Lue keskustelun säännöt.
Psykologia & logopedia 2022
07.07.2021 |
Legendaarinen Vauvan Psykologia 2022 -ketju. Nyt myös logopedia virallisesti mukana! Sydämellisesti tervetuloa! ❤️
Seuraavissa viesteissä on usein toistuvia puheenaineita sekä vinkkejä ja linkkejä hakemiseen. Niihin kannattaa palata pitkin vuotta! Tiedot vastaavat kirjoitushetken tilannetta.
Kommentit (3036)
Vierailija kirjoitti:
En hae logolle. Mua kiinnostaa aivojen toiminnan tutkiminen ja kognitiiviset taidot.
Helsingissä taitaa olla eniten tota neuropuolen psykaa. Mua kiinnostaisikin tietää oletko tästä syystä erityisesti halunnut hakea juuri Helsinkiin?
Mietin tässä joku kerta nimittäin, että itsellä taktiikkana oli toki maantieteellisesti paras sijainti ykkösvaihtoehtoon, mutta muiden kohdalla ajattelin vain, että kunhan jonnekin pääsisi niin olisin tyytyväinen. Mietinkin että onkohan joillain tuo suuntaus määrittänyt enemmän hakuvaihtoehtoja kuin vaikka kaupunkikohtaisuus tai se missä matalimmat pisterajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hae logolle. Mua kiinnostaa aivojen toiminnan tutkiminen ja kognitiiviset taidot.
Helsingissä taitaa olla eniten tota neuropuolen psykaa. Mua kiinnostaisikin tietää oletko tästä syystä erityisesti halunnut hakea juuri Helsinkiin?
Mietin tässä joku kerta nimittäin, että itsellä taktiikkana oli toki maantieteellisesti paras sijainti ykkösvaihtoehtoon, mutta muiden kohdalla ajattelin vain, että kunhan jonnekin pääsisi niin olisin tyytyväinen. Mietinkin että onkohan joillain tuo suuntaus määrittänyt enemmän hakuvaihtoehtoja kuin vaikka kaupunkikohtaisuus tai se missä matalimmat pisterajat.
Painotuksilla on sen verran pieni rooli perustutkintovaiheessa, että kannattaa mennä sinne minne haluaa - tai minne pääsee.
Onko kellään muulla vaikeuksia ymmärtää ton Weigeltin tutkimuksen "analyyttiset strategiat ja menettelytavat" kohtaa? En ymmärrä esim. että mitä noi pe=0, la=1 ja su=2 tarkoittaa. Osaisiko joku vähän fiksumpi selittää ne mulle?
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään muulla vaikeuksia ymmärtää ton Weigeltin tutkimuksen "analyyttiset strategiat ja menettelytavat" kohtaa? En ymmärrä esim. että mitä noi pe=0, la=1 ja su=2 tarkoittaa. Osaisiko joku vähän fiksumpi selittää ne mulle?
Ne on vain koodauksia eri luokkkiin. Ymmärtäisitkö paremmin, jos ne olisivat A, B ja C?
Niitä hyödynnetään vireyden ja väsymyksen regressiomallissa, muutos selitettävässä muuttujassa on ajan funktio.
Koska tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia siirtymiä
(Työviikko-viikonloppu, viikonloppu-maanantai, maanantai-torstai), niiden avulla ennustetaan energiatasojen päiväkohtaisia muutoksia näissä siirtymissä. Esimerkiksi viikonlopun aikana tapahtuva palautuminen alkaa perjantaista, jolloin aika huomioitu pe=0, la=1,su=2. Toisin sanoen, perjantaista alkaa mittaus, tämä esimerkki lineaarisesta kasvusta.
Näin olen sitä itselleni yrittänyt selventää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei nyt pyytäisin logiikkaan apuja! Mä ja mun kaveri revitään hiuksia päästämme kun ei vaan keksitä miten psykan 2019 2.2.13 numerotehtävä tulis ratkaista? please help
Vierailija kirjoitti:
Niitä hyödynnetään vireyden ja väsymyksen regressiomallissa, muutos selitettävässä muuttujassa on ajan funktio.
Koska tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia siirtymiä
(Työviikko-viikonloppu, viikonloppu-maanantai, maanantai-torstai), niiden avulla ennustetaan energiatasojen päiväkohtaisia muutoksia näissä siirtymissä. Esimerkiksi viikonlopun aikana tapahtuva palautuminen alkaa perjantaista, jolloin aika huomioitu pe=0, la=1,su=2. Toisin sanoen, perjantaista alkaa mittaus, tämä esimerkki lineaarisesta kasvusta.Näin olen sitä itselleni yrittänyt selventää
Kiitos, avasi paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Logiikkaan apua kirjoitti:
Hei nyt pyytäisin logiikkaan apuja! Mä ja mun kaveri revitään hiuksia päästämme kun ei vaan keksitä miten psykan 2019 2.2.13 numerotehtävä tulis ratkaista? please help
Oisit laittanu sen tehtävän ees tähän suoraan
Logiikkaan apua kirjoitti:
Hei nyt pyytäisin logiikkaan apuja! Mä ja mun kaveri revitään hiuksia päästämme kun ei vaan keksitä miten psykan 2019 2.2.13 numerotehtävä tulis ratkaista? please help
Se on yhteenlasku allekkain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Logiikkaan apua kirjoitti:
Hei nyt pyytäisin logiikkaan apuja! Mä ja mun kaveri revitään hiuksia päästämme kun ei vaan keksitä miten psykan 2019 2.2.13 numerotehtävä tulis ratkaista? please help
Se on yhteenlasku allekkain.
Miten se on yhteenlasku, mitä yhteistä niillä on, ekasta tulee 11 keskimmäinen 17?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Logiikkaan apua kirjoitti:
Hei nyt pyytäisin logiikkaan apuja! Mä ja mun kaveri revitään hiuksia päästämme kun ei vaan keksitä miten psykan 2019 2.2.13 numerotehtävä tulis ratkaista? please help
Se on yhteenlasku allekkain.
Miten se on yhteenlasku, mitä yhteistä niillä on, ekasta tulee 11 keskimmäinen 17?
Olisko vaikka koko lasku 268+373
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Logiikkaan apua kirjoitti:
Hei nyt pyytäisin logiikkaan apuja! Mä ja mun kaveri revitään hiuksia päästämme kun ei vaan keksitä miten psykan 2019 2.2.13 numerotehtävä tulis ratkaista? please help
Se on yhteenlasku allekkain.
Miten se on yhteenlasku, mitä yhteistä niillä on, ekasta tulee 11 keskimmäinen 17?
Olisko vaikka koko lasku 268+373
Aargh! Totta! Kiitos :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaan syssyyn se 12 kohta missä kolmiossa numerot? Miten se pitäis ratkaista?
Vierailija kirjoitti:
Samaan syssyyn se 12 kohta missä kolmiossa numerot? Miten se pitäis ratkaista?
5+5+5=15
7+7+1=15
6+2+7
Siinä muodostuu siis kolmioita pluslaskuista, joilla on sama vastaus.
Treenaatteko näitä joillain muilla vanhojen pääsykokeiden lisäksi?
Itse olen Helsingin yo:n psykan 4. vuoden opiskelija ja voisin hieman avata meidän puolen painotuksia. Itse en alkuunkaan ymmärrä, miksi Helsinkiä pidetään jotenkin sellaisena, että sinne pitää kaikkien päästä ykkösenä. Tietyt elementit tutkinnoissa ovat samat kaikkialla.
Mutta meillä on opinnoissa täällä aikas paljon tilastoa eli ns. metodiopintoja. Esim. helsinki on ainoa, missä meillä perusopinnoissa on kognitiivinen ja neuropsykan kurssi jaettu kahteen erilliseen kurssiin, jolloin kliinistä psykaa ei ole lainkaan perusopinnoissa. Minua itseäni erityisesti tämä kliininen puoli kiinnostaa.
Sitten aineopinnoissa meillä on esim. havaitsemisen psykaa, kognitiivista neurotiedettä yms. ja metodiopintoja jopa 35 op! Kliinistä psykaa on 10 op. Sitten on tällaisia vapaavalintaisia aineopintoja, joissa niissäkään ei ole yhtään kliinistä psykaa.
Eli suoraan sanottuna minua harmittaa se, että helsingissä on niin paljon tutkimusorientaatiota, todella korkealentoisia kursseja, joissa tuntuu, että käytännön työelämään kosketus on kadonnut, kun perehdymme todella tarkasti esim. silmän näköaistin hermostolliseen perustaan. Itse haluaisin tehdä töitä esim. lastenpsykiatrialla psykologina, ja tuntuu joskus, että kandiopinnoissa hyvin harva kurssi koskettaa ihan tätä perus kliinistä mielenterveyden psykologiaa. Sen sijaan meillä voi kaikenmaailman aivosairauksien ja aistijärjestelmien kursseja käydä todella paljon.
Ja vastaavasti maisteriopinnoissa ei ole juurikaan kunnon psykoterapiaan tai erilaisiin interventioihin liittyviä syvällisiä kursseja. Lähinnä tällaisia vaivallisia 2,5 opintopisteen yleiskatsauksia eri interventiomalleihin.
Ja tästä ollaan puhuttu paljon omien kavereiden kanssa täällä, että kuinka helsingin psyka tähtää selkeästi tutkimuspainotteiselle, kogniivista ja neuroa korostavalle uralle ja perinteinen kliininen osaaminen on hyvin pienessä roolissa. Jos nyt saisin hakea uudestaan, olisin hakenut luultavasti Tampereelle tai Jyväskylään.
Pyytäisin apua autismikirjon artikkelin lukujen tulkintaan. En ymmärrä, miten s. 99-100 graafit tulkitaan suhteessa sivun 102 taulukkoon.
Esimerkkinä, sivun 99 graafi miehistä: pisteiden jakauman huippu noin 30% verrokeilla pistemäärässä 11-15 mutta sivun 102 taulukkoa kun katsoo, vastaavalla pistemäärällä 11-15 verrokkimiehien % osuus vaihtelee 67,4-42 välillä.
Tarkoittaako se siis, että verrokkien korkein pistemäärä on välillä 11-15 ja 102 taulukkoa katsoessa voi todeta, että keskimäärin 54% (11-15 pisteiden saaneiden ka) sai pisteitä 11-15?
En ole varma tuosta 102 taulukon tulkinnasta, onko siinä joku kumulatiivinen prosenttisosuus tms?
En hae logolle. Mua kiinnostaa aivojen toiminnan tutkiminen ja kognitiiviset taidot.