Lue keskustelun säännöt.
Miten jotkut mammat viitsivät soittaa intissä olevien poikiensa perään
10.07.2014 |
henkilöstölle. Tosi noloa. Kyllä asiat voi puhua niitten nuppusten itsensä kanssa.
Kommentit (19)
Mun mies meni inttiin ja en todellakaan muistanut miten paskalta kunnon ikävä tuntuu... Mutta en varmasti soittaisi henkilökunnalle perään, eikä kyllä anoppikaan :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi kyseessä jokin sairaus, voisin soittaa. Vaikka diabetes tai epilepsia tms., jossa pitäisi tarkkailla olotilaa ja ottaa säännöllisesti lääkkeitä, niin onhan henkilöstön hyvä tietää asiasta.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:28"]
Jos olisi kyseessä jokin sairaus, voisin soittaa. Vaikka diabetes tai epilepsia tms., jossa pitäisi tarkkailla olotilaa ja ottaa säännöllisesti lääkkeitä, niin onhan henkilöstön hyvä tietää asiasta.
[/quote]
Kuule kyllä se tieto sinne menee ilmankin, että äiti perään soittelee! Kaikki terveystiedot niistä on olemassa ja on se kumma, jos ei aikuinen mies osaa itsensä perään katsoa!
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:41"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:28"]
Jos olisi kyseessä jokin sairaus, voisin soittaa. Vaikka diabetes tai epilepsia tms., jossa pitäisi tarkkailla olotilaa ja ottaa säännöllisesti lääkkeitä, niin onhan henkilöstön hyvä tietää asiasta.
[/quote]
Kuule kyllä se tieto sinne menee ilmankin, että äiti perään soittelee! Kaikki terveystiedot niistä on olemassa ja on se kumma, jos ei aikuinen mies osaa itsensä perään katsoa!
[/quote]
Armeijassa ei ihmeemmin terveydestä välitetä! Oma poikani käy säännöllisesti joka toinen viikonloppuloma lääkärissä sellaisten vaivojen takia, joita armeijassa ei noteerata. Diabetesta sairastavalle jalkojen rakot voivat koitua vaaraksi, mutta terveysasemalla todetaan, että he hoitavat niitä vasta sitten, kun on kuolio. Arvaa, odotanko kauhulla sepsistä.
Eihän sinne vain mammat soittele vaan tyttöystävät. Miten ne ei tajua, että se on nyt intissä, sitä ei häiritä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mun poika meni armeijaan, niin omaisten päivänä kapteeni kertoi, että joskus vanhemmat soittavat ja kysyvät lapsensa kuulumisia. Vanhemmille pitää sitten selittää, että varusmiiehet ovat täysi-ikäisiä eikä heillä ole mitään oikeutta antaa vanhemmille mitään tietoja.
Jos 19-vuotias ei osaa itse pitää huolta sairaudestaan, ei hänen paikkansa ole armeijassa. Eikä armeijaan nykyisin edes oteta sairaita. Ainakin ennen diabeetikot ja epilepsiaa sairastavat eivät päässeet armeijaan, astmaa sairastavat pääsevät tapauskohtaisesti.
Poika menossa ens vuonna lukion jälkeen inttiin. Poika aika fiksu joten ei ole tarvetta soitella. Huolestuttaa tosin ne intin ruoat kun lehdissä siitä. Kai sieltä kanttiinista voi ostaa muutakin kun munkkeja. ????? Ei mulla muuta ja hymyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:50"]
Kun mun poika meni armeijaan, niin omaisten päivänä kapteeni kertoi, että joskus vanhemmat soittavat ja kysyvät lapsensa kuulumisia. Vanhemmille pitää sitten selittää, että varusmiiehet ovat täysi-ikäisiä eikä heillä ole mitään oikeutta antaa vanhemmille mitään tietoja.
Jos 19-vuotias ei osaa itse pitää huolta sairaudestaan, ei hänen paikkansa ole armeijassa. Eikä armeijaan nykyisin edes oteta sairaita. Ainakin ennen diabeetikot ja epilepsiaa sairastavat eivät päässeet armeijaan, astmaa sairastavat pääsevät tapauskohtaisesti.
[/quote
Joitakin vuosia sitten diabeetikot pääsivät kokeilumielessä armeijaan. Muistaakseni Riihimäellä heitä oli. Vaatimus oli, että hoitotasapaino oli hyvä ja hypot hallinnassa.
Omista pojistani kaksi käynyt armeijan ja kolmas onkin diabeetikko, että tuskin menee inttiin. Pojat olivat tyytyväisiä armeijan oloihin, molemmat olivat siellä vuoden. Terveydenhoito oli minusta hyvin hoidettu Esim. toisella tulehtui viisauden hammas tosi pahasti niin siellä leikkasivat ja hoitivat kuntoon. Eikä minun tarvinnut kertaakaan perään soitella :D
Miten nuo mammojen kultapossut pärjäävät ikinä omillaan? Uskomatonta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:44"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:41"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:28"]
Jos olisi kyseessä jokin sairaus, voisin soittaa. Vaikka diabetes tai epilepsia tms., jossa pitäisi tarkkailla olotilaa ja ottaa säännöllisesti lääkkeitä, niin onhan henkilöstön hyvä tietää asiasta.
[/quote]
Kuule kyllä se tieto sinne menee ilmankin, että äiti perään soittelee! Kaikki terveystiedot niistä on olemassa ja on se kumma, jos ei aikuinen mies osaa itsensä perään katsoa!
[/quote]
Armeijassa ei ihmeemmin terveydestä välitetä! Oma poikani käy säännöllisesti joka toinen viikonloppuloma lääkärissä sellaisten vaivojen takia, joita armeijassa ei noteerata. Diabetesta sairastavalle jalkojen rakot voivat koitua vaaraksi, mutta terveysasemalla todetaan, että he hoitavat niitä vasta sitten, kun on kuolio. Arvaa, odotanko kauhulla sepsistä.
[/quote]
Diabetestä sairastava saa vapautuksen asepalveluksesta.
[/quote]
Kuule kyllä se tieto sinne menee ilmankin, että äiti perään soittelee! Kaikki terveystiedot niistä on olemassa ja on se kumma, jos ei aikuinen mies osaa itsensä perään katsoa!
[/quote]
Armeijassa ei ihmeemmin terveydestä välitetä! Oma poikani käy säännöllisesti joka toinen viikonloppuloma lääkärissä sellaisten vaivojen takia, joita armeijassa ei noteerata. Diabetesta sairastavalle jalkojen rakot voivat koitua vaaraksi, mutta terveysasemalla todetaan, että he hoitavat niitä vasta sitten, kun on kuolio. Arvaa, odotanko kauhulla sepsistä.
[/quote]
Diabetestä sairastava saa vapautuksen asepalveluksesta.
[/quote]
Kutsuntatilaisuudessa todetaan, että diabeetikko vapautetaan palveluksesta. Mutta sen jälkeen diabeetikolla on mahdollisuus erikseen hakea asepalvelukseen.
Diabeetikot suorittavat asepalveluksen Riihimäen viestirykmentissä.
Heillä on mahdollisuus edetä aina ammattisotilaaksi asti tietyin ehdoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 10:12"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:50"]
Kun mun poika meni armeijaan, niin omaisten päivänä kapteeni kertoi, että joskus vanhemmat soittavat ja kysyvät lapsensa kuulumisia. Vanhemmille pitää sitten selittää, että varusmiiehet ovat täysi-ikäisiä eikä heillä ole mitään oikeutta antaa vanhemmille mitään tietoja.
Jos 19-vuotias ei osaa itse pitää huolta sairaudestaan, ei hänen paikkansa ole armeijassa. Eikä armeijaan nykyisin edes oteta sairaita. Ainakin ennen diabeetikot ja epilepsiaa sairastavat eivät päässeet armeijaan, astmaa sairastavat pääsevät tapauskohtaisesti.
[/quote
Joitakin vuosia sitten diabeetikot pääsivät kokeilumielessä armeijaan. Muistaakseni Riihimäellä heitä oli. Vaatimus oli, että hoitotasapaino oli hyvä ja hypot hallinnassa.
Omista pojistani kaksi käynyt armeijan ja kolmas onkin diabeetikko, että tuskin menee inttiin. Pojat olivat tyytyväisiä armeijan oloihin, molemmat olivat siellä vuoden. Terveydenhoito oli minusta hyvin hoidettu Esim. toisella tulehtui viisauden hammas tosi pahasti niin siellä leikkasivat ja hoitivat kuntoon. Eikä minun tarvinnut kertaakaan perään soitella :D
[/quote]
Meillä myös näin, kolmas on diabeetikko. Tarjottiin mahdollisuutta mennä inttiin, muttei aio mennä ainakaan näillä näkymin.
Ainakin ruokapuoli armeijassa on surkea eli meillä tummaa suklaata, tonnikalaa, proteiinipatukoita ja nuudeleita kannettiin kassikaupalla varuskuntaan. Siellä kun on semmoisia hassunhauskoja juttuja, että kenttäkeittiöstä ruokaa sai todella vähän ja iso osa aterioinnista hoidettiin ruokalan vieressä pihalla leikkien maasto-olosuhteita. Urheileva poika laihtui 78 kilosta vähän alle 70 kg painoiseksi, pituutta sentään melkein 190 cm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:44"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:41"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 09:28"]
Jos olisi kyseessä jokin sairaus, voisin soittaa. Vaikka diabetes tai epilepsia tms., jossa pitäisi tarkkailla olotilaa ja ottaa säännöllisesti lääkkeitä, niin onhan henkilöstön hyvä tietää asiasta.
[/quote]
Kuule kyllä se tieto sinne menee ilmankin, että äiti perään soittelee! Kaikki terveystiedot niistä on olemassa ja on se kumma, jos ei aikuinen mies osaa itsensä perään katsoa!
[/quote]
Armeijassa ei ihmeemmin terveydestä välitetä! Oma poikani käy säännöllisesti joka toinen viikonloppuloma lääkärissä sellaisten vaivojen takia, joita armeijassa ei noteerata. Diabetesta sairastavalle jalkojen rakot voivat koitua vaaraksi, mutta terveysasemalla todetaan, että he hoitavat niitä vasta sitten, kun on kuolio. Arvaa, odotanko kauhulla sepsistä.
[/quote]
No jos ei siellä välitetä terveydestä, niin mitä luulet että se sinun soittelusi siinä auttaa? Teet vain lapsestasi naurunalaisen.
Se napanuora on monella katkaisematta nykypäivänä :D
Varmasti pojasta itsestäänkin tosi noloa.
Viime vuonna oli samanlainen juttu ja pojalle sanoin, että pitäisikö mun soittaa, että muistakaahan pitää huoli, ettei meidän kultsipuppelilla ole metsäkeikalla kylmä. Rauhallinen poika sanoi, että soita vaan, mutta varo sen jälkeen hänen laittamiaan ruokia, sillä niissä voi piillä kosto.
Mun äiti soitti synnärille mun perään, olin 31-vuotias. Äitini on itsekin th-alan ammattilainen ja tiesi, ettei sieltä anneta mitään tietoja, mutta soitti silti :)
Eikös se tarina kerro, lieenkö legendaa vai totta, että joku mamma oli soittanut, että aamupalalle varattu aika on liian lyhyt ja Jessen jää nälkä. No, sen jälkeen koko sakki herätettiin aikaisemmin, jotta ehtivät syödä tarpeeksi pitkään. Ja muut tykkäs Jessestä...