ole se kaikkein reippain yksilö, tarttuvan tuohon täkyyn, mutta jo seuraavana aamuna sain kokea iloisen yllätyksen: Mieheni toi minulle vuoteeseen täyttävän ja herkullisen aamiaisen jonka eteen oli selvästi nähnyt vaivaa! Ei siis mitään jogurttipurkkia ja lusikkaa, vaan sämpylää, kananmunaa, pekonia, mehua sekä valmiikis kuorittu ja paloiteltu omena.

Tätä ihanuutta on nyt jatkunut jo toista viikkoa ja täytyy myöntää lääkäin olleen oikeassa, oloni on parantunut huomattavasti. Lisäksi myös parisuhteemme kukoistaa aivan ennenkokemattomaan tapaan! Huomaan mieheni todella rakastavan minua!

Toivottavasti myös muiden odottajien miehet ymmärtäisivät vaalia tulevien lastensa äitejä samaan tapaan!

Terveisin, Seija Kemistä