Lue keskustelun säännöt.
Islannin kokeilu lyhennetyistä työviikoista oli iso menestys mutta suomalaiset asiantuntijat torjuvat ajatuksen
06.07.2021 |
Mitä se kertoo meistä suomalaisista?
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e147799c-f06c-4850-ad09-5983cb33986e
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Yhdessäkään lyhennettyä työaikaa kehuvassa jutussa ei ole (ainakaan toistaiseksi) selvitetty kuinka lyhennetty työaika järjestettäisiin ja mitä se maksaisi ammateissa, joissa käsipareja tarvitaan koko ajan eikä vain osan aikaa. Näitä ammatteja ovat ainakin lasten, sairaiden ja vanhusten hoitaminen, jotka suurimmalta osin kustannetaan verovaroilla. Ja jo nyt näissä ammateissa on kova työvoimapula.
Ehkäpä työvoimaa saisi alalle lisää, kun työn kuormittavuus vähenisi ja palkka nousisi lyhyemmän työajan myötä? Uskon, että esim. sairauslomat vähenisivät, jos työaika olisi lyhyempi. Ja alle 6h työpäivään ei tarvitse kuulua ruokataukoa, eli jos työpäivän pituus olisi 5h59min, loppuisi myös tuskailu siitä, kun esim. kotihoidossa ei ehdi syödä työpäivän aikana.
Toki tämä lisäisi julkisen puolen kustannuksia henkilöstökulujen myötä, mutta aikalailla tämä on arvovalintakysymys siitä, mihin julkisia varoja halutaan kohdentaa. Toisaalta säästöä tulisi sairauslomakustannuksista ja valtio saisi lisää veronmaksajia, kun yhä useampi olisi töissä työttömyyden sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdessäkään lyhennettyä työaikaa kehuvassa jutussa ei ole (ainakaan toistaiseksi) selvitetty kuinka lyhennetty työaika järjestettäisiin ja mitä se maksaisi ammateissa, joissa käsipareja tarvitaan koko ajan eikä vain osan aikaa. Näitä ammatteja ovat ainakin lasten, sairaiden ja vanhusten hoitaminen, jotka suurimmalta osin kustannetaan verovaroilla. Ja jo nyt näissä ammateissa on kova työvoimapula.
No eikö se järjestäminen olisi aika simppeliä, kun muutettaisiin vain työvuorot 8h vuoroista 6h vuoroiksi? Esim. 06-12, 12-18, 18-24 ja 00-06 tai mikä nyt laitoksen rytmeihin parhaiten sopii. Tarvitsisi ehkä jotain lisätyöntekijöitä palkata, mutta toisaalta kun yövuorot eivät enää olisi mitään ylipitkiä yli 9h työpäiviä, ei tarvitsisi myöskään ylimääräisiä lepopäiviä. Luultavasti myös sijaisia ei tarvittaisi enää niin paljon, eli käytännössä voisi siitä sijaisbudjetista palkata vakituista työvoimaa.
Ehkä lyhennetty työaika toisi hyötyä myös työntekijöiden hyvinvoinnin kautta? Työntekijälle perheineen, työnantajalle ja yhteiskunnalle.
Lyhennetty työaika voisi mahdollistaa pidemmät yöunet, millä olisi fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia parantava vaikutus. Tämä vähentäisi paitsi inhimillistä kärsimystä, myös esimerkiksi terveydenhuollon kuluja. Jos työmäärä oikeasti vähenisi, voisi stressi vähentyä, ja tälläkin olisi vaikutuksia hyvinvointiin. Ihminen on myös luovempi hyvien yöunien jälkeen sekä jos hän ei ole voimakkaan stressin kalvama.
Lyhyemmässä työajassa voisi olla myös ratkaisun osanen syntyvyyden nousuun. Aika karua on, kun arkipäivinä lapsiaan ehtii nähdä aamukiireissä ja pari tuntia illalla, vanhempien ja lasten ollessa väsähtäneitä työ- ja hoitopäivän jälkeen.
Mielestäni ilmiötä pitäisi tarkastella monella tasolla ja laajemmassa mittakaavassa.
Vierailija kirjoitti:
Joillain aloilla varmasti toimii, koska ei esim. pelkkää ajattelutyötä kykene juuri kuutta tuntia pidempään tekemään. Ongelma on suorittavat alat, joilla oikeasti raadetaan se koko kahdeksan tuntia. Tehdyn työn määrä laskisi oikeasti merkittävästi, jos työtunnit vähenisivät ja kolmivuoroon tarvittaisiin lisää työntekijöitä. Ja silti ehkä kipeiten lyhyempää työtuntia kaipaisivat esim. raskasta hoitotyötä tekevät.
Ymmärtääkseni näissäkin töissä lyhennetty työaika näkyy kustannussäästöinä. Itsekin muistan, miten fyysistä työtä tehdessä nimenomaan ne viimeiset tunnit oli jo vaikeita, alkoi särkeä jalkoja yms. Keskittyminen herpaantuu, tulee lisää tapaturmia. Stressin tunne vähenee kaikenlaisia töitä tehdessä, kun on enemmän aikaa olla perheen ja ystävien kanssa.
"Ajatustyötä" tekevät saattavat helposti unohtaa, että myös fyysisissä töissä tarvitaan ajattelua, keskittymistä, huolellisuutta, suunnittelua jne. Itse olin aina paljon stressaantuneempi fyysisessä kesätyössäni opiskeluaikana kuin koskaan sen jälkeen ei-fyysisissä töissä, joissa sai toimia oman asiantuntemuksen turvin. Stressi kun tulee monesti ihan muista asioista kuin niistä, joista ehkä kuvittelemme sen tulevan.
Mitä tämä kertoo Suomalaisista asiantuntijoista ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu enään käy töissä??
Enää ei ole töitä ihmisille, jotka kirjoittava enääN.
Vierailija kirjoitti:
Se kertoo sen, että täällä on vielä vallalla paljolti ajatusmallit:
1. Aina ennenkin on tehty näin
2. Koskaan ennenkään ole tehty noin
3. Työteho mitataan toimistolla istutuilla tunneilla, ei tehdyllä työllä
4. Ahkeruus on suurin hyve ja paras työntekijä on se, jolla on eniten ylityötunteja
5. Otsa hiessä sinun on leipäsi ansaitseman
Ansaitsen leipäni haalarit hiestä märkänä. Tuskin toimistohommissa hikoilee vaatteitaan neljää kertaa vuoron aikana läpimäriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä työnantajia lähellä olevasta järjestöstä ne "asiantuntijat" on tällä kertaa haettu artikkeliin?
Kenen rahoilla tämä ajatuspaja toimii?
Kannattaa kysella tuosta brittiläisestä ajatushautomosta, jonka tutkimusjohtajaa tähän siteerattiin.
Sopinee maihin joissa ihmiset ovat aktiivisia (24/7), eteenpäin katsovia, itseohjautuvia ja reippaita. Kuten Islannissa. Suomi ei ole tällainen maa. Eikä ole esim Espanjakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu enään käy töissä??
Sellaiset, joilla ei ole sijoitusasuntoja joiden tuotot maksetaan verovaroista.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lyhennetty työaika toisi hyötyä myös työntekijöiden hyvinvoinnin kautta? Työntekijälle perheineen, työnantajalle ja yhteiskunnalle.
Lyhennetty työaika voisi mahdollistaa pidemmät yöunet, millä olisi fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia parantava vaikutus. Tämä vähentäisi paitsi inhimillistä kärsimystä, myös esimerkiksi terveydenhuollon kuluja. Jos työmäärä oikeasti vähenisi, voisi stressi vähentyä, ja tälläkin olisi vaikutuksia hyvinvointiin. Ihminen on myös luovempi hyvien yöunien jälkeen sekä jos hän ei ole voimakkaan stressin kalvama.
Lyhyemmässä työajassa voisi olla myös ratkaisun osanen syntyvyyden nousuun. Aika karua on, kun arkipäivinä lapsiaan ehtii nähdä aamukiireissä ja pari tuntia illalla, vanhempien ja lasten ollessa väsähtäneitä työ- ja hoitopäivän jälkeen.
Mielestäni ilmiötä pitäisi tarkastella monella tasolla ja laajemmassa mittakaavassa.
Tää on muuten ihan totta! Me ei miehen kanssa nähdä kuin läpsystä vaihto -tyyliin, molemmilla paljon ylitöitä ja epäsäännölliset työajat. Missä välissä me ehdittäis oikeasti edes niitä lapsia tekemään? Saati että jos lapsia olisi, miten niitä ehtisi hoitamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lyhennetty työaika toisi hyötyä myös työntekijöiden hyvinvoinnin kautta? Työntekijälle perheineen, työnantajalle ja yhteiskunnalle.
Lyhennetty työaika voisi mahdollistaa pidemmät yöunet, millä olisi fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia parantava vaikutus. Tämä vähentäisi paitsi inhimillistä kärsimystä, myös esimerkiksi terveydenhuollon kuluja. Jos työmäärä oikeasti vähenisi, voisi stressi vähentyä, ja tälläkin olisi vaikutuksia hyvinvointiin. Ihminen on myös luovempi hyvien yöunien jälkeen sekä jos hän ei ole voimakkaan stressin kalvama.
Lyhyemmässä työajassa voisi olla myös ratkaisun osanen syntyvyyden nousuun. Aika karua on, kun arkipäivinä lapsiaan ehtii nähdä aamukiireissä ja pari tuntia illalla, vanhempien ja lasten ollessa väsähtäneitä työ- ja hoitopäivän jälkeen.
Mielestäni ilmiötä pitäisi tarkastella monella tasolla ja laajemmassa mittakaavassa.
Varmasti olisi vaikutusta myös lasten ja nuorten hyvinvointiin, kun yhteistä aikaa perheen kanssa olisi enemmän, pienten lasten hoitopäivät lyhenisivät ja vuorohoidossa lasten vapaapäivät lisääntyisivät. Ja mikä helpotus olisikaan pienten koululaisten vanhemmille, kun ei tarvitsisi välttämättä stressata lasten hoidosta koulupäivän jälkeen ja loma-aikoina! Jos perheessä on kaksi vanhempaa, jotka ovat töissä 8-16, voisi jatkossa toinen vanhempi olla 8-14 ja toinen 10-16, eli koululainen joutuisi lomalla olla yksin 10-14 + työmatkaan menevä aika, jos etätyö ei ole mahdollista. Liukuvalla työajalla vielä vähemmän, jos vanhemmat voisivat työskennellä vaikka 7-13 ja 11-17.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin ohjelmointityössä huomaa, että oikeasti ei saa mitään hyödyllistä aikaiseksi jonkun noin 6 tunnin työskentelyn jälkeen.
Moni sitten täyttääkin loppupäivän jollain muulla käytännössä. Eli juostaan tehokkaan näköisenä ympäri konttoria. Tupakanpolttajat juoksee tupakalla, mutta itse tulee juostua vessassa, kahvilla tai vaikka varastossa ympyrää.
Olisko sopiva tauotus mitään? Miehen työpaikalla (kun olivat vielä toimistolla) on ruokis minimissään 45min, siis työnantaja määrännyt tuon alarajan. Siinä tulee ihan kunnon tauko, kun kävellään työkavereiden kanssa johonkin lounaspaikkaan ja syödään rauhassa. Samalla tulee vähän sosiaalista elämää, mitä ei oikein muuten tahdo tuollaisessa työssä olla.
Välillä käyvät yhdessä salilla ja saunassa. Jotkut tulevat töihin aamusta, niin heille se sali ja sauna on työpäivän päätteeksi. Mutta ne jotka ovat vasta puolilta päivin aloitelleet, heille se sali&sauna tulee siihen työpäivän katkoksi ja jatkavat hommia vielä sen jälkeen.
No nyt on kaikki etätöissä ja tauottelevat miten tykkäävät. Itse uskon että tuollaisessa työssä ne asiat prosessoituu jossain taustalla silloinkin, kun tuntuu että mitään ei saa aikaiseksi. Silloin on hyvä siivota vaikka sähköposteja tai tehdä dokumentaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kertoo sen, että täällä on vielä vallalla paljolti ajatusmallit:
1. Aina ennenkin on tehty näin
2. Koskaan ennenkään ole tehty noin
3. Työteho mitataan toimistolla istutuilla tunneilla, ei tehdyllä työllä
4. Ahkeruus on suurin hyve ja paras työntekijä on se, jolla on eniten ylityötunteja
5. Otsa hiessä sinun on leipäsi ansaitseman
Ansaitsen leipäni haalarit hiestä märkänä. Tuskin toimistohommissa hikoilee vaatteitaan neljää kertaa vuoron aikana läpimäriksi.
Harvassa toimistossa on ilmastointia, ilmanlämpöpumppua tai edes toimivaa ilmankiertoa koska sellaiset asiat maksavat. Jotenka näin helteillä ne on saunoja joissa työntekijät saa hikoilla ja töitä tehdään lämpöhalvauksen uhalla.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lyhennetty työaika toisi hyötyä myös työntekijöiden hyvinvoinnin kautta? Työntekijälle perheineen, työnantajalle ja yhteiskunnalle.
Lyhennetty työaika voisi mahdollistaa pidemmät yöunet, millä olisi fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia parantava vaikutus. Tämä vähentäisi paitsi inhimillistä kärsimystä, myös esimerkiksi terveydenhuollon kuluja. Jos työmäärä oikeasti vähenisi, voisi stressi vähentyä, ja tälläkin olisi vaikutuksia hyvinvointiin. Ihminen on myös luovempi hyvien yöunien jälkeen sekä jos hän ei ole voimakkaan stressin kalvama.
Lyhyemmässä työajassa voisi olla myös ratkaisun osanen syntyvyyden nousuun. Aika karua on, kun arkipäivinä lapsiaan ehtii nähdä aamukiireissä ja pari tuntia illalla, vanhempien ja lasten ollessa väsähtäneitä työ- ja hoitopäivän jälkeen.
Mielestäni ilmiötä pitäisi tarkastella monella tasolla ja laajemmassa mittakaavassa.
No mutta, sehän tarkottaisi että eläkkeelle jäävät olisivat terveempiä ja eläisivät mahdollisesti jopa yli 20 vuotta, jonka ajan heille pitäisi eläkettä maksaa! Ehei, ei käy, työtä tekevästä pitää puristaa viimeinenkin pisara irti että kupsahtavat viimeistään 2 kuukautta eläkkeelle jäämisen jälkeen. T: aasintuntija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lyhennetty työaika toisi hyötyä myös työntekijöiden hyvinvoinnin kautta? Työntekijälle perheineen, työnantajalle ja yhteiskunnalle.
Lyhennetty työaika voisi mahdollistaa pidemmät yöunet, millä olisi fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia parantava vaikutus. Tämä vähentäisi paitsi inhimillistä kärsimystä, myös esimerkiksi terveydenhuollon kuluja. Jos työmäärä oikeasti vähenisi, voisi stressi vähentyä, ja tälläkin olisi vaikutuksia hyvinvointiin. Ihminen on myös luovempi hyvien yöunien jälkeen sekä jos hän ei ole voimakkaan stressin kalvama.
Lyhyemmässä työajassa voisi olla myös ratkaisun osanen syntyvyyden nousuun. Aika karua on, kun arkipäivinä lapsiaan ehtii nähdä aamukiireissä ja pari tuntia illalla, vanhempien ja lasten ollessa väsähtäneitä työ- ja hoitopäivän jälkeen.
Mielestäni ilmiötä pitäisi tarkastella monella tasolla ja laajemmassa mittakaavassa.
No mutta, sehän tarkottaisi että eläkkeelle jäävät olisivat terveempiä ja eläisivät mahdollisesti jopa yli 20 vuotta, jonka ajan heille pitäisi eläkettä maksaa! Ehei, ei käy, työtä tekevästä pitää puristaa viimeinenkin pisara irti että kupsahtavat viimeistään 2 kuukautta eläkkeelle jäämisen jälkeen. T: aasintuntija
Sinäpä sen sanoit! Voisiko pitkässä juoksussa lyhyemmällä työajalla olla vaikutusta siihen, että ihmiset eläisivät terveenä pidempään, mikä vähentäisi kustannuksia sairaanhoidossa ja vanhustenhuollossa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sitä halutessaan saa tehdä töitä vaikka vain päivän viikossa mutta ei työnantajan tarvitse siitä viiden päivän palkkaa maksaa - miksi pitäisikään...
Eiköhän näissä työajan lyhentämisissä ole enemmän kysymys siitä, että työpanoksen väheneminen ei lopulta olisi työtunteihin nähden yhtäsuuri, koska virkeämpi ja paremmin voiva ihminen tekee laadukkaampaa työtä ja tapahtuu vähemmän vahinkoja. Eikö linkatussa uutisessakin ollut mainittu, että suurimmassa osassa kokeiluun osallistuneista työpaikoista tuottavuus pysyi vähintäänkin ennallaan, jopa parantui. Työnantajana voi miettiä arvostaako enemmän sitä, että työntekijä on mahdollisimman paljon paikalla vai siitä, että hommat hoituvat laadukkaasti. Uskoisin työntekijöiden hyvinvoinnin vaikuttavan myös työilmapiiriin.
Jos laajemmassa kuvassa tarkastellaan, lie parempi jakaa työtaakkaa useamman ihmisen kesken, jolloin työtä riittäisi useammalle, eikä työttömyyskorvauksiin tarvitsisi turvautua niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Se kertoo sen, että täällä on vielä vallalla paljolti ajatusmallit:
1. Aina ennenkin on tehty näin
2. Koskaan ennenkään ole tehty noin
3. Työteho mitataan toimistolla istutuilla tunneilla, ei tehdyllä työllä
4. Ahkeruus on suurin hyve ja paras työntekijä on se, jolla on eniten ylityötunteja
5. Otsa hiessä sinun on leipäsi ansaitseman
Tästähän Sanna Marin yritti herättää keskustelua syksyllä demarien uutena pj:nä mutta hänet lytättiin täysin. Keskustellakaan ei saa vaikka kyse olikin tulevaisuuden visioinnista.
Ruotsissa kokeiltiin samaa, liian hyvin tuloksin.
Alalla on työvoimapula, koska työ on sekä fyysisesti, että henkisesti hyvin raskasta.