Sininen on väri jota ihmiset eivät pysty näkemään (ennen kuin nyt)
Kun polynesialaisilta kysytään minkä värinen taivas on päivällä niin he vastaavat että musta. Myös antiikin kreikkalaista sininen puuttui kokonaan ka sen huomasivat miehet nimeltä Berlin ja Kayn. Värinä sininen on varsin uusi tulokas ja alunperin se puuttui kaikista maailma kielistä. Yhtenä selityksenä tälle pidetään sitä että ihminen on kykenemätön näkemäänkin sinistä väriä ja että mitään sinistä ei ole edes välttämättä olemassa ollenkaan.
https://www.sciencealert.com/humans-didn-t-see-the-colour-blue-until-mo…
https://www.businessinsider.com/what-is-blue-and-how-do-we-see-color-20…
https://medium.com/predict/blue-is-not-a-color-its-a-mystery-part-1-69d…
https://www.sciencealert.com/humans-didn-t-see-the-colour-blue-until-mo…
Kommentit (18)
Tai sitten polynesialaisilla ei ole erikseen nimeä värille "sininen".
Mikähän vika minun silmiin on viime vuosina tullut kun sininen väri näyttää minusta olevan ikäänkuin "taaempana" tai kauempana kuin muut värit? Nuorempana en havainnut tällaista ilmiötä.
Esim. tässä kuvassa vihertävät kynnet ovat ikäänkuin etualalla ja sininen tausta "3D stereokuvamaisesti" kauempana:
no, nyt ei ole kyllä ymmärretty lukemaansa. Missään ei sanottu, ettei ihmiset näkisi sinistä.
Nää on näitä kun luetaan vieraskielisiä nettisivuja.
Vierailija kirjoitti:
Ja lähde tälle oli Ap:n oma mielikuvitus?
lukemisen ymmärtämättömyys
Kieli vaikuttaa myös siihen miten värit näkee. Jossain dokkarissa näytettiin kerran kuvaa palloista, joista yksi oli eri värinen. Ekassa kuvassa oli muistaakseni sinisiä palloja ja yksi vihreä. Ja toisessa yksi hieman turkoosimpi pallo. Meille länsimaalaisille oli eka kuva helppo nähdä ja toinen tosi hankala. Kun taas joku heimo jolla oli erilaiset sanat, koki jälkimmäisen kuvan helppona, mutta oli vaikeuksia erottaa ekasta kuvasta sitä vihreää.
Monissa kielissä on sanoja, joille ei löydy käännöstä toisista kielistä. Värit on tästä hyvä esimerkki, niitä on joka kielessä hyvin eri määrä.
Ihan ekana kieleen tulee musta ja valkoinen ja sen jälkeen punainen. Nämä löytyy kaikista, mutta esim. sininen ja vihreä on sama sana joissain kielissä, ne vaan mielletään saman värin eri sävyiksi.
Kotoisena esimerkkinä voin sanoa vaaleanpunaisen: esim. englannissa se on ihan oma värinsä, eli pink, suomessa taas yksi punaisen sävyistä.
Oranssi on yksi harvinaisimmista väreistä, sitä ei löydy monesta kielestä.
Esim. englannissa sitä ei ollut olemassa vielä parisen sataa vuotta sitten ja suomenkielessäkin se on ilmiselvä lainasana, joten en tiedä milloin se on saapunut.
Värihän on siis nimetty appelsiinin mukaan (orange), eikä päinvastoin.
Värit eivät aina ihan täysin vastaa toisiaan, sillä englannin purple ja espanjan purpura käännettäisiin suomeksi "violetti" tai "liila" vaikka nämä eivät ole varsinaisesti sama asia. Purple viittaa tyyroksen purppuraan, eli eräästä kotilolajista saatavaan väriin, violetti taas orvokkiin ja liila syreeniin. Espanjassa violeta on huomattavasti tummempi väri, eikä näitä yleensä sekoiteta keskenään.
Alkuperäisten värien nimien vähyydestä kertoo myös se, että tuo väri on alunperin suomessa nimeltään "sinipunainen"
Esim. italiassa sininen on "blu" kun taas "azurro" on taivaansininen, eli vähän turkoosimpi väri. Espanjassa taas "azul" on ihan tavallinen sininen. Nämä ovat siis hyvin kulttuurisidonnaisia.
Ihmisen silmässä on myös sinisiä tappisoluja* punaisten ja vihreiden lisäksi, joilla valon aallonpituus (eli värit) havainnoidaan. Ruutu, jolta juuri nyt luet tätä tekstiä sisältää sinisen alipikselin, tosin mustassa tekstissä itsessään eivät pikselit ole "syttyneet".
*Paitsi jos sairastaa harvinaista värisokeuden muotoa, tritanopiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kieli vaikuttaa myös siihen miten värit näkee. Jossain dokkarissa näytettiin kerran kuvaa palloista, joista yksi oli eri värinen. Ekassa kuvassa oli muistaakseni sinisiä palloja ja yksi vihreä. Ja toisessa yksi hieman turkoosimpi pallo. Meille länsimaalaisille oli eka kuva helppo nähdä ja toinen tosi hankala. Kun taas joku heimo jolla oli erilaiset sanat, koki jälkimmäisen kuvan helppona, mutta oli vaikeuksia erottaa ekasta kuvasta sitä vihreää.
Ja sitten on oikeasti ihmisiä, joille on vaikeaa nähdä sinisen ja vihreän eroa, varsinkin jos puhutaan murretuista väreistä. Ja sama asia punaisten ja oranssien suhteen, punaisten, ruskeiden ja violettien sävyjen suhteen jne. Tästä hyvänä esimerkkinä minä itse. Perusvärit näen, murretut tuottavat haasteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli vaikuttaa myös siihen miten värit näkee. Jossain dokkarissa näytettiin kerran kuvaa palloista, joista yksi oli eri värinen. Ekassa kuvassa oli muistaakseni sinisiä palloja ja yksi vihreä. Ja toisessa yksi hieman turkoosimpi pallo. Meille länsimaalaisille oli eka kuva helppo nähdä ja toinen tosi hankala. Kun taas joku heimo jolla oli erilaiset sanat, koki jälkimmäisen kuvan helppona, mutta oli vaikeuksia erottaa ekasta kuvasta sitä vihreää.
Ja sitten on oikeasti ihmisiä, joille on vaikeaa nähdä sinisen ja vihreän eroa, varsinkin jos puhutaan murretuista väreistä. Ja sama asia punaisten ja oranssien suhteen, punaisten, ruskeiden ja violettien sävyjen suhteen jne. Tästä hyvänä esimerkkinä minä itse. Perusvärit näen, murretut tuottavat haasteita.
Eri ihmiset näkee ja kokee värit eri tavalla.
Se on loputon väittelyn aihe kuka näkee ne "oikein"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli vaikuttaa myös siihen miten värit näkee. Jossain dokkarissa näytettiin kerran kuvaa palloista, joista yksi oli eri värinen. Ekassa kuvassa oli muistaakseni sinisiä palloja ja yksi vihreä. Ja toisessa yksi hieman turkoosimpi pallo. Meille länsimaalaisille oli eka kuva helppo nähdä ja toinen tosi hankala. Kun taas joku heimo jolla oli erilaiset sanat, koki jälkimmäisen kuvan helppona, mutta oli vaikeuksia erottaa ekasta kuvasta sitä vihreää.
Ja sitten on oikeasti ihmisiä, joille on vaikeaa nähdä sinisen ja vihreän eroa, varsinkin jos puhutaan murretuista väreistä. Ja sama asia punaisten ja oranssien suhteen, punaisten, ruskeiden ja violettien sävyjen suhteen jne. Tästä hyvänä esimerkkinä minä itse. Perusvärit näen, murretut tuottavat haasteita.
Eri ihmiset näkee ja kokee värit eri tavalla.
Se on loputon väittelyn aihe kuka näkee ne "oikein"
Tämä kyllä, mutta mun tapauksessa n. 90% (suomalaisista) ihmisistä näkee tietyt sävyt samalla tavalla, mutta eri tavoin kuin minä. Ja tarkoitan heitä, jotka eivät ole vaikka puna-vihersokeita. Itse en ole myöskään puna-vihersokea.
Ja lähde tälle oli Ap:n oma mielikuvitus?