Miten lohduttaa tulevaa isää, jonka omat vanhemmat eivät ole kiinnostuneita esikoisestamme
Tilanne on hieman outo. Miehen äiti on "tunnekylmä", tai lähinnä sellainen halki, poikki ja pinoon -ihminen. Miehen isä taas alkoholisti, joka kyllä on ilahtunut, että hänestä tulee ukki, mutta soittelee ja sössöttää kännissä. Mies ei jaksaisi olla hänen kanssaan tekemisissä, eikä kyllä ole asiaa lasta katsomaan kännissä.
Miehen äiti taas suunnittelee matkoja ja reissuja ja tekemistä itselleen juuri sille ajankohdalle, kun minä synnytän tai vauva on ihan pieni. Ollaan puhuttu, että vauvaa saa isovanhemmat tulla katsomaan heti, kun kotiudumme sairaalasta. Mies on todella loukkaantunut ja pettynyt äitiinsä, että tämä huitelee mieluummin pitkin pitäjää.
"Näkeehän sen nyytin myöhemminkin", oli vastaus, kun kysyin miten malttaa lähteä reissuun juuri silloin.
Omat vanhempani taas ovat todella innostuneita, vaikka veljelläni on jo 3 lasta ja heillä siis jo 3 lastenlasta. Kumpikin on rauhoittanut kalenterinsa lasketun ajan tienoilla, on ilmoittanut pitävänsä puhelinta yöllä äänillä, on kiinnostuneita meidän hankinnoistamme, tunteistamme, kyselevät "masun kuulumisia" ja laittavat kalenteriin mm. neuvolakäyntimme.
Mies on osa minun puolen sukuani tiiviisti ja hän saa myös tukea ja näitä ihania tunteita ja osoituksia suvultani. Mutta kun hän tarvitsisi äidiltään sitä, eikä omalta anopiltaan.
Voisinpa jotenkin lohduttaa häntä. Sydäntä särkee katsoa miten mies on loukkaantunut. Hän sanoo usein, että "ei taida äitiä kauheasti kiinnostaa".
Äitinsä myös vähättelee meidän tulevaa arkea ja tunteitamme sekä synnytystä. Hän ei millään ymmärrä esimerkiksi sitä miten jännittävää ja uutta meille tulee olemaan, kun opettelemme arkea tulevan vauvan kanssa, eikä oikein ymmärrä miksi synnytykseen pitää mieheni tulla mukaan.
Hän on kyllä esimeriksi antanut poikansa vanhoja vaatteita, ihastelee mahaani ja on tavallaan läsnä ja kiinnostunut. Mutta silti loukannut nyt poikansa tunteita pahasti pienillä teoillaan ja sanoillaan.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Olettepa te päättäneet lapsuuden perheeni kirjoitukseni perusteella ihan hulluiksi :D Mutta miten vaan.
AP
Näissä perheissä joissa kaikki on jotain suurta spektaakkelia on jotain teennäistä.
Ap hyvä. Sinä, miehesi ja teidän tuleva vauvanne olette perhe. Ulkopuolelta tuleva huomio ja apu on pelkkää ekstraa, mutta teidän pitää nyt keskittyä ja rauhoittua sen oman pienen perheenne äärelle. Minusta miehen äiti on fiksu kun antaa teille rauhan tähän, ei vauvaperheessä tarvitse heti syntymän hetkellä alkaa ramppaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olettepa te päättäneet lapsuuden perheeni kirjoitukseni perusteella ihan hulluiksi :D Mutta miten vaan.
AP
Ja ihan itse kirjoittamasi perusteella. Etkö todella näe, ettei heidän suhtautumisensa ole normaalia? Merkitä nyt aikuisen lapsen neuvola-ajat kalenteriin, tyhjentää kalenteri menoista? Ne kuuluvat vauvan vanhempien tehtäviksi, ei isovanhempien. Koeta pikkuisen itsenäistyä lapsuuden perheestäsi, saat nyt oman perheen. Perspektiiviä lapsuuden perheeseen saat esim keskustelemalla veljesi vaimon kanssa.
Olen todella läheinen kälyni kanssa, joka on myös todella läheinen lapsuusperheeni kanssa. Kuten miehenikin. Jokainen kokee heidän toimintansa normaalina, joten nettipalstakirjoituksista teidän ei tarvitse huolestua sentään.
Kälyn perhe on myös samanlainen ja on todella innoissaan kaikista lapsenlapsista. Jopa meidänkin lapsesta miehen äitiä enemmän, joka on jo ihan hupsua.
Minulle anopin suhtautuminen on sinällään yksi lysti, se on hänen asiansa, mutta miehen olo tässä harmittaa. Se tuli ihan puskista hänelle.
AP
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että miehen äidillä ei ole tapana kauheasti reissata, joten siksikin on omituista, että hän varailee hirveästi matkoja juuri niille ajoille, kun lapsi syntyy. Mielestäni se on siis "oire" jostain.
AP
Hän luovuttaa poikansa nyt sinulle ja alkaa toteuttamaa omia haaveitaan ja unelmiaan.
Olisit tyyytyväinen! Lastenhoito kuuluu nimenomaan lapsen äidille ja isälle - ei suinkaan isovanhemmille! Isovanhemmilla ei ole mitään oikeutta ja velvollisuutta puuttua ja sekaantua lapsiperheen asioihin.
Sinä ja puolisosi saatte hoitaa ja kasvattaa lapsenne rauhassa. Ilman, että puolison vanhemmat sekaantuvat joka asiaan. Omistushaluinen, aikuisessa pojassaan roikkuva ja ilkeä vaihdevuosihirviö-anoppi on noita-akka. Hankala anoppi yrittää pilata jopa imetyksen. Anoppi on katkera, kun miniä imettää vauvaansa lapsentahtisesti. Anoppi ei ole itse imettänyt, vaan juottanut vauvalle korvikkeita ja jopa mehuja. Kaikkeen sekaantuva ja ilkeä appiukko tukee ilkeää anoppia parisuhteen ja perhe-elämän tuhoamisessa.
Hankala ja omistushaluinen, lastenlapsia omiva isoäiti ja isoisä tuhoavat parisuhteen ja perhe-elämän. Isovanhempien ei tule puuttua millään tavalla lastenhoitoon ja lastenkasvatukseen. Jos lapsiperheeseen tarvitaan joskus tilapäistä lastenhoitajaa, niin Mannerheimin Lastensuojeluliitosta voi tilata lastenhoitajan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olettepa te päättäneet lapsuuden perheeni kirjoitukseni perusteella ihan hulluiksi :D Mutta miten vaan.
AP
Ja ihan itse kirjoittamasi perusteella. Etkö todella näe, ettei heidän suhtautumisensa ole normaalia? Merkitä nyt aikuisen lapsen neuvola-ajat kalenteriin, tyhjentää kalenteri menoista? Ne kuuluvat vauvan vanhempien tehtäviksi, ei isovanhempien. Koeta pikkuisen itsenäistyä lapsuuden perheestäsi, saat nyt oman perheen. Perspektiiviä lapsuuden perheeseen saat esim keskustelemalla veljesi vaimon kanssa.
Olen todella läheinen kälyni kanssa, joka on myös todella läheinen lapsuusperheeni kanssa. Kuten miehenikin. Jokainen kokee heidän toimintansa normaalina, joten nettipalstakirjoituksista teidän ei tarvitse huolestua sentään.
Kälyn perhe on myös samanlainen ja on todella innoissaan kaikista lapsenlapsista. Jopa meidänkin lapsesta miehen äitiä enemmän, joka on jo ihan hupsua.Minulle anopin suhtautuminen on sinällään yksi lysti, se on hänen asiansa, mutta miehen olo tässä harmittaa. Se tuli ihan puskista hänelle.
AP
Okei. Sitten voit lohduttaa miestäsi sillä, että kaikki (suurin osa suomalaisista) perheistä ei ole sellaisia kuin sinunpuolen sukusi.
Miehellä tuntuu olevan traumaattisia kokemuksia omasta lapsuudesta. On luonnollista että ne nousevat pintaan nyt kun oma lapsi on syntymässä. Tämä hetki voi olla myös korjaava kokemus, älkää heittäkö sitä hukkaan. Eli älä anna sinun lapsuudenperheesi tunkea liikaa väliin, vauva on teidän ja te saatte ensin kahdestaan tutustua häneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten? Ehkä joitain ei kiinnosta se sun ruma ja lihava vauvasi. Sulle salee syntyy sellainen, muistuttaa jotain isoa perunaa. Koko oksettavan ja iljettävän kokonaisuuden kruunaa vammaisen möllösilmät, turvonnut naama ja turpea terskanenä. :D
Kirsikkana paskakakun päällä vauva rääkyy 24/7 kun tajuaa olevansa inohttavan näköinen rumilus.
Kyse ei ole "mun vauvasta", vaan miehen tunteista, hänen vauvastaan ja suhteestaan äitiinsä.
AP
Olisit ottanut alfan etkä mitään nysveröä! Siis mitä hel että mies sen sijaan että keskittyisi ihan itse isyyteen ja lapseen, vinkuu äitinsä hyväksyntää! Hyi hitto!
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyyytyväinen! Lastenhoito kuuluu nimenomaan lapsen äidille ja isälle - ei suinkaan isovanhemmille! Isovanhemmilla ei ole mitään oikeutta ja velvollisuutta puuttua ja sekaantua lapsiperheen asioihin.
Sinä ja puolisosi saatte hoitaa ja kasvattaa lapsenne rauhassa. Ilman, että puolison vanhemmat sekaantuvat joka asiaan. Omistushaluinen, aikuisessa pojassaan roikkuva ja ilkeä vaihdevuosihirviö-anoppi on noita-akka. Hankala anoppi yrittää pilata jopa imetyksen. Anoppi on katkera, kun miniä imettää vauvaansa lapsentahtisesti. Anoppi ei ole itse imettänyt, vaan juottanut vauvalle korvikkeita ja jopa mehuja. Kaikkeen sekaantuva ja ilkeä appiukko tukee ilkeää anoppia parisuhteen ja perhe-elämän tuhoamisessa.
Hankala ja omistushaluinen, lastenlapsia omiva isoäiti ja isoisä tuhoavat parisuhteen ja perhe-elämän. Isovanhempien ei tule puuttua millään tavalla lastenhoitoon ja lastenkasvatukseen. Jos lapsiperheeseen tarvitaan joskus tilapäistä lastenhoitajaa, niin Mannerheimin Lastensuojeluliitosta voi tilata lastenhoitajan kotiin.
Voimia sulle
Vierailija kirjoitti:
Miehen äiti on oikeassa. Vauvan ehtii näkemään myöhemminkin ja nuorelle perheelle pitäisi antaa tilaa tutustua uuteen tulokkaaseen ihan rauhassa eikä järjestää mitään sukukokousta. Ja mistä hitosta sinä tiedät miten esim itse jaksat ottaa vastaan vieraita synnytyksen jälkeen?
Oikeasti ihmiset ajattelee näin laajasti? Ei ihme, että mulla on vaikeeta, luulin vain syyksi kylmiä ja etäisiä ihmissuhteita. Mulle raskausaika on ollut yhtä taistelua yksinäisyyttä vastaan ja kauhulla odotan synnytystä ja sen jälkeistä aikaa, kun en edes pääse minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että miehen äidillä ei ole tapana kauheasti reissata, joten siksikin on omituista, että hän varailee hirveästi matkoja juuri niille ajoille, kun lapsi syntyy. Mielestäni se on siis "oire" jostain.
AP
Hän alkaa hahmottamaan, että pojalla on nyt oma perhe ja hän voi nyt elää itselleen?
Ihminen se mummokin on. Ei lastenhoitoautomaatti. On luonnollista iloita tulevasta lapsenlapsesta mutta todella outoa on laittaa kalenteriin neuvola ajat..
Ihan kuin tämä rakkaudenhedelmä olisi nyt ainoa, asia mitä kukaan saa ajatella. Miehes äiti ajattelee ihan oikein. Terveesti. Toi muu hössäys on outoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen äiti on oikeassa. Vauvan ehtii näkemään myöhemminkin ja nuorelle perheelle pitäisi antaa tilaa tutustua uuteen tulokkaaseen ihan rauhassa eikä järjestää mitään sukukokousta. Ja mistä hitosta sinä tiedät miten esim itse jaksat ottaa vastaan vieraita synnytyksen jälkeen?
Oikeasti ihmiset ajattelee näin laajasti? Ei ihme, että mulla on vaikeeta, luulin vain syyksi kylmiä ja etäisiä ihmissuhteita. Mulle raskausaika on ollut yhtä taistelua yksinäisyyttä vastaan ja kauhulla odotan synnytystä ja sen jälkeistä aikaa, kun en edes pääse minnekään.
Kun minä sain aikoinaan lapseni neuvolassa suositeltiin, että oltaisiin kotona ihan vain oman perheen kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen äiti on oikeassa. Vauvan ehtii näkemään myöhemminkin ja nuorelle perheelle pitäisi antaa tilaa tutustua uuteen tulokkaaseen ihan rauhassa eikä järjestää mitään sukukokousta. Ja mistä hitosta sinä tiedät miten esim itse jaksat ottaa vastaan vieraita synnytyksen jälkeen?
Oikeasti ihmiset ajattelee näin laajasti? Ei ihme, että mulla on vaikeeta, luulin vain syyksi kylmiä ja etäisiä ihmissuhteita. Mulle raskausaika on ollut yhtä taistelua yksinäisyyttä vastaan ja kauhulla odotan synnytystä ja sen jälkeistä aikaa, kun en edes pääse minnekään.
Kun minä sain aikoinaan lapseni neuvolassa suositeltiin, että oltaisiin kotona ihan vain oman perheen kesken.
Sama nyt korona aikana. Ap perhe ei välitä rajoituksista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tää provo? Kalenteriin neuvola-ajat? Masun kuulumiset?
Oletko katkera, kun sulta ei vanhempasi raskaana kysyneet, että miten voit?
-eri
Eri, salli minun nauraa. Osoitteesta näen, että ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin varmaan ampunut itseäni otsaan jos vanhempani olisi tehneet raskaudestani tuollaisen numeron🤣 Se on ihan oikeasti vaan ihminen.
Minusta vanhempieni kiinnostus ja osallistuminen on pelkästään mukavaa, samoin miehestä. Ei se ole yliampuvaa tai överiä, miten te täällä nyt tunnutte asian ottavan.
Kyllä monelle on tärkeää, että myös tulevista lapsenlapsista ollaan kiinnostuneita yhtä paljon kuin siitä ensimmäisestä. Olisin myös pettynyt, jos vanhempani käyttäytyisivät kuin miehen äiti käyttäytyy.AP
Ehkä rajasit pahimpia anopin juttuja sitten pois, mutta tästä aloituksesta ei varsinaisesti käynyt ilmi etteikö anoppi olisi kiinnostunut tulevasta lapsesta. Näin ulkopuolisen silmin kuulostaa enemmän siltä, että olet tottunut tietynlaiseen huomioon mm. omalta perheeltäsi. Esim. kun omat vanhempasi kyselevät "mahasi kuulumisiasi" ja kirjaavat neuvola-aikoja ylös. Sitten sulla on korkeat odotukset myös muihin ihmisiin, niin petyt, kun et saakaan samanlaista huomiota. Kun en aidosti usko, että tässä on kyse pelkästään miehen lohduttamisesta.
Siinä vaiheessa, kun vauva on syntynyt ja jos anoppi ei koe mitään kiinnostusta tätä kohtaan, niin asia on toisin. Mutta kyseessä vasta raskausaika ja, jos anoppi ei muutenkaan "tunteile", niin hän ei ehkä vielä tässä vaiheessa osaa näyttää innostustaan muuta kuin konkreettisin teoin, kuten vanhojen vauvanvaatteiden antamisen. Uskon, että jos anoppi jatkuvasti kyselisi esim. sinun vointiasi tms. niin täällä olisi ollut aloitus rajattomasta ja kontrolloivasta anopista. Mutta jos mies kaipaa enemmän, niin hän voi varmaan keskustella anopin kanssa, että millaista roolia toivoisitte teidän ja lapsen elämässä. Mutta tietysti ne on vain toiveita, ketään ei kuitenkaan voi vaatia olemaan kiinnostunut, jos lopulta käykin ilmi, että nämä raskausajan merkit tulevasta pitivätkin paikkansa.
Ja ihan itse kirjoittamasi perusteella. Etkö todella näe, ettei heidän suhtautumisensa ole normaalia? Merkitä nyt aikuisen lapsen neuvola-ajat kalenteriin, tyhjentää kalenteri menoista? Ne kuuluvat vauvan vanhempien tehtäviksi, ei isovanhempien. Koeta pikkuisen itsenäistyä lapsuuden perheestäsi, saat nyt oman perheen. Perspektiiviä lapsuuden perheeseen saat esim keskustelemalla veljesi vaimon kanssa.